Ystäväkirja: Anna Näkkäläjärvi-Länsman
Taideyliopisto täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Sen kunniaksi kutsumme 10 nykyistä ja entistä taideyliopistolaista kirjoittamaan ystäväkirjaamme.
Kuka olet ja mikä on suhteesi Taideyliopistoon?
Olen Anna Näkkäläjärvi-Länsman. Opiskelin Sibelius-Akatemiassa vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä esittävän säveltaiteen koulutusohjelmassa klarinetti pääaineenani. Nyt olen musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin tohtorikoulu MuTrin opiskelija ja tutkimusaiheenani on saamelainen joiku.
Kerro sinulle tärkeästä hetkestä Taideyliopistossa.
Viimekeväinen konserttini Luohteilbmi oli minulle tärkeä avaus tohtoriopinnoissani. Se oli henkilökohtainen matka juurille ja nykypäivän joikuihin ja opetti minulle sekä itsestäni että joiusta. Sain musisoida valtavan hienon yhtyeen kanssa ja tuottaa uutta joikua, joka on vahvasti kiinni vanhassa. Jännittävä projekti huipentui Musiikkitalon Black Boxissa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian osaavan tuotannon kanssa täydelle katsomolle. Hetki on jäänyt mieleen.
Kolme sanaa, jotka kuvaavat arkea Taideyliopistossa:
Yläpilvi, inspiroiva, kannustava.
Missä Taideyliopiston tilassa on henkinen kotisi?
Teen opintojani tällä hetkellä pääasiassa etänä, joten vastaan Zoom, koska se on minulle todella tärkeä ikkuna akateemiseen maailmaan täältä kotipaikkakunnaltani Nuorgamista.
Stereotypia Taideyliopistosta tai omasta akatemiastasi, joka ei pidä paikkaansa:
Sibelius-Akatemiassa koulutetaan vain klassisia muusikkoja ja säveltäjiä. (Tutustu Sibelius-Akatemian monipuoliseen koulutustarjontaan!)
Jos voisit taidoista ja kokemuksesta riippumatta opiskella Taideyliopistossa mitä vain, mitä opiskelisit?
Voisiko Taideyliopistossa olla jonain päivänä saamelaismusiikin koulutusohjelma? Olisin hakenut sellaiseen mukaan heti nuorena. Nyt ajattelen, että minua kiinnostaisi opiskella sävellystä.
Jatka lausetta: Taideyliopisto on poikkeuksellinen yhteisö, koska…
Taideyliopisto on poikkeuksellinen yhteisö, koska se kerää sateenvarjonsa alle niin monenlaista osaamista taiteen alalta ja tarjoaa toimintaympäristön monelle luovalle tekijälle.
Mistä asioista haluaisit, että taidekentällä puhuttaisiin tulevaisuudessa enemmän?
Olisi tärkeää oppia tunnistamaan kansallisen ja kansainvälisen historian jäljet tässä ajassa ja ajattelussamme. Taidekentän pitää pystyä käsittelemään yhteiskunnan rakenteita ja ilmiöitä kriittisesti. Meidän pitäisi tunnistaa Suomessa tapahtuva kolonisaatio muun muassa saamelaisia ja karjalaisia kohtaan ja kouluttaa uusia taidekentän osaajia tähän todellisuuteen. Suomen kansallisvaltion historiaa ja sen vaikutuksia nykypäivään on tärkeää käsitellä yhteiskunnassa myös taiteen kautta.
Millaisena näet taiteen roolin murrosten ja kriisien aikana?
Taide havaitsee murroksen aikaisemmin kuin muu yhteiskunta. Taide voi myös aiheuttaa tai edistää murroksia. Kriiseissä se on tärkeä väline käsitellä tapahtumia sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla.
Taideyliopisto täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Miltä näyttää haaveissasi 20-vuotias Taideyliopisto vuonna 2033?
20-vuotias Taideyliopisto on monikulttuurinen, suvaitseva, vähemmistöjä tukeva ja kunnioittava, kulttuurien kirjon tunnistava ja arvostava yliopisto.
Taideyliopisto täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Sen kunniaksi kutsumme 10 nykyistä ja entistä taideyliopistolaista kirjoittamaan ystäväkirjaamme. Joukossa on opiskelijoita, alumneja, tutkijoita, työntekijöitä ja opettajia. Julkaisemme juttuja tasaisesti ympäri juhlavuoden 2023.