Kenttäakatemia on silta opiskelusta työelämään
Teatterikorkeakoulun ohjauksen koulutusohjelman opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä opintojensa aikana taiteellinen työ ammattiteattereihin ja näin tutustua ammattilaiskentällä toimimiseen. Toimintaa kutsutaan Kenttäakatemiaksi.
Ohjauksen koulutusohjelman professori Saana Lavaste sai idean Kenttäakatemiasta pari vuotta sitten. Tarkoituksena oli antaa opiskelijoille mahdollisuus tutustua ammattiteatterien rakenteisiin jo opintojen aikana sekä helpottaa opiskelijoiden työelämään siirtymistä.
”Kenttäakatemian avulla ammattikentälle siirtymisestä tehdään saavutettavampaa. Tärkeää on myös opiskelijoiden saama näkyvyys. Jos opiskelija toteuttaa koulutuksensa aikana kaikki työnsä Teatterikorkeakoulussa, huomio voi jäädä rajalliseksi, koska Taideyliopistolla produktioita on niin paljon”, Lavaste kertoo.
Lavaste etsi yhteistyöteattereita esimerkiksi Suomen Teatterit ry:n kautta. Nyt toiminnassa on mukana 14 teatteria ympäri Suomea ja eri muotoisia tuotantoja toteutetaan 3–4 vuosittain. Näin pystytään ottamaan huomioon teattereiden omat aikataulut, sillä produktioita suunnitellaan 2–3 vuoden sykleillä.
”Joskus teattereilta tulee spesifi pyyntö siitä, minkälaista ohjaajaa etsitään. Tällöin käyn päässäni läpi, ketä opiskelijaa produktio voisi kiinnostaa ja kellä on siihen riittävästi aikaa. Teattereihin on myös avoimia hakuja, jolloin kiinnostuneet opiskelijat tekevät hakemuksen ja teatteri valitsee ohjaajan”, Lavaste kertoo.
Opiskelijat ja ammattilaiset oppivat toinen toisiltaan
Ammattiteattereiden näkökulmasta yhteistyö Teatterikorkeakoulun kaltaisten instituutioiden kanssa on tärkeää, jotta teattereihin löydetään uusia tekijöitä. Opiskelijat ja teatterialan konkarit voivat oppia toinen toisiltaan. Tänä vuonna Kenttäakatemiassa mukana ovat Teatteri Jurkka sekä Vaasan kaupunginteatteri.
”Jurkalle on tärkeää pitää silmät ja sydän auki huomisen teatterin ja tulevaisuuden tekijöille. Kenttäakatemia mahdollistaa teatterille tärkeän kohtaamisen ja vuoropuhelun opiskelijoiden kanssa perustavalla tavalla. Tämä on yhteistyö, jossa kaikki voittavat”, Teatteri Jurkan johtaja Tuomas Parkkinen toteaa.
”Meillä on Vaasan kaupunginteatterilla pitkiä työuria ja helposti totutaan johonkin käsitykseen teatterista. Jotta meitä ravisteltaisiin teatterin tekijöinä, alan uusin osaaminen ja ajattelu tulee nuorilta taiteilijoilta”, Vaasan kaupunginteatterin johtaja Seppo Välinen kertoo.
Välinen kuvailee teatterin olevan ala, jota ei voi oppia pelkästään lukemalla. Tämän takia on tärkeää, että laitosteatterit avaisivat ovensa opiskelijoille, jos resursseja löytyy.
”Kenttäakatemian avulla myös Taideyliopiston kaltaiset instituutiot pysyvät mukana siinä, mitä kentällä tapahtuu ja taiteellista ajattelua pystytään kehittämään dialogisesti ammattikentän kanssa”, Saana Lavaste jatkaa.
”Teatterikorkeakoulu on tullut tutuksi, kenttä ei”
Teatterikorkeakoulun ohjauksen koulutusohjelmassa tehdään maisterivuosina kaksi taiteellista työtä. Neljännen vuoden opiskelija Miika Karvanen ohjaa teoksen Teatteri Jurkkaan ja viidennen vuoden opiskelija Emma Mattila Vaasan kaupunginteatterille. Mattilalle ohjaustyö Vaasaan on jo toinen.
”Saana Lavaste soitti minulle kolmantena opiskeluvuotenani ja kertoi, että Vaasan kaupunginteatteriin etsitään ohjaajaa, joka haluaisi tehdä lastenteatteria. Olin aikaisemmin ilmaissut, että maakuntateatterit sekä fyysinen näyttämö kiinnostavat minua”, Mattila kertoo.
”Ensimmäinen ohjaustyöni oli Irmeli – Kummitusseikkailu. Sen jälkeen minulle tarjottiin lisää töitä ja nyt ohjaan lastenteatteriteoksen Vaasan kaupunginteatterin isolle näyttämölle.”
Karvaselle lopputyö on ensimmäinen teos ammattikentälle. Hakuprosessi eteni kirjallisen hakemuksen ja haastattelun kautta.
”Teatterikorkeakoulu on tullut tutuksi. Kenttä ei. Yritän ängetä sormia uusien saranoiden väliin”, Karvanen kommentoi.
Mattila ja Karvanen korostavat molemmat sitä, miten kentälle pääseminen voi kehittää opiskelijan ammatillista itsetuntoa. Maisterivaiheessa osaamista löytyy, mutta koulu tuo vielä turvaa. Koululta saa työhön ohjaavaa opetusta sekä apua ongelmatilanteissa.
”Kandiaikana harjoitellaan turvan ja hämmennyksen välimaastossa Teatterikorkeakoulun tiloissa lähellä opettajia. Voi heitä sitten haukkua, jos ja kun en itse osaa hommiani. Maisterivuosina taas suoraan syvään päätyyn. Silloin voi kohdata peilin, jolta kysyä, onko maisteri yhtä kuin mestari, mitä se etymologisilta juuriltaan on”, Karvanen maalailee.
Ammattikentälle ja Teatterikorkeakoululle esitysten ohjaamisessa on eroja. Mattila pohtii, miten koulussa ohjaajan työ ja positio tuntuivat epäselviltä, sillä koulun produktioissa ohjaajaopiskelija voi päätyä kantamaan teoksissa kokonaisvastuun produktion onnistumisesta.
”Sivuun jää itse ohjaamisen opiskelu. Esimerkiksi, miten taiteellista työryhmää johdetaan. Näitä asioita olen oppinut Vaasan kaupunginteatterilla”, Mattila kertoo.
Yhteistyötä halutaan tehdä jatkossakin
Karvasen ja Mattilan työ tuotantojen toteuttamiseksi on jo alkanut. Emma Mattila ohjaa näytelmän Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossusta, jonka ensi-ilta on maaliskuussa 2024. Karvanen muokkaa sovitusta Anton Tsehovin novellista Sali numero 6. Vaikka Kenttäakatemian kohderyhmä ovat ohjauksen opiskelijat, opiskelijat voivat ottaa produktioihinsa mukaan ihmisiä myös muista koulutusohjelmista. Kenttäakatemian kaltaista yhteistyötä korkeakoulujen kanssa halutaan tehdä jatkossakin.
”Haluaisin Vaasan kaupunginteatterin pienen näyttämön olevan uudenlaisen lastenteatterin tekopaikka. Samalla haluaisin koulujenkin ymmärtävän, että lastenteatterissakin voi tehdä hurjia taiteellisia ratkaisuja. Emma Mattila suoriutui Irmeli – Kummitusseikkailun kanssa tästä todella hienosti. Tämän takia haluaisimme jatkaa yhteistyötä Teatterikorkeakoulun kanssa jatkossakin”, Välinen painottaa.
”Yksi Emmi Jurkan teeseistä oli, että Vironkadulla nähdään nuorien tekijöiden uutta teatteria. Ammattimaisesti suunniteltu ja toteutettu Kenttäakatemia kytkeytyy oivallisesti Teatteri Jurkan jatkumoon”, Parkkinen toteaa.
Ota yhteyttä
Oletko kiinnostunut yhteistyöstä Teatterikorkeakoulun Kenttäakatemian kanssa? Ota yhteyttä professori Saana Lavasteeseen tai tuottaja Johanna Autioon.