Nina Liebenberg: Esineiden tutkiminen luo yhteyksiä eri tutkimusalojen välille
Tutkijatohtori Nina Liebenberg luotsaa KuvAn Tutkimuspäivien kolmannen päivän ohjelman, jonka teemana on esineiden tutkimus.
Kertoisitko itsestäsi, Nina? Mitä parhaillaan tutkit Kuvataideakatemiassa?
Olen Kuvataideakatemian tutkijatohtori ja kotoisin Kapkaupungista, Etelä-Afrikasta. Ennen kuin aloitin tutkimukseni tämän vuoden maaliskuussa, työskentelin 10 vuotta Kapkaupungin yliopiston Centre for Curating the Archive -keskuksessa, jossa kokosin kursseja sen kuratointiohjelmaa varten. Nykyinen tutkimukseni tarkastelee kasvien ja ihmisten välisiä suhteita ja keskittyy kasvien stressiin ja sen yleistymiseen ilmastonmuutoksen johdosta. Tutkimukseen kuuluu sarja eri alojen tutkijoita osallistaneita selvityksiä, ja se tarkastelee sitä, kuinka taiteentekeminen ja kuratointi voi tuottaa akateemista tutkimusta tunneperäisten, materiaalisten ja visuaalisten aiheiden parissa ja auttaa levittämään tutkimustuloksia laajemmille ja monimuotoisimmille joukoille tavanomaisten tarkkaan rajattujen, siiloutuneiden kohderyhmien sijaan.
Mitä teemoja KuvAn Tutkimuspäivien kolmantena päivänä käsitellään?
Haavoittuvaisuutta; hengitystä; liikettä ja sen esteitä; sairauksia ja niiden hoitoja… Päivä keskittyy ihmisten, sairauksien ja kasvien välisiin suhteisiin esinetutkimuksen moninaisien keinojen kautta. Monet esineistä ovat peräisin hyvin erikoistuneista tutkimusympäristöistä, kuten Helsingin yliopiston laboratoriosta saatu petrimalja, jossa kasvaa kasvien hengityssoluihin vaikuttava kasvipatogeenien (Pseudomonas syringae) pesäke sekä HUS:in museosta saatu stereotaktinen kehys, jota on käytetty neurokirurgiassa ja Parkinson-potilaiden hoidossa.
Nämä esineet avaavat omien alojensa tutkimusta kosketettavissa olevalla ja visuaalisella tavalla, sillä esineet tarjoavat käyttömahdollisuuksia myös oman määritellyn alansa ulkopuolelle ja antavat meille mahdollisuuden luoda yhteyksiä monien eri alojen välillä. Avainasemassa päivän aikana on toive siitä, että näiden esineiden kuratoinnin (ja niistä puhujien) ansiosta yleisö kokee uudenlaista empatiaa ihmisiä laajempaa maailmaa kohtaan.
Miten omat tutkimusaiheesi nivoutuvat näihin teemoihin?
Yksi suurimmista intohimoistani on eri yliopiston yksiköihin tutustuminen, varsinkin niihin yksiköihin, joilla on suuret esinekokoelmat, jotka ovat niiden tiedontuotannon ytimessä. Opin yksiköiden tutkimuksesta paneutumalla konkreettisesti niiden fyysiseen aineistoon. Kuratointi antaa minulle kanavan perehtyä useiden eri yliopistoyksiköiden päällekkäisyyksiin ja yhteyksiin ja nostaa esille peitettyjä narratiiveja, jotka toisinaan jäävät näissä yksiköissä huomioimatta. Monesti näillä vierailuilla esitän aivan peruskysymyksiä, kuten: ”Mikä tuo on?” tai ”Mitä tuo juttu tekee?” ja ne kohdistuvat esineihin, jotka eivät ole ”keskeisiä” tutkimuskysymyksille ja -metodeille mutta jotka ovat osa niitä tukevia rakenteita.
Meillä kaikilla on tällaisia sokeita pisteitä tutkimusympäristöissämme, ja minusta juuri nämä ovat hedelmällistä maaperää poikkeamille, runoudelle ja ristiriitaisuuksille. Oma väitöskirjani vuodelta 2021 oli yksi tuontapainen esinetutkimus, ja siinä valotin Kapkaupungin yliopiston akateemisten yksikköjen sisäpiiritietoon ja luokittelujärjestelmiin liittyviä rajoitteita ja osoitin, kuinka kuratoinnilla ja taiteentekemisellä on havainnollistavaa ja tieteidenvälistä potentiaalia.
Miksi tulevaisuuden kannalta on tärkeää tutkia ihmisten suhdetta kasveihin ja muihin eläimiin? Olemmeko laiminlyöneet aihetta aiemmin?
Koronapandemia toi esille huutavaan tarpeen ymmärtää ihmisten kasvi- ja eläinsuhteiden maailmanlaajuisia vaikutuksia paremmin. Näiden suhteiden kerrostuneet ja monivivahteiset historiat ovat tuoneet meidät ympäristön kriittiselle pisteelle (ja valitettavasti sen yli). Yhtä monimuotoisia menetelmiä tarvitaan näiden eri kehityskaarien korjaamiseen ja keskeisten risteyskohtien tunnistamiseen. Monialaisessa tutkimuksessa sekä kuratoinnin ja taiteentekemisen toimintaympäristöissä on paljon potentiaalia, koska ne mahdollistavat moniääniset narratiivit. Tällainen konteksti antaa tilaa odottamattomien ja uusien asioiden esiintulolle – sen kautta näkymättömästä tulee näkyvää.
KuvAn Tutkimuspäivät 12.-14.12.2023
Yhdeksännet KuvAn Tutkimuspäivät järjestetään 12.-14.12.2023 Kuvataideakatemian päärakennuksessa Myllyssä. Yleisölle avoimessa tapahtumassa kohtaavat vuosittain Kuvataideakatemian tutkijat, tohtorikoulutettavat ja heidän kutsumansa taiteilijat ja tutkijat niin Suomesta kuin maailmalta. Tervetuloa!