Professori Otso Aavanranta: Elämän mielekkyyden keskiössä on kysymys siitä, miten aistimme itsemme ja ympäristömme

Taiteellisen tutkimuksen professorin Otso Aavanrannan mukaan taiteelliset tutkijat ovat tuntoisen tekemisen asiantuntijoita.

Kuva Otso Aavanrannasta
Otso Aavanranta työskentelee taiteellisen tutkimuksen professorina Taideyliopiston Tutkimusinstituutissa. Kuvaaja: Hanna Koikkalainen

Siinä missä tiede pureutuu faktiseen tietoon, taide taas lähtökohtaisesti pureutuu olemassaoloon ja sen tuntemisen kysymyksiin: minkälaista on olla olemassa, miten tunnemme, ja minkälaisia aistikokemuksia meillä on maailmasta.

”Taiteelliset tutkijat voivat liikkua tuntoisuuden maailmassa taiteilijoina sanallistaen sitä samalla tieteen suuntaan,” sanoo taiteellisen tutkimuksen professori Otso Aavanranta.

Aavanrannan mielestä taiteellista tutkimusta tarvitaan tässä ajassa muistuttamaan siitä, että keskeinen osa elämämme mielekkyydestä liittyy tuntoisuuteemme ja esteettiseen havaintoon.

”Elämän mielekkyyden keskiössä on kysymys siitä, miten aistimme itsemme ja ympäristömme, missä ja miten meidän on hyvä olla. Taiteen tuntoisuuden kautta voimme tutkia minkälaisia ulottuvuuksia ihmiselämässä kokemuksellisesti on. Siihen tarvitaan taiteellista tutkimusta ja taidetta laajemminkin. Tälle soisi olevan paljon tilaa.”

Aavanranta suree sitä, miten vähäinen näiden asioiden arvo näyttää olevan keskustelukulttuurissamme.

”Taide rikastuttaa elämää. Meidän tehtävämme taiteilijoina ja taiteellisina tutkijoina on pitää sitä yllä ja kertoa, että on olemassa tämä maailma, se on kaikkien ulottuvilla ja inhimillisen merkityksellisyyden kulmakivi.”

Talvipuutarha soittimena

Aavanranta on kehittänyt runkoäänikaiuttimia. Kaiutin yhdistetään fyysiseen kappaleeseen, jota se värisyttää saaden aikaan runkoäänen. Esineen värähtelyn kautta ilmaan muodostuu paineaaltoja, jotka kantautuvat ihmisen korvaan äänenä.

Tällä tavalla toteutettiin Aavanrannan tutkijatohtorikauden päätyö Sonic Greenhouse eli Äänipuutarha Helsingin Talvipuutarhassa. Siinä koko rakennus muutettiin jättimäiseksi soittimeksi, jonka sisällä yleisöllä oli mahdollisuus liikkua ja kuunnella rakennukselle varta vasten sävellettyä ääniteosta.

”Se taide, mitä teen, on kokeilevaa. Keräilen ja yhdistelen monenlaista tietoa. Se tuottaa sellaisia taideteoksia, joissa äänen havainto on jollakin tavalla odottamatonta tai sellaista, että ihminen pysähtyy sen ääreen ja kokee jotain erityistä tuntoisuuden alueella.”

Tällainen teos on esimerkiksi Tampere Biennalessa 2018 esillä ollut Motet-installaatio, joka koostuu hiljaisuudessa liikkuvista kaiuttimista, jotka herättivät yleisössä laajan kirjon erilaisia havaintoja.

Aavaranta on myös kehittänyt kitaran, joka on muutoin klassinen kitara, mutta siinä on runkoäänikaiutin, jonka rakenteeseen voidaan ajaa elektronisia ääniä.

Tämä tehtiin osana Aavanrannan saamaa Suomen Akatemian kärkihankerahoitusta, jonka tarkoitus oli vahvistaa tutkimuksen tekijöiden ja tutkimustulosten hyödyntäjien aktiivista yhteistyötä. Hanke olikin Aavanrannalle erityisesti mieleen, koska siihen pystyttiin värväämään mukaan myös käytännön työtä tekeviä kuten soitinrakentaja Juhana Nyrhinen. Työtä tehtiin välillä puutyöverstaalla, välillä yliopistolla, välillä konserttisalissa.

”Pidän itseäni taiteilijana, joka pystyy puhumaan insinöörien kanssa heidän kielellään. En osaa pidemmälle vietyä matematiikkaa tai pysty käyttämään heidän laskentaohjelmistojaan. Mutta ymmärrän, mitä he tekevät ja pystyn tuomaan sen taiteen piiriin.”

Aavanranta akatemiatutkijakauden tavoitteena oli pohtia ihmisten välisiä yhteyksiä musiikin esittämisessä. ”Meitä kiinnosti, miten kaksi ihmistä modifioi samaa ääntä niin, että he ikään kuin yhdistyvät yhdeksi soittajaksi. Yhteistekijyys luo uusia mahdollisuuksia äänen muokkaamisen.” Käytännössä tämä jalkautui esimerkiksi nelikätisen elektronisen musiikin soittamisena.

Suomessa musiikkiteknologiaa tutkitaan lähinnä Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa, Aalto-yliopistossa, sekä Helsingin yliopistossa. Se on myös kansainvälisesti viime vuosina voimakkaasti kasvanut tutkimusala ja aihepiiristä järjestetään vuosittain useita kansainvälisiä konferensseja. Aavanranta kertookin tekevänsä paljon yhteistyötä myös kansainvälisesti.

Teksti on muokattu lyhennelmä Suomen Akatemian sivulla julkaistusta, Leena Vähäkylän kirjoittamasta artikkelista. Lue alkuperäinen artikkeli Suomen Akatemian sivustolta.

Taideyliopistossa tehdään yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimusta. Lue lisää tutkimuksestamme.