Tu­tus­tu opis­ke­li­jaan: ää­ni­suun­nit­te­li­ja Iida Hägglund

Tanssi- ja ääniteoksessa agir­li­sa­gir­li­sa­gir­li­sa­sound#2 – po­ny­hood opinnäytteensä tekevä Iida Hägglund kertoo tulevasta esityksestä ja opinnoistaan Teatterikorkeakoulussa.

Kuka olet ja miten päädyit opiskelemaan Taideyliopiston Teatterikorkeakouluun? 

Olen Iida Hägglund ja opiskelen Teatterikorkeakoulun äänisuunnittelun koulutusohjelmassa. Äänisuunnittelun lisäksi teen myös musiikkia ja kirjoitan pääasiassa runomuotoisia juttuja. Aloitin äänisuunnittelun opinnot Teakissa suoraan maisterista ja opiskelin aikaisemmin musiikkia ja tv-/elokuvaäänisuunnittelua Glasgowssa, Skotlannissa. Opettelin siellä asuessani itsenäisesti teatteriääniajossa käytettävän softan ja äänisuunnittelin muutaman teatteri puhedraaman Glasgowssa ja Lontoossa. Teatteri ja esitystaide kiinnostivat minua lopulta enemmän kuin elokuvaäänisuunnittelu, sillä minusta on aika paljon hauskempaa ja mielekkäämpää työskennellä ryhmässä kuin yksin studiossa. Esitystaiteen hetkessä tapahtuminen ja virheiden mahdollisuus on minusta myös kiinnostavaa. Siksi päätinkin siis hakea Teatterikorkeakouluun.

Mikä tekee Teatterikorkeakoulusta ainutlaatuisen ympäristön oppimiselle, opiskelulle ja taiteen tekemiselle?

On mahtavaa, kuinka eri esitystaiteenalojen ihmiset opiskelevat saman katon alla ja on mahdollisuus tehdä jo koulussa produktioita yhdessä. Teatterikorkeakoulu on ollut minulle ehdottomasti yksi tärkeimmistä paikoista, joissa olen tutustunut muihin taidealan tekijöihin. On upeaa tavata saman henkisiä ihmisiä, joiden kanssa keskustella ja tehdä yhdessä taidetta. Inspiroivaa on myös nähdä muiden opiskelijoiden esityksiä. Resurssit koulussa ovat myös huikeat, mikä on tietysti upeaa opiskelun ja taiteen tekemisen kannalta. VÄSsillä opetus on myös todella tasokasta ja olen itse hyötynyt ja saanut paljon irti varsinkin ohjaavista opettajista produktioissa, joita olen koulun aikana tehnyt. Kentällä harvoin on mahdollisuus saada tarkkaa palautetta ja apua samalla tavalla. Minulle on myös ollut tärkeää saada opiskella kursseja muistakin koulutusohjelmista. Varsinkin kirjoittamisen maisteriohjelman ja dramaturgiaan liittyvät kurssit ovat antaneet minulle paljon ja vahvistaneet kirjoittajaminääni.
 

Kuvaile taiteilijaminääsi viidellä sanalla.

Feministi, (toivottavasti ihan) hauska, sad girl, hidas, perfektionisti
 

Mikä motivoi ja innosti sinua osallistumaan tähän produktioon?  

Produktio on itseasiassa minun ja tanssitaitelija Maija Viipurin koollekutsuma. Valmistimme kahdestaan esityksestä demon Tero Saarinen Companylla heinäkuussa residenssissä ja esitimme kyseisen demon lokakuussa. Vapaan Taiteen Tilan esitys on jatkumoa demollemme suuremmalla työryhmällä. Produktiossa innostavaa ja motivoivaa on ensinnäkin työparius Maijan kanssa sekä meille molemmille tärkeät aiheet: tyttöys ja feminismi. Teoksessa olen päässyt hyödyntämään myös kirjoitustaitojani ja on ollut innostavaa olla esiintyjän positiossa, jossa suunnittelijat ehkä harvemmin ovat.
 

Miten lähdit suunnittelemaan teoksen äänimaailmaa?

Kuten mainitsin aloitimme teoksen valmistamisen jo heinäkuussa ääniresidenssissä Tero Saarinen Companylla. Residenssin tarkoitus oli tarjota äänisuunnittelijalle mahdollisuus hyödyntää TSC:n uutta Genelecin monikanava äänijärjestelmää, joten monikanavaisuus oli ehdottomasti yksi äänellisistä lähtökohdistani. Lisäksi meillä oli Maijan kanssa yhtenä lähtönä tuoda ääni ja liike näyttämölle tasa-arvoisina tekijöinä. Minua itseäni kiinnosti myös mikkien käyttö efektoiden ääntä sekä äänitetty puhe.
 

Mikä produktiossanne on sinusta erityistä? 

Tässä produktiossa on montakin erityistä asiaa! Ensinnäkin jo ihan se, että tämä on Hägglund Viipuri Kollektiivin ensimmäinen teos. Erityistä on ollut myös ystävystyminen Maijan kanssa ja yhteisten toimintatapojen etsiminen ja löytyminen. Erityisiä on olleet myös kaikki harjoituskaudella käydyt keskustelut, hengailut ja naurut. Työryhmämme itsessään on jo erityinen.

Itse esityksessä erityistä on se, kuinka minä ja valosuunnittelija olemme myös esiintyjä-positiossa. Myös aihe, tyttöys, ja kuinka sitä käsittelemme äänen, liikkeen ja tekstin keinoin on erityistä ja ajankohtaista meille. Haluamme tässä produktiossa ihmetellä, miltä tyttöys mahdollisesti tuntuu ja kuinka tärkeää ja arvokasta on tyttöys ja kaikki, mikä siihen streotyyppisesti ja ei-stereotyyppisesti liitetään. Kuinka pehmeys, tunteet, lempeys, söpöys, hengailu ja unelmointi ovat erityisiä ja arvokkaita asioita. Ja kuinka ponit ovat ihania.
 

Miten näet taiteen, taiteilijoiden ja taiteen ammattilaisten roolin yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa? 

Taide on mielestäni elämän voimavara nyt ja aina. Taide on itseilmaisun, poliittisten kannanottojen, viihteen, tunteiden välittämisen, aktivismin ja vertaistuen väline, joka tuskin katoaa koskaan mihinkään. Taidetta pitäisikin mielestäni arvostaa yhteiskunnassa enemmän esimerkiksi lisäämällä rahoitusta tai tuomalla jonkinlainen taitelijapalkka/perustulo ammattitaiteilijoille. Tällä hetkellä tulevaisuus taiteen ammattilaisena kieltämättä hirvittää pandemian taidekenttään jättämien jälkien takia, mutta myös riippuvuus apurahashowsta on pelottavaa. En kuitenkaan voisi kuvitella tekeväni mitään muuta työkseni ja rakastan äänisuunnittelijan alaani, joten olen varovaisen toiveikas työllistymisen suhteen.

Mikä on suurin unelmasi taiteilijana? 

Jo tämän produktion toteutuminen ja tekeminen ovat olleet muutaman unelman täyttymys! Suurin unelmani taitelijana on saada tehdä omia rakkaus-proggiksiksi kutsumiani juttuja ihanien ystävien kanssa, valita arvomaailmaani vastaavat produktiot, joissa työskentelen ja löytää aikaa myös oman musiikin tekemiselle. Ulkomaille olisi myös ihanaa taas päästä työskentelemään!

Millaisia tulevaisuudennäkymiä sinulla on? 

Haluan työskennellä vapaalla kentällä freelancerinä ja ainakin ensi vuoden osalta tilanne näyttää lupaavalta! Tohtorin tutkinto kiinnostaa myös, mutta ehkä se on vähän myöhemmän tulevaisuuden juttu.

Suosittele jotain taide-elämystä! 

Tietysti tämä meidän tuleva tanssi- ja ääniteos agirlisagirlisagirlisasound#2 – ponyhood Vapaan Taiteen Tilassa 10.-13.12. sekä Svett Teater Viiruksella oli todella hauska eli vahva suositus sille!