Kirjoittamisen opiskelija: Valintakokeet olivat kuin intensiivinen kirjoitusleiri
Kirsikka Vaahtera opiskelee kirjoittamisen kandidaattiohjelmassa ja nauttii siitä, että opinnot ja eri opettajat tarjoavat uusia näkökulmia aina uudelleen ja uudelleen. Lue Vaahteran haastattelu.
Kuka olet ja mistä tiesit, että haluat opiskella Taideyliopistossa?
Olen toisen vuoden opiskelija kirjoittamisen kandiohjelmassa. Joulukuussa 2021 olin ystäväni syntymäpäivillä, kun äitini lähetti minulle linkin Taideyliopiston uutiseen uudesta kirjoittamisen kandidaatinohjelmasta, jonka haku avautuisi seuraavana keväänä. Olin silloin jonkinlaisessa taitekohdassa elämässäni, olin lopettanut aiemmat biolääketieteen tekniikan opintoni ja etsin uutta suuntaa. Kirjoittaminen on lähes aina ollut iso osa elämääni, ja teini-ikään saakka ajattelin päivänselvästi sen olevan myös ammatillinen suuntani, mutta jossain lukion paineiden ja jatko-opintosuunnitelmien välissä ajatus luovasta alasta jäi jalkoihin. Tuolloin palasin kuitenkin ajatuksen pariin, ja tämä osoittautui hyväksi päätökseksi.
Mitä sinulle jäi mieleen hakemisesta tai pääsykokeista?
Muistan jo ennakkotehtävien olleen innostavia ja koko hakuprosessi tuntui tarkkaan harkitulta ja monipuoliseksi rakennetulta. Omat kokemukseni valintakokeista tätä ennen ovat olleet hyvin erilaisilta aloilta tiedeyliopistoissa, ja kontrasti tähän oli valtava. Muistan hämmentyneeni siitä, että valintakokeissa saattoi olla niin hauskaa ja inspiroivaa. Joku kuvasi viimeisenä valintakoepäivänä kokeita kuin intensiiviseksi kirjoitusleiriksi, ja tämä osui mielestäni lähelle omaakin kokemustani.
Mikä on opiskelussa parasta?
Tuntuu ihmeelliseltä ja etuoikeutetulta toimia taiteen ja kirjoittamisen parissa joka päivä. Kirjoittamisen koulutusohjelma myös eroaa Teatterikorkeakoulun muista ohjelmista siinä, että melko iso osa opinnoistamme on vapaavalintaisia opintoja. Olen itse esimerkiksi ottanut kursseja muun muassa dramaturgian ja näytelmän kirjoittamisen koulutusohjelmasta, ja ensi vuodelle olen suunnitellut kursseja nykytaiteen historian ja teorian ohjelmasta Kuvataideakatemian puolelta. Tätä kautta meillä on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa tutkintomme rakenteeseen.
Mikä on ollut opiskelussa haastavinta?
Opiskelu on avannut käsitystäni kirjoittamisesta ja taiteen tekemisestä, ja haastanut minua pohtimaan omaa suhdettani kirjoittamiseen tavoilla, joita en ennen opiskelua olisi tullut edes ajatelleeksi. Tuntuu, että olen vuorotellen joko määritellyt omaa taiteilijaidentiteettiäni uudelleen tai hylännyt koko ajatuksen jostakin tietystä identiteetistä epäolennaisena ja turhan individualistisena. Nautin kuitenkin valtavasti siitä, että opinnot ja eri opettajat tarjoavat uusia näkökulmia aina uudelleen ja uudelleen.
Mitkä ovat mieleenpainuvimpia kokemuksia opintojesi aikana?
Viime keväänä osallistuin kurssille, jossa pidimme teatteri- ja kirjoitustyöpajoja helsinkiläisillä yläasteilla. Näiden pohjalta suunnittelimme, kirjoitimme ja toteutimme esitykset, joita esitettiin Teakilla ja kouluilla. Tuntui hienolta keskustella ja kuulla yläasteikäisiä nuoria ja päätyä tekemään asioita, joita en oman ohjelmani kursseilla tulisi kokeilleeksi. Tämä kurssi tuntui isolta itsensä ylittämiseltä!
Miten kansainvälisyys näkyy opinnoissasi?
Kansainvälisyys on näkynyt opinnoissani tähän mennessä valinnaisilla kursseilla. Kirjoittamisen opintoihin sisältyy myös työharjoittelu, jonka itse toteutan tänä keväänä Zimbabwessa. Opetan kahden kuukauden ajan luovaa kirjoittamista koulussa, joka sijaitsee Zimbabwen pääkaupungin Hararen alueella. Odotan työharjoittelua kovasti ja avoimin mielin.
Mitä ennakkoluuloja sinulla oli opinahjostasi ja mitä ajattelet niistä nyt?
Muutama vuosi sitten en olisi voinut kuvitellakaan opiskelevani Taideyliopistossa. Ajattelin, etten itse olisi ”niitä tyyppejä”, mielsin itseni pikemminkin akateemiseksi enkä ainakaan esiintyjätyypiksi. Olen kuitenkin todennut, että Taideyliopistostakin löytyy todella monenlaisia ihmisiä ja koulutusohjelmia, ja ainakin nyt tuntuu, että olen oikeassa paikassa.
Mitä haaveilet tekeväsi valmistumisesi jälkeen?
Toivon voivani jatkaa opintojani kirjoittamisen maisteriohjelmassa tai jossakin toisessa maisteriohjelmassa, Taideyliopiston sisällä tai muualla. Olen kiinnostunut kirjoittamisen lisäksi myös kirjoittamisen ja muiden taiteenlajien hyödyntämisestä yhteiskunnassa ja etenkin lasten ja nuorten kehityksen ja itsetuntemuksen rakentumisessa. Myös moni muu asia kiinnostaa! Haaveilen monipuolisesta, itseohjautuvasta työelämästä ja kiinnostavista projekteista.