Tanssitaiteilija Alpo Aaltokoski: Kaikki mukaan taiteen avulla
Tanssitaiteilija ja koreografi Alpo Aaltokoski on Taideyliopiston Vuoden alumni Teatterikorkeakoulusta. Alpo Aaltokoski Company perustettiin 25 vuotta sitten nykytanssiesityksiä varten. Aaltokosken teoksissa kuvataan esimerkiksi yhteenkuuluvuutta ja tasavertaisuutta. Vuoden alumnina Aaltokoski toivoo voivansa lisätä tanssin opiskelijoiden, tutkijoiden ja ammattikentän välistä keskustelua.
Alpo Aaltokoski Company toimii Helsingissä, mutta Aaltokosken kesät kuluvat useimmiten Pohjois-Pohjanmaalla Pyhäjärvellä Täydenkuun tanssit -festivaalien taiteellisen johtajan roolissa. Hän on kotoisin Pyhäjärveltä. Tänä vuonna festivaalit jouduttiin perumaan koronaviruksen vuoksi.
”Peruutukset teettävät nekin lisätöitä. Teimme Taiteen Edistämiskeskukselle uuden hakemuksen, ja saamme onneksi käyttää tämän vuoden rahat ensi vuonna, kun juhlimme festivaalin 30-vuotisjuhlia. Osa rahasta käytetään tämän syksyn esitysvierailuihin,” Aaltokoski kertoo.
Täydenkuun tanssit on kasvanut yhdeksi merkittävimmistä nykytanssitapahtumista Suomessa. Sen toimintaperiaatteissa huomioidaan saavutettavuus, tasa-arvo, ihmisoikeudet ja kaikenlaisen syrjinnän vastustaminen.
”Täydenkuun tanssit ovat tanssijoiden pystyttämä festivaali, joka antaa tilaa teoksille ja mahdollisuuden keskustella niistä. Tanssitapahtumat eri puolilla Suomea lisäävät kulttuurin kokijoiden yhdenvertaisuutta. Ne tuovat tanssitaidetta myös sellaiselle yleisölle, joka ei muuten sitä näkisi. Täydenkuun tanssit elää tanssitaiteen kentän kehittymisen mukaan. Nykyään festivaalin esiintyjät ovat eri puolilta maailmaa, ja he tuovat eri kulttuureja näkyviksi paikalliselle yleisölle.”
Tanssin talon merkitys on suuri tanssialalle
Aaltokoski on aina toiminut aktiivisesti erilaisissa tanssiin liittyvissä järjestöissä ja luottamustehtävissä. Ollessaan taiteilijaprofessorina Aaltokoski pani alulle Tanssin talon rakennushankkeen, ja hän kuului pitkään Tanssin talo ry:n hallitukseen. Kun talon nimi muutettiin konsulttien ohjeesta Formiksi, hän asettui vastustamaan muutosta.
”Tanssijoiden keskuudessa nimimuutosta vastustettiin, mutta kukaan ei oikein tarttunut siihen. Niinpä otin vetovastuun, ja nimi palautettiin Tanssin taloksi. Tanssiala on hajanainen, eikä meillä ole paljoa yhteisiä rakenteita, mutta kun asia on tärkeä, yhteishenki löytyy. Tanssin talo on konkreettinen, tanssia varten suunniteltu esiintymistila, mutta sillä on myös symbolinen merkitys alalle: se lisää suuren yleisön tietoisuutta tanssista,” Aaltokoski pohtii.
Järjestöissä toiminen auttaa tutustumaan alan ihmisiin ja ilmiöihin.
”Yhteisten asioiden hoitaminen on minulle tärkeää. Haluan edistää tanssialaa monella tapaa verkostojeni kautta. Viime aikoina olen kuitenkin halunnut keskittyä taiteen tekemiseen, koska minusta on hyvä, etteivät samat ihmiset istu vuosikausia päättämässä alan asioista. Suosittelen järjestötoimintaa kaikille nuorille tanssijoille, koska se on erinomainen tapa verkostoitua ja oppia alasta.”
Aaltokosken tanssiteoksissa korostuu yhteisöllisyys
Aaltokoski pääsi Teatterikorkeakouluun opiskelemaan tanssia vuonna 1987 ollessaan 27-vuotias. Sitä ennen hän toimi sosiaalialalla huostaan otettujen lasten parissa.
”Sosiaalitoimi oli elämäni korkeakoulu. Pääsin lastensuojelun puolella tapaamaan ihmisiä, joiden kohtalot avasivat minulle ihmisenä olemista. Kannan vastuuta jollain tapaa pudonneista ihmisistä. En koe vaihtaneeni alaa. Olen nykyään ennaltaehkäisevällä puolella,” Aaltokoski toteaa.
Muutama vuosi sitten hän juhlisti 30-vuotistaiteilijajuhlaansa. Aaltokosken tanssiteokset ovat ottaneet kantaa esimerkiksi ilmastonmuutokseen, biodiversiteetin kapenemiseen, yhteisöllisyyden merkitykseen ja pakolaiskriisiin. Vuonna 2017 hän teki yhteistyötä irakilaisen turvapaikanhakijan, muusikko Ali Alawadin kanssa, joka karkotettiin Suomesta, kun teos oli vielä kesken. Alawad pakeni Saksaan ennen pakkopalautusta, ja sieltä hän palasi lopulta Irakiin.
”Alun perin teoksen ei ollut tarkoitus olla erityisen kantaaottava, meidän piti vain kuvata kahden kulttuurin kohtaamista. Ali soittaa ud-luuttua, jota en ollut koskaan ennen kuullut. Mutta Alin karkotus oli kova pala meille molemmille, ja se vaikutti voimakkaasti teokseen. Teimme sen valmiiksi etäyhteyden päästä. Onneksi Ali selvisi ja voimme tehdä joskus jatkossakin yhteistyötä. Hän ei saa toimia ammattimuusikkona Irakissa,” Aaltokoski kertoo.
Tänä syksynä Aaltokoski työstää koreografiaa kuolema-aiheiseen teokseen, jonka hän aloitti jo kolme vuotta sitten. Kahdesta rinnakkaisesta sooloesityksestä koostuva teos saa ensi-iltansa lokakuussa KokoTeatterissa.
”Korona on tietysti tehnyt kuolemasta aiheena entistäkin näkyvämmän, ja se on vaikuttanut paljon teokseen. Ihmiset kokevat kuolemanpelkoa, mutta koetan saada aiheesta esiin muutakin. Kuolema voi merkitä myös asioista luopumista. Jokaisella on kuitenkin kuolemaan jokin kosketuspinta. Korona näytti meille yksilökeskeisessä maailmassa eläville konkreettisesti sen, miten paljon tarvitsemme toisiamme.”
Teatterikorkeakoulun Vuoden alumni
Aaltokoski käy edelleen Teatterikorkeakoululla katsomassa opiskelijoiden esityksiä.
”Olen osallistunut myös keskustelutilaisuuksiin ammattikentän tilanteesta. Luen Taideyliopiston uutiskirjeet ja haluan tietää, mitä siellä tapahtuu. Tunnen hyvin tanssialan ihmisiä ja toimijoita Suomessa, joten ehkä voin Vuoden alumnina lisätä keskustelua Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden ja tutkijoiden sekä ammattikentän välillä,” Aaltokoski pohtii.
Teksti: Päivi Brink
Taideyliopiston Vuoden alumnit ovat rohkeita esikuvia, jotka ovat vahvistaneet toiminnallaan taiteen ja taiteilijakoulutuksen ainutlaatuista arvoa ja merkitystä. Taideyliopiston kasvatteina Vuoden alumnit osallistuvat taiteellisten perinteiden eteenpäin välittämiseen ja oman alansa rohkeaan uudistamiseen. Taideyliopisto valitsee vuosittain kolme Vuoden alumnia, yhden kustakin akatemiasta.