Ainutlaatuinen puhallinorkesterijohdon koulutusohjelma tuo uskoa puhallinorkestereiden tulevaisuuteen

Puhallinorkesterinjohdon koulutusohjelma täyttää tänä syksynä 20 vuotta. Lehtori Petri Komulainen oli mukana jo perustamishetkellä.

Puhallinorkesterinjohdon lehtori Petri Komulainen
Photo: Olli Urpela

Kun Sibelius-Akatemiassa 2000-luvun alussa opiskellut Komulainen toivoi, että akatemiassa aloitettaisiin puhallinorkesterijohdon koulutusohjelma, hän tuskin arvasi vetävänsä ohjelmaa 20 vuotta myöhemmin.

Alkuunsa melko vaatimattomasti, kahden opiskelijan toiveesta aloitettu ohjelma juhlii tänä syksynä 20-vuotista taivaltaan. Nyt ohjelman merkitys ja vaikutus puhallinmusiikin innostajana ymmärretään yhä paremmin.

”Koulutusohjelma on ainutlaatuinen, tällaisia ei montaa koko maailmassa ole. Opiskelijat pääsevät johtamaan omaa harjoitusorkesteriaan. Lisäksi mahdollisuus aloittaa opinnot jo kandivaiheessa ja opiskella puhallinorkesterijohtoa viisi ja puoli vuotta, antaa opiskelijoille mahdollisuuden kasvaa sekä teknisesti että muusikkoina ja myös psykologisesti johtajina”, koulutusohjelman lehtori Petri Komulainen sanoo.

Myös puolustusvoimat mukana koulutuksessa

Komulainen, jos kuka, on oikea henkilö kertomaan koulutusohjelman historiasta. Olihan hän sen ensimmäinen opiskelija.

”Minä ja Helsingin poliisisoittokunnan ylikapellimestari Sami Ruusuvuori olimme ne kaksi ensimmäistä opiskelijaa. Olin itse saanut kipinän johtamiseen varusmiessoittokunnassa Haminassa, missä kurssilla pääsin kokeilemaan johtamista. Kun sitten vuonna 1998 pääsin Sibelius-Akatemiaan, lähdin kyselemään, olisiko puhallinorkesterijohdolle mahdollista saada omaa opetusta. Idealle näytettiin vihreää valoa ja opetus lähti käyntiin. Tosin siinä vaiheessa ilman omaa lehtoraattia. Vuosi oli silloin 2001.”

Suuri muutos koulutusohjelmassa koetiin vuonna 2005, kun puolustusvoimien sotilaskapellimestarikoulutus tuli mukaan. Se on edelleen koulutusohjelmassa mukana ja syksyn juhlakonsertissakin lavalla kuullaan Laivaston soittokuntaa.

”Yhteistyö puolustusvoimien kanssa on ollut erinomaista. On hieno asia, että koulutusohjelmassa voidaan toimia ammattisoittokuntien kanssa. Teemme vuodessa noin 4–5 viikkoa vierailuja eri puolelle Suomea puolustusvoimien viiteen eri soittokuntaan”, Petri Komulainen kertoo.

Sotilaskapellimestarin koulutukseen pyrkivät käyvät läpi samat pääsykokeet kuin Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan haluavat. Lisäksi näiden opiskelijoiden on oltava Suomen kansalaisia ja armeijan käyneitä. Heillä on myös omat soveltuvuustestit.

”Mutta muuten koulutusohjelma ja vaatimukset ovat kaikille opiskelijoille samat. Toki sotilaskapellimestarin koulutukseen kuuluu myös sotilasaineiden opiskelua.”

Laadukasta opetusta tiimityönä

Petri Komulaisen mukaan häneltä kysytään usein miksi puhallinorkesterijohdolla pitää olla oma erillinen koulutusohjelma. Useissa maissa orkesterin- ja puhallinorkesterinjohdon koulutus on yhteistä.

”Puhallinorkesterijohdon omalle koulutukselle on hyvät perustelut: erilainen repertuaari, erilaiset instrumentit ja hyvin erikokoiset yhtyeet. Puhallinorkestereita on kahdeksan soittajan ryhmistä 70 soittajan orkestereihin. On big bandejä, vaskiyhtyeitä, puupuhallinyhtyeitä…”, hän listaa.

Puhallinorkestereiden näkökulmasta erityisen ilahduttavaa on se, että niille sävelletään jatkuvasti uutta, hyvää musiikkia.

”Ja puhallinorkesterit myös esittävät paljon uutta musiikkia.”

Vaikka puhallinorkesterijohdolla on oma koulutusohjelma, tiivistä yhteistyötä tehdään jatkuvasti sekä orkesteri- ja kuoronjohdon koulutusohjelmien kanssa. Komulainen kiittelee myös koulutukseen osallistuvaa tiimiä.

”Kaikki ympärillämme ovat huippuammattilaisia, kuten johtamisaineiden suunnittelija ja orkesterijärjestäjä.”

Kansainvälistymistä, verkostoitumista ja taidemuodon innovointia

Petri Komulainen uskoo, että koulutuksen tulevaisuus jatkaa kansainvälistymistään. Opiskelijoita tulee eri puolelta maailmaa ja myös opetus kansainvälistyy vauhdilla.

”Koronan mukaan tuoma etäopetus avasi silmämme ja toi uusia mahdollisuuksia. Tavallaan maailma pieneni, kun ymmärsimme, että voimme saada opetukseen mukaan auktoriteetteja ympäri maailmaa Zoom-luentojen avulla. Samalla myös verkostoitumisen merkitys korostuu”, hän miettii.

Komulaisen mielestä kansainvälistyminen tuo raikkaita, uusia näkökulmia koulutukseen.

”Olen luottavaisin mielin. Näen, että yliopiston tehtävä on viedä omaa taidemuotoaan eteenpäin. Jokainen meiltä valmistuva opiskelija vie innovoinnillaan puhallinmusiikkia eteenpäin ja sitä kehitystä on mielenkiintoista seurata.”

Puhallinmusiikin tulevaisuuden visoista on luvassa mielenkiintoinen keskustelu koulutusohjelman juhlapäivänä 4.11. Puhallinorkestereiden tulevaisuus -seminaarissa. Kello 15 alkavan seminaarin aiheena on puhallinorkesteritoiminnan kehittäminen.

Teksti: Terhi Paavola