Ohjaajan assistentti monessa mukana

Haastattelimme 3.5. ensi-iltaan tulevan Donizetti: Il Cam­pa­nel­lo Ros­si­ni: La Gazzetta -oopperan ohjaajan assistentti Siljamari Heikinheimoa. Lue vinkit kevään oopperaan ja tutustu assistentin tehtäviin.

Kuka olet ja mikä tehtäviisi kuuluu ohjaajan assistenttina?

Olen Siljamari Heikinheimo ja minua voisi luonnehtia taiteen monityöläiseksi. Ohjaajan assistentin tehtäviin kuuluu näyttämötapahtumien kirjaaminen ohjauskirjaan, joka on käytännössä pianopartituuri.

Ohjaajan assistentti hyppää myös näyttämölle näyttelemään mykkänä roolia, jos joku laulajista sattuu olemaan poissa. Periaatteessa siis kaikkien roolihahmojen toiminta näyttämöllä ja toimintojen motiivit on oltava muistissa.

Tehtäviini kuuluu myös harjoitusaikataulun tekeminen, mikä tarkoittaa tuotannollisten ja taiteellisten tarpeiden huomioimista ja niiden sovittamista käytettävissä olevaan harjoitusaikaan. Tämä käy kovan luokan aivojumpasta.

Hyvä kommunikointi ja tarvittavan tiedon jakaminen oikeille ihmisille on myös välttämätön edellytys toimivalle produktiolle. Riippuu paljon ohjaajasta kuinka paljon assistentti osallistuu taiteellisiin ratkaisuihin vai osallistuuko ollenkaan. Koen tässä produktiossa voineeni musiikillisen osaamiseni tähden olla avuksi erityisesti toiminnan istuttamisessa musiikillisiin iskuihin.

Mihin yleisön kannattaa kiinnittää erityishuomiota Donizetti: Il Campanello & Rossini: La Gazzetta -oopperassa?

Esitämme kaksi keskenään erilaista italialaista farssia. Yleisölle voi olla mielenkiintoista kiinnittää huomiota erilaisiin hahmoihin näyttämöllä. Erityisesti siihen mitä kustakin roolihahmosta kertovat tämän olemus, toiminta, kehonkieli, valo, puvut, meikki, kampaus, äänen väri, musiikilliset teemat, harmoniat ja karaktäärit. Oopperataiteen haaste ja hienous on taiteiden moninaisuudessaan kertoa samaa yhteistä tarinaa. 

Mikä on tämän oopperan suosikkikohtauksesi?

Jos täytyy valita suosikkikohtaus tästä oopperaillasta, se lienee Donizzettin Il Campanellon yksi viimeisistä kohtauksista, jossa jokaiselle hyvin tuttua ja arkista käyttötavaraa käytetään visuaalisesti kekseliäällä tavalla.

Mistä löydät paikkoja tai hetkiä luovuudelle ja uuden tekemiselle tässä kiireisessä maailmassa?

Minulle luovuuden ja uuden ideoinnin hetket tapahtuvat usein yllättävissäkin paikoissa, kuten ruuhkabussissa, lapsen kanssa ulkoillessa, ruokaa laittaessa, viulua soittaessa tai sarjaa katsoessa. Minun reittini luovuuteen on ympäristön ja oman mielen havainnointi. Vahvimmin ideoita pulppuaa joutilaana ollessa, mutta ne hetket ovat nykyisessä elämäntilanteessa äärimmäisen harvinaisia. Suurin haaste onkin löytää aikaa kaiken kiinnostavan ja resonoivan toteuttamiseksi.

Kulttuurivinkkini loppukeväälle

Teatteri- ja oopperamatka Turkuun! Turussa pyörii tällä hetkellä kaksi Tuomas Parkkisen taitavaa ja oivaltavaa ohjausta – Amadeus Turun Kaupunginteatterissa ja Cavalleria rusticana & Pajazzo Åbo Svenska Teaterissa.

Myös Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa tapahtuu! Sellisti Pinja Nunezin taiteellisessa tohtoritutkintokonsertissa 25. toukokuuta otsikolla Taidekapina tullaan näkemään Camerata-salissa jotakin päräyttävää! Konsertin päätösnumerossa burleskitaiteilija Armi von Vep vapauttaa Rossinin musiikin tahdissa oopperoiden naishahmoja miesten kirjoittamista naiskuvista ja kohtaloista. Minulla on ilo olla tässä esityksessä mukana ohjaajana.

Kino Soi! -konserttisarja Kino Tapiolan funkkisleffateatterissa kiinnostaa aina valveutuneen ohjelmasuunnittelunsa ja mielenkiintoisten esiintyjiensä tähden. Ystävät Julius ja Johannes -konsertti kuullaan 16. toukokuuta. Mainittakoon myös että penkit ovat tämän konserttisarjan konserteissa harvinaisen mukavat! 🙂