Historiamme

Julkaistu 5.2.2020 | Päivitetty 27.10.2025

Taideyliopistojen yhdistäminen

Taideyliopiston perustamisesta oli keskusteltu kauan. Jo 1980-luvulla valmisteltiin niin sanottua Pasila-projektia, jossa samalle tontille oli tarkoitus sijoittaa Sibelius-Akatemian, Taideteollisen korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulun tilat. Keskustelu Taideyliopiston perustamisesta kiihtyi 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.

Vuonna 2010 opetus- ja kulttuuriministeriö teetti taideyliopistoselvityksen, jonka tavoitteena oli vahvistaa taideyliopistojen roolia taiteen ja kulttuurin laadun, vaikuttavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn kasvattamisessa. Marraskuussa 2011 Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun hallitukset hyväksyivät yhdistymisen. Varsinainen yhdistyminen tapahtui vuoden 2013 alussa.

Fuusion tavoitteena oli taiteen koulutuksen, aseman ja autonomian sekä koko Suomen taide- ja kulttuurielämän vahvistaminen. Taideyliopiston erityistehtävä on kirjattu yliopistolain asetukseen.

Akatemioiden pitkät perinteet

Taideyliopiston kolmen akatemian juuret ovat syvällä suomalaisen taidekoulutuksen ja taiteen historiassa.

Kuvataideakatemian varhaisin edeltäjä oli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu, joka aloitti toimintansa vuonna 1848. Siellä opiskelivat ensimmäiset kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävät taiteilijamme Albert Edelfeltistä Axel Galléniin ja Helene Schjerfbeckistä Ellen Thesleffiin.

Vuodesta 1939 akatemia toimi Suomen Taideakatemian säätiön alaisuudessa nimellä Suomen Taideakatemian koulu. Koulu valtiollistettiin ja nimi muutettiin Kuvataideakatemiaksi vuonna 1985. Kuvataideakatemia muuttui korkeakouluksi vuonna 1993 ja vuonna 1998 siitä tuli yliopisto.

Sibelius-Akatemia perustettiin Helsingin Musiikkiopiston nimellä vuonna 1882 yksityisestä aloitteesta. Yksi oppilaista oli Jean Sibelius, josta myöhemmin tuli opistolle sekä nimellinen että symbolinen keulakuva.

Opiston nimi muutettiin Helsingin konservatorioksi vuonna 1924. Vuonna 1939 otettiin käyttöön nimi Sibelius-Akatemia. Valtion laitos Sibelius-Akatemiasta tuli vuonna 1980 ja yliopisto vuonna 1998.

Teatterikorkeakoulun juuret ovat Suomen ensimmäisessä teatterikoulussa, joka toimi vuosina 1866–1868 Nya Teaternin yhteydessä. Ruotsinkielinen teatterikoulu, Svenska Teaterskolan, perustettiin vuonna 1908 Svenska Teaternin yhteyteen. Suomenkielisiä näyttelijöitä koulutettiin vuosina 1904–1940 Suomen Kansallisteatterin oppilaskoulussa sekä yksityisessä Suomen Näyttämöopistossa. Vuonna 1943 aloitti toimintansa Suomen Teatterikoulu.

Teatterikorkeakoulu perustettiin vuonna 1979, jolloin suomenkielinen ja ruotsinkielinen teatterikoulu yhdistettiin valtiolliseksi, kaksikieliseksi Teatterikorkeakouluksi.

Teatterikorkeakoulun historiaa

Teatterikorkeakoulun synty ajoittuu korkeakoulu- ja taidemaailman murrokseen, 1960- ja 1970-lukujen taitteeseen. Teatteritaiteen tohtori Timo Kallisen kirja ”Teatterikorkeakoulun synty” kertoo miten Teatterikorkeakoulu, tuttavallisemmin Teak, muuttuu ammattikoulusta korkeakouluksi.

Teatterikorkeakoulun tärkeät vuodet

• 1866–68: Suomen ensimmäinen teatterikoulu toimii Nya Teaternin yhteydessä
• 1904–40: Suomenkielisiä näyttelijöitä koulutetaan Suomen Kansallisteatterin oppilaskoulussa sekä yksityisessä Suomen Näyttämöopistossa
• 1908: Ruotsinkielinen teatterikoulu, Svenska Teaterskolan, perustetaan Svenska Teaternin yhteyteen
• 1943: Suomen Teatterikoulu aloittaa toimintansa. Koulun ensimmäisenä rehtorina toimii teatterineuvos Vilho Ilmari vuoteen 1963 saakka
• 1956: Teatterialan keskuskirjasto aloittaa toimintansa
• 1962: Ohjaajien ja dramaturgien koulutus aloitetaan Suomen Teatterikoulun korkeakouluosastolla
• 1971: Näyttelijäosasto ja korkeakouluosasto yhdistetään. Yhdistäminen vakiinnuttaa näyttelijöiden, ohjaajien ja dramaturgien yhteiskoulutuksen
• 1973: Ensimmäiset ammatilliset täydennyskoulutuskurssit käynnistyvät
• 1979: Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulu yhdistetään valtiolliseksi, kaksikieliseksi Teatterikorkeakouluksi. Keskuskirjasto liitetään osaksi korkeakoulua, jonka yhteyteen perustetaan myös koulutuskeskus
• 1983: Tanssitaiteen koulutus käynnistyy
• 1986: Valo- ja äänisuunnittelun koulutus käynnistyy
• 1988: Jatkotutkinnot käynnistyvät. Valo- ja äänisuunnittelun laitos muuttaa Tampereelle.
• 1991: Ensimmäinen teatteritaiteen lisensiaatti
• 1992: Korkeakoulu muuttaa Eiran ja Töölön tiloista Kulttuuritalolle ja sen läheisyydessä sijaitsevaan teollisuuskiinteistöön (Paahtimo). Vain tanssitaiteen laitos ja valo- ja äänisuunnittelun laitos jäävät vanhoihin tiloihinsa.
• 1993: Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen uudet tilat valmistuvat Tampereella
• 1994: Ohjaajantyön laitos ja dramaturgian laitos yhdistetään
• 1995: Siirrytään kaksiportaiseen, kandidaatin tai maisterin tutkintoon johtavaan, tutkintorakenteeseen. Teatteri- ja tanssialan keskuskirjasto muuttaa Paahtimolle. Ensimmäinen Helsinki Act festivaali
• 1996: Taidepedagogiikan laitos aloittaa toimintansa. Musiikkiteatterin koulutusohjelma käynnistyy osana näyttelijäntyön laitosta.
• 1997: Maisterin tutkintoon johtava opettajankoulutusohjelma käynnistyy taidepedagogiikan laitoksella
• 1998/99: Pohjoismainen teatterialan maisterikoulutus käynnistyy
• 1999: Teatterikorkeakoulu täyttää 20 vuotta. Ensimmäinen teatteritaiteen tohtori
• 2000: Teatterikorkeakoulu muuttaa 1.6. uusiin toimitiloihin Haapaniemenkadulle. Viralliset avajaiset pidetään 18.1.2001
• 2001: Esitystaiteen ja -teorian koulutusohjelma käynnistyy
• 2003: Tanssitaiteen laitos täyttää 20 vuotta
• 2004: Teatterikorkeakoulu täyttää 25 vuotta
• 2006: Valo- ja äänisuunnittelun laitos täyttää 20 vuotta
• 2007: Valo- ja äänisuunnittelun laitos paluumuuttaa Tampereelta Helsinkiin. Tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos täyttää 10 vuotta.
• 2009: Teatterikorkeakoulu viettää ensimmäistä tohtoripromootiotaan ja täyttää 30 vuotta
• 2010: Teatterikorkeakoulusta tulee uuden yliopistolain myötä julkisoikeudellinen laitos valtion tiliviraston sijaan
• 2013: Teatterikorkeakoulu, Kuvataideakatemia ja Sibelius-Akatemia yhdistyvät Taideyliopistoksi.

Rehtorit 1979–2012

Teatterikorkeakoulusta annetun asetuksen 20a §:n (813/91) mukaisesti rehtori ja vararehtori valittiin ensimmäisen kerran korkeakoulun vakinaisten opettajien keskuudesta 1.8.1991. Ennen 1.8.1991 korkeakoulussa oli rehtorin ja apulaisrehtorin virat.

• Eero Melasniemi 1.8.1979–31.12.1982
• Jouko Turkka 1.1.1983–31.7.1985
• Outi Nyytäjä 1.8.1985–31.3.1987 (virkavapaalla 1.1.-31.3.1987)
• Marianne Möller 1.1.1987–31.7.1988 (viransijainen 31.3.1987 saakka, virkaa tekevä 31.7.1988 saakka)
• Marja-Liisa Martón 1.8.1988–31.7.1990
• Raila Leppäkoski 1.8.1990–31.7.1991
• Kari Rentola 1.8.1991–31.7.1997
• Lauri Sipari 1.8.1997–31.7.2005
• Paula Tuovinen 1.8.2005–31.12.2012

Apulais- ja vararehtorit 1979–2012

• Marianne Möller 1.8.1979–31.12.1982
• Johan Simberg 1.1.1987–31.7.1988
• Marianne Möller 1.8.1988–31.5.1989 (virkavapaalla 1.6.1989–31.5.1991)
• Johan Simberg 1.9.1989–31.7.1990 (viransijainen)
• Martin Kurtén 1.8.1990–31.5.1991
• Johanna Enckell 1.8.1991–31.12.1992
• Lauri Sipari 1.1.1993–31.12.1996
• Marja-Liisa Kuuranne-Autelo 1.1.1997–31.7.1997
• Marjo Kuusela 1.8.1997–31.7.2000
• Juha-Pekka Hotinen 1.8.2000–31.7.2005
• Erik Söderblom 1.8.2005–31.10.2009
• Maarit Ruikka 1.1.2010–31.12.2012
• Esa Kirkkopelto 1.1.2010–31.12.2012

Päärakennus – pala teollisuushistoriaa

Teatterikorkeakoulu muutti 1.6.2000 Sörnäisiin viidestä eri osoitteesta Helsingissä. Sörnäisten rantatien Haapaniemenkadun kulmassa oleva matala rakennus valmistui 1912 kookosrasvasta saippuaa valmistaneen Kokos Oy:n tehtaaksi, josta rakennus on sittemmin saanut lempinimensä Kookos.

Tehdasrakennuksen suunnitteli arkkitehti Albert Nyberg. Kone Oy osti rakennuksen ja tontin 1926. Rakennus korotettiin kaksikerroksiseksi. Tontille rakennettiin hissitehdas ja pääkonttori. Kone Oy toimi rakennuksessa vuoteen 1967. Sittemmin tiloissa oli mm. pienteollisuutta, korjausverstaita, varastoja, tehtaan myymälöitä, toimistoja ja kuntosali.

Rakennus oli tyhjillään 1990-luvun alusta. Helsinki-seura ja Rakennustaiteen seura ajoivat vahvasti rakennuksen suojelua purkamisen sijaan. Vuonna 1990 Oranssi-liike valtasi rakennuksen ja myös tämä oli merkittävää säilymisen kannalta. Merita Kiinteistöt Oy:n omistukseen kiinteistö tuli Hakan konkurssin jälkeen keväällä 1996. Teatterikorkeakoulu-hanke käynnistyi vuonna 1997. Tammikuussa 1999 kiinteistön osti Kuntien Eläkevakuutus. Kiinteistön saneeraukset ja Teatterikorkeakoulun tilat suunnitteli Arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman Oy.

Vuonna 2021 Teatterikorkeakoulun naapuriin Sörnäisten rantatielle nousee Kuva+ uudisrakennus Kuvataideakatemian käyttöön. Yhdessä rakennukset muodostavat Taideyliopiston Sörnäisten kampuksen, joka keskittyy kuvataiteen sekä teatteri- ja tanssitaiteen opetukseen.

Sibelius-Akatemian historiaa

Sibelius-Akatemian taival Pohjoismaiden suurimmaksi yliopistotason musiikkiakatemiaksi on ollut pitkä ja polveileva. Lue alta nostoja matkasta musiikkiopistosta valtion korkeakouluksi.

Helsingin Musiikkiopisto 1882–1924

• 1882 Helsingin Musiikkiyhdistys perustetaan 11.3.1882 Ylioppilastalolla. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää mm. Musiikkiopistoa, jonka johtajaksi valitaan Martin Wegelius.
• 1884 Musiikkiopiston alkeiskoulu ja jatko-osasto aloittavat toimintansa musiikkikoulun rinnalla.
• 1885 – 1889 Jean Sibelius opiskelee sävellystä ja viulunsoittoa Helsingin Musiikkiopistossa.
• 1903 Lukuvuoden 1903–1904 kuudes konsertti on samalla opiston 300. konsertti.
• 1906 Oppilasmäärää kasvatetaan, mutta yhdistyksen ennestään huono taloudellinen tila pahenee edelleen. Valtionapu ja lukukausimaksut kattavat suurimman osan toiminnasta, jäsenmaksut menettävät merkityksensä vuoteen 1911 mennessä.
• 1914 Robert Kajanuksen Orkesterikoulu sulautuu Musiikkiopistoon.
• 1914 Oopperaluokan ensimmäinen näyte Musiikkiopistossa.

Helsingin Konservatorio 1924–1939

• 1924 Opiston nimi muutetaan Helsingin Konservatorioksi. Konservatorion omistaja Helsingin Musiikkiopisto Oy saa tukea sekä valtiolta että kunnalta.
• 1927 Ensimmäinen oppilaskonsertti järjestetään 29.3.1927.
• 1931 Konservatorion päärakennus valmistuu Eduskuntatalon taakse, osoitteeseen Pohjoinen Rautatiekatu 9. Talon myötä Helsinkiin saatiin suuri ja tasokas konserttisali.

Sibelius-Akatemia 1939–1966 (yksityinen korkeakoulu)

• 1939 Talvisota katkaisee Sibelius-Akatemian toiminnan koko lukuvuodeksi. Sodan takia raha-arpajaisvaroihin pohjautunut valtion taiteen tukemispolitiikka hankaloittaa koulun toimintaa. Sibelius-Akatemia saa talvisodan alla maamme ensimmäiset konserttiurut.
• 1944 Sodankäynti vaikeuttaa Sibelius-Akatemian toimintaa, mutta sitä jatketaan pommituksista huolimatta.
• 1951 Sibelius-Akatemia ottaa vastuulleen koko maan kirkkomuusikkokoulutuksen, kun Helsingin Kirkkomusiikkiopisto liitetään akatemian erikoisosastoksi.
• 1960 Uusina osastoina aloittavat kirkkomusiikkiosasto ja koulumusiikkiosasto vanhojen koulunuoriso-osaston, sotilassoitto-osaston, konservatorion ja korkeakoulun rinnalla. Kirkkomusiikkiosaston toiminta laajenee Kuopioon, kun yhteistyö Kuopion Musiikkiopiston kanssa tiivistyy.

Sibelius-Akatemia 1966–1980 (lakisääteistä valtionapua nauttiva yksityinen korkeakoulu)

• 1966 Sibelius-Akatemia liitetään uudella lailla säännöllisen lakisääteisen valtionavun piiriin.
• 1970 Oppilasasuntola Clavis aloittaa toimintansa ja avaa ovensa tammikuun alussa.
• 1977 Sotilasmusiikkiosaston toiminta lakkautetaan.
  

Sibelius-Akatemia 1980–2012 (valtion korkeakoulu)

• 1980 Sibelius-Akatemia aloittaa valtion korkeakouluna, minkä myötä entinen osastojako poistuu ja niiden tehtävät siirtyvät aineryhmille.
• 1983 Sibelius-Akatemia saa käyttöönsä Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan ammattienedistämislaitoksen talon (T-talon). Kansanmusiikin ja jazzin koulutusohjelmat aloittavat toimintansa.
• 1985 Ensimmäinen Sibelius-Akatemian publiikki järjestetään toukokuussa.
• 1987 Kallio-Kuninkala vihitään Sibelius-Akatemian käyttöön elokuussa, kun Sibelius-Akatemian kurssikeskus aloittaa toimintansa.
• 1990 Sellisti Raimo Sariola ja viulisti Lajos Garam suorittavat ensimmäisinä Sibelius-Akatemiassa musiikin tohtorin tutkinnon.
• 1992 Oopperalaulajan tutkinnon koulutus aloitetaan.
• 1997 Arts Management -koulutusohjelma aloittaa toimintansa.
• 1998 Musiikkiteknologian koulutusohjelma aloittaa toimintansa.
• 1999 Perustetaan DocMus – esittävän säveltaiteen ja tutkimuksen tohtorinkoulutusyksikkö. Oopperalaulajan koulutusohjelman ja esittävän säveltaiteen laulun koulutus yhdistetään.
• 2006 Musiikkitalon rakentaminen aloitetaan. Sibelius-Akatemian SibaFest järjestetään ensimmäistä kertaa.
• 2011 Musiikkitalo luovutetaan omistajille 30.4.2011. Avajaiskonsertin ensimmäisenä numerona soitetaan Jean Sibeliuksen Finlandia.
• 2012 Sibelius-Akatemian taival itsenäisenä yliopistona päättyy, ja siitä tulee vuoden 2013 alussa yksi Taideyliopiston akatemioista yhdessä Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulun kanssa.
  

Sibelius-Akatemian dekaanit ja rehtorit

Martin Wegelius, 1882–1906
Armas Järnefelt, 1906–1907
Karl Ekman, 1907–1911
Erkki Melartin, 1911–1936
Ernst Linko, 1936–1959
Taneli Kuusisto, 1959–1971
Veikko Helasvuo, 1971–1981
Ellen Helevuo-Urho, 1981–1987
Tuomas Haapanen, 1987–1990
Erkki Rautio, 1990–1993
Lassi Rajamaa, 1993–1999
Pekka Vapaavuori, 1999–2004
Gustav Djupsjöbacka, 2004–2012
Tuomas Auvinen, 2012–2016
Kaarlo Hildén, 2017–2020
Emilie Gardberg 2021–

Kuvataideakatemian historiaa

Oppilaitoksen perusti vuonna 1848 Suomen Taideyhdistys. Sen nimi on muuttunut vuosien saatossa seuraavasti:

• Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu 1848–1939
• Suomen Taideakatemian koulu eli Ateneum 1939–1985
• Kuvataideakatemia 1985–2013
• Taideyliopiston Kuvataideakatemia 2013–

Akatemiaa on nimitetty Ateneumiksi aiemman sijaintipaikkansa, Ateneum-rakennuksen mukaan. 1980- ja 1990-luvulla Kuvataideakatemia sijaitsi keskustassa Yrjönkatu 8:ssa, sitten Sörnäisissä Elannon vanhassa leipätehtaassa (Kaikukatu 4), sitten Vallilan osoitteessa Elimäenkatu 25–27. Kesällä 2021 Taideyliopiston Kuvataideakatemia muutti Sörnäisten Myllytontille Teatterikorkeakoulun viereen valmistuneisiin tiloihin (Sörnäisten Rantatie 19).

Akatemiasta tuli korkeakoulu vuonna 1993 ja yliopisto 1998, minkä jälkeen siellä on voitu suorittaa kuvataiteen kandidaatin, kuvataiteen maisterin ja kuvataiteen tohtorin tutkintoja. Ensimmäistä promootiota vietettiin vuonna 2006. Kuvataideakatemia liittyi Taideyliopiston osaksi vuonna 2013.

Kuvataideakatemian aiempia johtajia ovat olleet muun muassa Hanna Johansson (2020-2024), Jan kaila (2+17-2019), Markus Konttinen (2009-2017), Ilkka-Juhani Takalo-Eskola (1995-1997), Erkki Soininen (1997-2000), Mika Hannula (2000-2005), Mauri Ylä-Kotola (2005-2006) ja Maria Hirvi-Ijäs (2007-2009).