Kaisa Rönkön kolumni: Tampere kiinnostaa, koska kaupunki panostaa kulttuuriin
Elämyksellisyyttä korostavat kaupunkistrategiat ovat kulttuurialalle suuri mahdollisuus, kirjoittaa toimitusjohtaja Kaisa Rönkkö.
“I’ve always thought that culture attracts capital more than capital attracts culture”, totesi New Yorkin entinen pormestari Michael Bloomberg. Kulttuuri on vetovoimatekijä, joka houkuttelee kaupunkiin investointeja. Tämä vaatii kuitenkin näkemyksellisiä ihmisiä, yhteistä tahtotilaa, vuoropuhelua ja sitä, että taide, kulttuuri ja tapahtumat ovat aidosti osa kaupungin elinkeinopolitiikkaa ja elinkeinorakenne hyötyy kulttuurin ja sen vaikutusten ymmärtämisestä. Olen työni kautta huomannut, että Tampereella tällaisen muutoksen tahto ja vauhti on kova, samoin rohkeus tehdä fantasioista totta.
Mitä vahvemmin globaali talouskäsitys arvottaa aineetonta pääomaa, sitä suurempi on kaupunkien ja niiden kulttuuritarjonnan merkitys. Kulttuuri on noussut sijainnin ja luonnonvarojen rinnalle alueiden pitovoimatekijänä. Elämyslähtöiset kaupunkistrategiat muuttavat kehittämisen painopisteitä perinteisistä investointikohteista kohti aineettomia. Tämä kehitys on kulttuurialalle suuri mahdollisuus.
Kulttuurin käsitteen laaja spektri pakenee määrittelyä ja rajauksia, ehkä siksi yhä useammin kaupunkien strategioissa viitataan elämyksellisyyteen. Se taas kietoutuu vahvasti talouden logiikkaan. Elämystalous ei ole vain kulttuuritilojen rakentamista, taideteoksia, tapahtumia tai talouden innovaatioita vaan uusien sisällöntuotannon tekniikoiden löytämistä, kaupunkilaisten osallistamista sekä vuoropuhelua paitsi julkisen sektorin ja kulttuuri- ja tapahtuma-alojen välillä, myös kulttuurialan ja muun elinkeinoelämän kanssa.
Kuluneen syksyn aikana Tampereen vetovoimaan on kiinnitetty huomiota mediassa useammankin kerran, vaikkapa tässä HS Vision jutussa. Mitä voisimme oppia Tampereelta? Miten kulttuurin koko potentiaali hyödyttäisi kaupunkilaisia?
Tarvitaan yhteinen kieli ja tapa sanoittaa vaikuttavuutta. Tampereen visiopapereissa korostuu talouden retoriikka. Se ei kuitenkaan väheksy taiteen ja kulttuurin itseisarvoa vaan kuvaa, kuinka kulttuurin tulevaisuutta mahdollistetaan osana kilpailukykyä ja kaupunkilaisten hyvää elämää. Puhutaan investoimisesta, ei vain tukemisesta.
Tarvitaan aitoa ja eri osapuolia kunnioittavaa vuoropuhelua eri sektoreiden, julkisen sektorin, kulttuurialan ja elinkeinoelämän välillä: mahdollisuuksien kartoittamista ja uudenlaista yhdessä tekemistä. Tarvitaan elämystalouden taloudellisen, sosiaalisen ja henkisen arvon tunnistamista ja kykyä mitata ja sanallistaa sitä.
Tarvitaan kaupungin johdon ja kaupunkilaisten sitoutumista yhteiseen visioon. Tarvitaan investointeja olemassa olevaan infraan ja tulevaisuuden tavoitteisiin. Tarvitaan toimeenpanokykyä: uskallusta muuttaa visiopaperit konkretiaksi, isosti unelmoivia ihmisiä ja pientä hullunrohkeutta uskoa, että Tampere on Euroopan Hollywood, kansainvälisen tason suuria tapahtumia, mutta myös pienemmän mittakaavan mahdollisuuksia löytää oma juttunsa ja harrastaa juuri sellaisena kuin on.
Tarvitaan kaupungin historian hyväksymistä ja yhteisiä tarinoita, sitä että kaupunkilaiset luovat itselleen tärkeisiin paikkoihin tunnesiteen, kokevat omistajuutta ja tuottavat näin jatkuvasti uusia merkityksiä.
Tampereella tapahtuu koko ajan: kansainvälisiä elokuvatuotantoja, Brad Pitt ja Nick Cave, jääbalettia, maailmanluokan oopperaa sekä Nokia Arenan urheilun suurtapahtumia ja maailmantähtien vierailuja.
Kaupungin historia ja traumat sekoittuvat kansainväliseen sykkeeseen. Sisällissodassa punaisten päämajana toimineessa luodinreikäisessä Näsinlinnassa on nykyään Milavida, jossa nähdään kansainvälisiä muodin ja muotoilun näyttelyitä. Finlaysonin tehdasalueelle nousee lähivuosina Sara Hildénin taidemuseon uudisrakennus, joka kunnioittaa alueen historiallista arkkitehtuuria. Vanhalle tavara-asemalle rakennettava tapahtuma- ja konserttitalo avautuu jo tammikuussa 2023.
Euroopan kulttuurikaupunki 2026 -kisailun Tampere hävisi Oululle. Visiota Tampereesta eurooppalaisena luovan talouden keskittymänä se ei kaatanut. Maaliskuussa 2022 julkistettiin valtuustokauden mittainen Elämystalouden kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on tuoda yhteen elämystalouden eri aloja, osaajia ja yrityksiä ja tukea näin luovien alojen järjestelmällistä kehitystä. Konkreettisia työkaluja ovat muun muassa AV-alan tuotantokannustin sekä Operaatio Pirkanmaa, jossa jatkokehitetään kulttuuripääkaupunkihaun aikana syntyneitä kehitysideoita ja yhteistyötä.
Ei Tampereellakaan tietysti kulttuurialan asiat täydellisesti ole, mutta myös puutteita kartoitetaan. Tampereen visio on olla kulttuurista kestävästi kasvava kaupunki – sellainen, jossa jokaisella on mahdollisuus toteuttaa itseään omista lähtökohdistaan, omana itsenään.
Teksti: Kaisa Rönkkö
Kuva: Miikka Varila
Kirjoittaja on Music x Median toimitusjohtaja ja Tampereeseen työnsä kautta rakastunut helsinkiläinen.
Katso keskustelu
Miten taide voi tehdä kaupungista paremman paikan elää? Katso Taidepiste-keskustelu aiheesta YouTubessa.