Tuula Närhinen tutkii teoksissaan luonnonilmiöiden kuvaamista
Kuvataiteilija Tuula Närhinen on Taideyliopiston vuoden alumni Kuvataideakatemiasta. Valokuvaa ja installaatiota yhdistävissä teoksissaan hän pohtii, miten luonto tulee ihmiselle havaittavaksi. Merivesi ja tuuli ovat hänelle tärkeitä elementtejä.
– Työtilani on Harakan saarella talossa, jossa työskentelee yhteensä noin 30 eri alan käsityöläistä ja taiteilijaa. Kulkiessani saareen soutaen tai jäitä pitkin seuraan ilmastonmuutoksen merkkejä luonnossa, Närhinen kertoo.
Vuodesta 2006 lähtien hän on kerännyt merestä muoviroskaa ja työstänyt siitä useita teoksia kuten Merenneidon kyyneleet, Frutti di Mare, Muovimuotoilua Itämerestä ja Impressions Plastiques.
– Tutkimuksessani puhun kuvatieteestä ja luonnontaiteesta*. Esimerkiksi valokuva voi toimia luonnontieteen tapaan. Se tuo näkyväksi ilmiöitä, jotka muuten jäisivät ihmisen huomiokyvyn ulkopuolelle. Myös muoviroska jää piiloon, koska meri on niin valtava. Teoksissani nostan rantaan ajautuneet roskat ihmisten nenän eteen.
Närhisen aloittaessa opintonsa Kuvataideakatemiassa vuonna 1986 tila-aikataiteilla ei vielä ollut omaa koulutusohjelmaa.
– Aloitin maalauksen koulutusohjelmassa. Professori Lauri Anttila vaikutti ajatteluuni tuomalla opintoihin mukaan luonnontiedettä ja teknistä kuvaa. Kiinnostuin valokuvauksesta sekä liikkuvasta kuvasta, ja aloin kokeilla muun muassa neulanreikätekniikalla. Teoksissani pyrin kiinnittämään huomiota siihen, miten kuvat syntyvät. Yhdistän installaatioissani valokuvaa muihin materiaaleihin ja näytteisiin todellisuudesta.
Taiteellista tutkimusta luonnonilmiöistä
Närhinen valmistui maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 1996, minkä jälkeen hän opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa arkkitehdiksi. Hän kuitenkin palasi tekemään jatkotutkintoa Kuvataideakatemiaan ja valmistui kuvataiteen tohtoriksi vuonna 2016.
– Tutkin sitä, miten luonnonilmiöt tulevat ihmisille havaittaviksi aistien, ennen muuta näköaistin välityksellä, Närhinen kertoo.
Närhisen tohtorintutkinnon kirjallinen osuus on nimeltään Kuvatiede ja luonnontaide: tutkielma luonnonilmiöiden kuvallisuudesta,ja se on vapaasti ladattavissa Helda-tietokannasta. Tutkimuksessaan Närhinen tarkastelee kuvausmenetelmien tiedollisia ulottuvuuksia ja taustoittaa pohdintojaan luonnonhistorian, tieteentutkimuksen ja (tieteen)filosofian esimerkein.
Hän jatkaa taiteellisen tutkimuksen tekemistä Taideyliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa Post-digitaaliset valokuvan epistemologiat. Valokuvallinen totuus mediamaiseman digitalisoitumisen jälkeen. Kesällä 2019 Närhinen osallistui hyönteisprojektillaanTaideyliopiston tutkimuspaviljonkiin Venetsiassa, missä hän tapasi taiteellisen tutkimuksen tekijöitä myös muista eurooppalaisista yliopistoista.
Taideyliopiston vuoden alumni Kuvataideakatemiasta 2019
– Olin hämmästynyt valinnastani vuoden alumniksi, sillä en ole ollut mukana alumnitoiminnassa. Olen kuitenkin opiskellut ja opettanut Kuvataideakatemiassa pitkään ja osallistunut erilaisiin projekteihin, Närhinen toteaa.
Alumnivuoden teema on Kestävä tulevaisuus. Teeman myötä Taideyliopisto pohtii, mikä on taiteen merkitys ekokriisin aikana.
– En pyri teoksillani vaikuttamaan ihmisiin, eikä minulla ole oikeita vastauksia ilmastokysymyksiin. Ympäristökasvattaja on eri asia kuin taiteilija. Sekä taide että luonnontiede ovat vaikeiden haasteiden edessä, mutta alojen tutkimus voi viitoittaa tietä kohti tuntematonta. Taiteen tehtävä ei ole antaa yksioikoisia vastauksia vaan kysyä kysymyksiä, jotka herättelevät pohtimaan. Taiteessa olennaista ovat aistihavainnot ja kokemukset, kuvataiteella voi välittää monitasoisia viestejä. Tullessaan ulos museosta tai galleriasta ihmiset saattavat katsoa maailmaa hieman toisesta näkökulmasta ja sitä kautta hoksata uusia asioita, Närhinen pohtii.
Taideyliopiston Vuoden alumnit ovat rohkeita esikuvia, jotka ovat vahvistaneet toiminnallaan taiteen ja taiteilijakoulutuksen ainutlaatuista arvoa ja merkitystä. Taideyliopiston kasvatteina Vuoden alumnit osallistuvat taiteellisten perinteiden eteenpäin välittämiseen ja oman alansa rohkeaan uudistamiseen. Taideyliopisto valitsee vuosittain kolme Vuoden alumnia, yhden kustakin akatemiasta.
Teksti: Päivi Brink