Ateneumista Leipätehtaaseen ja viimein omaan kotiin Myllytontille – Kuvataideakatemian monta elämää

Kuvataideakatemia on historiansa aikana sijainnut monessa eri osoitteessa, ja jokaisessa niistä on ollut oma tunnelmansa, kertovat akatemian pitkäaikaiset työntekijät.

Kuvanveistoluokka, jossa on opiskelijoita veistämässä, sekä huoneen keskellä alaston miesmalli.
Kuvaveistoluokka Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa, joka toimi Ateneumissa. Kuva vuosilta 1934–1935. Kuva: V. Rodas, Pielisen museo

Taideyliopiston Sörnäisten kampuksen uudisrakennus on Kuvataideakatemian historian kuudes toimipiste. Muuton myötä myös akatemian näyttelytilat siirtyvät kampukselle.

Kaksi koulun pitkäaikaista työntekijää kertoo, millaisia muistoja edellisistä paikoista on jäänyt.

Materiaaliopin lehtori Malla Tallgren

”Olen opettanut Kuvataideakatemiassa useita kymmeniä vuosia. Eniten muistoja minulla on Yrjönkadun toimipisteestä, jossa aloitin opettamisen vuonna 1991. Kun aloitin, olin hieman yli 30-vuotias, eli aika lailla samanikäinen kuin opiskelijat.

Koulu oli vanhassa rakennuksessa Helsingin keskustassa, ja mieleeni on jäänyt erityisesti yksi asia, joka myös kuvaa sitä aikakautta: ulko-ovi oli aina auki, samoin luokkien ovet. Kuka tahansa saattoi kävellä sisään.

(Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.)

1980- ja 90-luvuilla Kuvataideakatemia sijaitsi Yrjönkadun ja Bulevardin kulmassa Helsingin keskustassa.

2000-luvun alussa Kuvataideakatemia muutti Sörnäisiin Elannon Leipätehtaaseen.

Uusi toimipiste oli terästä ja lasia. Yrjönkadun vanhaan ja kuluneeseen toimipisteeseen verrattuna muutos tilan luonteessa oli valtava! Mutta pian kalsea ja anonyymi rakennus tuntui omalta, ja oman oppiaineeni, materiaaliopin, luokka oli todella hyvä. Sörnäisissä oli myös aivan loistava kasvisravintola, josta muodostui koulun sydän. Kaipaan sitä ruokalaa edelleen.

Ainoa huono juttu oli ilmanvaihto. Yrjönkadulla pääsimme sisäpihalle käryttämään spraytä ja lakkaa, ja ulkona oli usein ties mitä veiston valujuttuja, mutta Kaikukadun uusissa tiloissa emme päässeet ulos, eikä ilmanvaihto toiminut toivotulla tavalla.

Voi kuitenkin olla ongelmallista, jos taidekoulu tarjoaa teknisesti huippuunsa viritetyt tilat, koska eihän kenelläkään ole samanlaisia hienoja laitteita omalla työhuoneellaan. Taiteilijan pitää oppia tulemaan toimeen myös kämäsissä olosuhteissa.

Osa opiskelijoista ja henkilökunnasta kärsi Sörnäisten rakennuksen sisäilmasta, ja rakennus meni remonttiin jo parin vuoden kuluttua. Kuvataideakatemia muutti eri puolille kaupunkia, ja suurin osa koulusta siirtyi Kasarminkadulle.

Muistan, että luokasta oli hienot näköalat ja sijainti oli jälleen loistava. Silti oli ihana muuttaa väistötiloista takaisin Leipätehtaalle. Valitettavasti kaikki tilojen ongelmat eivät ratkenneet remontissa, ja koulu muutti jälleen. Tällä kertaa Vallilaan.

Vallilan teollisuusalueella sijaitseva Elimäenkadun toimipiste oli tilana ahdas, sillä se on alun perin toimistorakennus. Muutossa huomattiin, että osa opiskelijoiden töistä ei mahtunut työhuoneisiin. Mutta alun jälkeen kaikki sopeutuivat – taide ja sen opiskelu on toimintaa, joka sopeutuu olosuhteisiin.

Sitä paitsi siinä toimipisteessä on ollut paras materiaaliopin luokka, jossa olen opettanut. Ikkunat ovat länteen, ja luokassa on todella hyvä, viisto valo.

Uudelta kampukselta odotan paljon. Vaikka materiaaliopilla on uudessa rakennuksessa tilaa hieman nykyistä vähemmän, luokat ovat korkeita ja valoa pitäisi olla paljon. Jännää muuttaa taas uuteen.”

Vahtimestari Sami Sallantaus

”Toimin Kuvataideakatemian vahtimestarina 16 vuoden ajan ennen kuin kaksi vuotta sitten siirryin Sibelius-Akatemiaan.

Alun perin minun piti tulla kuukaudeksi tuuraamaan silloista vaksia. Hänen sairauslomansa kuitenkin jatkui ja muuttui lopulta sairauseläkkeeksi. Nyt olen ollut ’valtion virkamiehenä’ 18 vuotta. Sanapari ilahduttaa minua edelleen.

Ensimmäinen Kuvataideakatemian toimipisteeni oli Yrjönkatu. Sen sijainti oli nerokas – oli mahtavaa olla keskellä kaikkea! Tosin paikka ei soveltunut kaikille. Maalaustaide mahtui rakennukseen, mutta esimerkiksi tila-aikataiteet sijaitsi Punavuoressa, samoin grafiikka.

Yrjönkadulla oli aivan mahtava oppilaskunnan bilepaikka kellarissa. Nyt siitä on käsittääkseni tehty joku edustustila. Myös työmestareiden kellaritila Jurisco, eli Jurin disco, oli loistava bilepaikka.

Sörnäisten tila Leipätehtaalla oli mahtava, ja vahtimestarilla alkoi olla enemmän hommia. Hallinnon ihmiset huomasivat, että osaan ja voin olla heidän apunaan. Sitähän työni onkin: muiden auttamista.

Sörnäisissä istuin aulassa omassa lasikopissa, ja usein sen liepeillä hengaili paljon opiskelijoita. Rakennuksessa kävi myös paljon naapurissa sijaitsevan Teatterikorkeakoulun porukkaa syömässä. Lähimmät työkaverini, sivarit, vaihtuivat vuoden välein. He olivat suurimmaksi osaksi tosi hauskoja tyyppejä, ja kuskasimme paljon opiskelijoiden taidejuttuja ympäri kaupunkia.

Valitettavasti silloisissa tiloissa oli ongelmia sisäilman kanssa. Itse en kärsinyt niistä – olin ehkä tottunut huonoon sisäilmaan, sillä aiempi työpaikkani Radio City sijaitsi purkukuntoisessa Lepakkoluolassa. Kasarminkadun toimipisteestä minulle on parhaiten jäänyt mieleen eräät vappubileet, joissa savustin kalaa sellaisessa savustuspöntössä. Eräs nainen tuli ihmettelemään puuhiani. Nyt olemme olleen yhdessä 13 vuotta.”

Teksti: Laura Koljonen

Ydinkeskustasta teollisuusalueelle

Kuvataideakatemia on sijainnut Helsingissä monessa paikassa. Kuvan alta löydät osoitteet kronologisessa järjestyksessä.

Elävän mallin piirustusta ajoittamattomassa arkistokuvassa luultavasti Suomen taideakatemian koulun ajoilta Ateneumista.

Ateneum, B-porras

Kuvataideakatemian historia alkaa vuodesta 1846, jolloin perustettiin Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu. Se toimi Ateneumissa vuodesta 1887 alkaen, jolloin rakennus vihittiin käyttöön. Taideyhdistys luopui piirustuskoulusta vuonna 1939 ja se siirtyi Suomen Taideakatemian säätiön omistukseen. Koulun nimeksi vakiintui Suomen Taideakatemian koulu eli Ateneum – eli Atski.

Yrjönkatu 18

Vuonna 1984 Taideakatemian koulu muutti pois Ateneumista Yrjönkatu 18:aan. Vuotta myöhemmin Suomen Taideakatemian koulun nimeksi tuli Kuvataideakatemia, kun se aloitti toimintansa itsenäisenä valtion oppilaitoksena.

Kaikukatu 4

Loppuvuodesta 2003 Kuvataideakatemia muutti uusiin tiloihin Sörnäisten Kaikukatu 4:ssä sijaitsevaan Elannon Leipätehtaaseen. Talo sai nimekseen Taiteen talo. Parin vuoden kuluttua Kuvataideakatemia joutui kuitenkin jättämään talon rakennuksen kosteusongelmien takia.

Elimäenkatu 25–27

Akatemia palasi Kasarminkadun väistötiloista Taiteen taloon vuonna 2008. Tammikuussa 2014 se joutui kuitenkin muuttamaan Helsingin Vallilaan.

Sörnäisten rantatie 19

Kesällä 2021 Kuvataideakatemia pääsee muuttamaan varta vasten sille suunniteltuun ja rakennettuun uudisrakennukseen Myllyyn Taideyliopiston Sörnäisten kampukselle, aivan Teatterikorkeakoulun Kookos-päärakennuksen naapuriin.