Katri Nirosen puhekuoroteos Agadir kokeilee ihmisäänen mahdollisuuksilla
Agadir on akustinen kompositio puhekuorolle, unohduksiin jäänyt helmi, jossa kokeillaan ihmisäänen ilmaisun rajoja.
Helmikuussa 1960 Agadirin rantakaupunkia Marokossa koetteli maanjäristys. Ruotsalainen runoilija Artur Lundkvist oli paikalla todistamassa sekasortoa, ja turvalliselle maaperälle selvittyään hän tiivisti kokemansa runoon.
Teatteritaiteilija Katri Nirosen puhekuoroteos Agadir syntyi Lundkvistin runon inspiroimana, ja se kuvaa kuinka traaginen maanjäristys tuhoaa kaupungin. Uraauurtava ihmisäänen ilmaisun rajoja kokeileva ääniteos sai ensiesityksensä vuonna 1965.
Kuullen aistittavia kuvia
Maaliskuussa 2015 teos esitettiin 50-vuotisjuhlansa kunniaksi Taideyliopiston Kuvataideakatemian Exhibition Laboratory -näyttelytilassa.
”Teosta ei ole esitetty livenä vuoden 1965 jälkeen”, suomalaisen äänitaiteen varhaishistoriaan perehtynyt Petri Kuljuntausta kertoi esityksen valmistelun yhteydessä.
Muusikko-äänitaiteilija Kuljuntausta sovitti teoksen live-esitystä varten kootulle puhekuorolle, johon kuului laulajia, muusikoita, äänitaiteilijoita ja kuvataiteilijoita.
Ainoa puhekuoroteoksesta säilynyt versio oli vuoden 1965 esityksen yhteydessä valmistunut studiotallenne. Se oli mukana Laboratory of Hearing -äänitaidenäyttelyssä, jonka ohjelmaan live-esityskin kuului.
Uutta tulemista varten Kuljuntausta ajanmukaisti teoksen ääni-ilmaisua ja jämäköitti sen loppua.
”Vaativan sovitustehtävän apuna ovat olleet säilyneet dokumentit, graafinen partituuri sekä Katri Nirosen tyttären välittämä aineisto ja tarinat.”
Kansainväliset radiokanavat ovat esittäneet alkuperäistä tallennetta useasti. Nirosen puhekuoroteos muuttaa sanat ääniksi, ja äänten joukon kuulon avulla aistittaviksi kuviksi. Havaitsemme luonnonkuvausta, toriaukion arkista elämää, vaaran ennusmerkkejä. Kuulijalta ei odoteta minkään erityisen kielen taitamista ymmärtääkseen teoksen sanoman täydellisestä tuhosta ja inhimillisestä katastrofista.
Äänitaiteen edelläkävijä tutki ihmisäänen mahdollisuuksia
Suomalaisen kokeellisen teatterin edelläkävijä Katri Nironen (1920–2015) johti 1960-luvulta alkaen omia esitysryhmiään ja kirjoitti Yleisradiolle radio-ohjelmia.
Agadir edustaa Nirosen kokeellista tuotantoa. Teosta varten hän kokosi ryhmän, jonka kanssa hän kokeili ihmisäänen ja äänikuoron mahdollisuuksia.
”Eräältä alkuperäisjäseneltä kuulin, että mennessään treeneihin ryhmäläiset sanoivat menevänsä huutokuoron harjoituksiin. On teoksessa kuitenkin enemmän muita ulottuvuuksia kuin huutoa, vaikka se puoli oli ehkä aikalaisten korville hurjinta”, Kuljuntausta kuvaili.
Vuonna 1967 Nironen perusti Collegium Artium -ryhmän, joka tuli tunnetuksi Pohjoismaissa ja Euroopassa suomalaisena avantgarderyhmänä ja osallistui vuoden 1970 Venetsian Biennaaliin. Vuonna 1973 ryhmä muutti nimensä Tilateatteriksi, ja tutki nimensä mukaisesti erilaisten teatteritilojen suhdetta näyttelijäntyöhön.
Taiteellisen työskentelynsä ohella Katri Nironen piti tärkeänä myös suomalaisen vapaan teatterikentän kehittämistä ja puolusti työllään pienten teatteriryhmien toiminnan edellytyksiä.
Kuuntele Agadirin vuoden 2015 live-esitys. Exhibition Laboratory, 4.3.2015.
Artikkelin alkuperäinen versio on julkaistu maaliskuussa 2015.