Tutustu säveltäjään: Antti Auvinen
”Taiteellisessa tutkimuksessa monialaisuus ja poikkitieteellisyys voivat aidosti olla luovuutta ruokkiva mahdollisuus. Uudet ajatukset eivät synny tyhjiössä vaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. ja on nykytaiteen etu, että taiteilijat avaavat teoksiaan ja puhuvat työstään.”
Säveltäjä Antti Auvinen kertoo olleensa jo kauan kiinnostunut musiikin rytmistä ja siitä, miten se voi toimia musiikin suuntaa antavana voimana. Voisiko säveltäjä rytmiikkaa hyödyntämällä luoda teokseen suuntaa ja liikettä – vaikutelman siitä, että musiikki on menossa johonkin tiettyyn suuntaan tai siitä, että se ehkä jopa pysähtyy? Auvisen taiteellinen tohtorintutkinto tarkastetaan 28.5.2022 Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa.
Auvinen on tehnyt säveltäjän perusopintonsa muun muassa Amsterdamissa, missä koulutus oli sointiväri- ja rytmipainotteista. Tuolloin heräsi kiinnostus jatkaa rytmiikan merkityksen tarkastelua. Ajatus tehdä tohtorintutkinto aiheen ympärillä syntyi Auvisen ollessa vaihto-oppilaana Sibelius-Akatemiassa.
”Otin selvää Sibelius-Akatemian tohtorikoulutuksesta, ja se alkoi tuntua luontevalta jatkolta perusopinnoilleni. Halusin kehittyä säveltäjänä edelleen. Se, että ilmaisu on jollain tavalla omintakeista, persoonallista ja kiinnostavaa, on kaikki kaikessa. Toiseksi ammattisäveltäjälle verkostoituminen oman musiikin esille saamiseksi on keskeistä. Näinkin jatko-opinnot hyvänä mahdollisuutena myös verkottua.”
Säveltäjän kvartaali on kaksikymmentäviisi vuotta
Auvisen taiteilijakoulutuksessa valmistuva tohtorintutkinto sisältää kaksi sävellyskonserttia, useita tallennettuja teoksia sekä kirjallisen tutkielman. Hän toteaa, että taiteellinen tutkimus on aikaa vievää. Se antaa taiteilijalle tilaisuuden syventyä omaan tekemiseen ja tarkastella, millä tavoin tutkimus voi muuttaa omaa taiteellista toimintaa. Taiteellinen tutkimus vaatii turvalliset kehykset.
”Mielestäni kaiken tutkimuksen keskiössä on paitsi tutkimuksen kohde, myös se kriittinen yhteisö, missä tutkimusta tehdään. Taiteellisessa tutkimuksessa monialaisuus ja poikkitieteellisyys voivat aidosti olla luovuutta ruokkiva mahdollisuus. Uudet ajatukset eivät synny tyhjiössä vaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Taideyliopiston kaltaisessa instituutiossa tätä työtä on ollut mahdollisuus tehdä ajan kanssa ja rauhassa.”
Paneutuminen, pitkäjänteisyys ja asioiden laaja-alainen käsitteleminen ovatkin asioita, jotka Auvinen haluaisi nostaa enemmän esille tässä ajassa: yhteiskuntamme liian nopeat syklit tukahduttavat innovaatiot. Tohtorintutkintoa tehdessään Auvinen on päässyt pureutumaan rytmittymisen eri ilmenemismuotoihin. Tämä näkyy niin tutkintoon sisältyvissä teoksissa kuin tutkielmassakin, jossa Auvinen on tarkastellut rytmiikkaa erityisesti yhdessä sävellyksessään.
”Olen päässyt muusikoiden kanssa työstämään teoksiani käytännössä ja se on opettanut paljon. Olen löytänyt uutta omasta ilmaisustani ja siitä, miten kannattaa säveltää, jotta musiikista tulisi mahdollisimman puhuttelevaa ja merkityksellistä ja jotta musiikki toimisi parhaalla mahdollisella tavalla.”
Taiteellinen tutkimus kehittää persoonallista ilmaisua ja lisää ammatillisia taitoja
Auvisen tohtorintutkintoon sisältyneet teokset ovat pääosin tilausteoksia. Säveltäjä on tutkintonsa puitteissa päässyt testaamaan myös uusia työskentelytapoja.
”Muutama teos on myös syntynyt eräänlaisessa työpajaympäristössä, mikä on ollut todella hedelmällistä ja antoisaa. Olen suhtautunut tohtorintutkinnon tekemiseen eräänlaisena oppimisprosessina. Oma estetiikkani on muuttunut huomattavasti matkan varrella. Olen saanut varmuutta rakentaa eteenpäin omaa persoonallista ilmaisua ja oppinut paljon myös säveltäjän ammatin harjoittamisesta – itse säveltämisestä. ”
Auvisen mielestä teos vaatii usein jonkinlaisen selityksen säveltäjiltä. Vaikkapa ympärillämme olevat asiat kuten poliittisessa keskustelussa olevat teemat voivat heijastua monella eri tasolla sävellystyöhön.
”Uskon vakaasti siihen, että laajemmin tarkasteltuna on nykytaiteen etu, että taiteilijat avaavat teoksiaan ja puhuvat työstään. Voi olla myös säveltäjän työn kannalta hedelmällistä sallia kriittinenkin säveltäjyyttä koskeva dialogi. Laajemminkin yhteiskunnan kannalta on eduksi, mikäli esillä on monipuolisesti erilaisia ääniä ja sävyjä.”
Kirjallisessa tutkielmassa Auvinen on rajannut tarkastelunsa kohdetta musiikin muodon tasolle ja siihen, miten rytmiset tihentymät siellä ilmenevät.
”Tarkastelen, miten rajakohdat ja vuorottelu musiikissa voisivat yhtenä osatekijänä luoda vaikutelmaa musiikillisesta suunnasta. Teos on- ne- ni valikoitui tähän luontevasti ja lähestyn aihetta tutkielmassani myös muun teemaan liittyvän tutkimuksen ja rajatusti muiden säveltäjien tuotannon kautta.”
Nykypäivän säveltäjältä tarvitaan monenlaisia yhteiskunnallisia taitoja
Säveltäjä saa lähtökohtaisesti opintojen kautta hyvän tekniset perusosaamisen ja ammatissa tarvittavat käsityötaidot. Auvinen toteaa, että osaamisen onkin oltava korkealla tasolla, jos haluaa pärjätä kovassa kilpailussa. Teknisten taitojen lisäksi kuvioihin on tullut kuitenkin paljon muutakin – kuten sopimustekniset ja tekijänoikeuksiin liittyvät asiat, joista ammattisäveltäjän on oltava hyvin tietoinen. Tarvitaan myös verkostot, pitkäjänteisyyttä ja määrätietoisuutta. Auvinen nostaa 2020-luvun säveltäjien ammatissa tarvittavasta osaamisesta esille muun muassa vuorovaikutustaidot.
”Näen, että tohtorintutkintoni myötä olen kerryttänyt paljon sellaista ammatillista osaamista, joka varmasti heijastuu opintojen ulkopuolellekin. Olen kypsynyt säveltäjänä ja saanut uusia näkökulmia ja valmiuksia jakaa tietoa ja osaamista muillekin. Julkinen tutkinnon tarkastustilaisuus on minulle yksi väylä kertoa omasta tekemisestäni, oppimastani ja havainnoistani yleisölle.”