Vesper – Helluntaijaksoon sijoittuva ehtoojumalanpalvelus ”Iltakellot”
Hannu Jurmun toinen jatkotutkintokonsertti
Tilaisuus on osa Hannu Jurmun Taideyliopiston Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulussa valmisteilla olevaa musiikin tohtorin tutkintoa.
Hesperos oli kreikkalaisessa mytologiassa Eoksen, aamuruskon, poika ja iltatähti. Roomalaisessa mytologiassa Hesperoksen vastine on Vesper, josta juontaa englannin kielen länttä tarkoittava sana west – länteen laskevan auringon mukaisesti.
Vesper-nimi tuli merkitsemään myös kristillisissä kirkoissa liturgisen vuorokauden ensimmäinen palvelusta, joka toimitetaan illalla ennen auringonlaskua. Vesperin historialliset juuret ulottuvat Antiikin aikaan saakka. Keskiajalla vesper puhkesi kukkaansa yhtenä hetkipalveluksen suurena muotona.
Suomessa 1900-luvun alkupuolella, lähinnä luostareissa uinunut jumalanpalvelusmuoto vesper hiipi uutena tulokkaana Suomen evankelis-luterilaiseen kirkolliseen elämään. Vesper oli tuona aikana luterilaisessa kirkossa vielä vakiintumaton iltajumalanpalvelusmuoto, jonka toteutus vaihteli suurta suosiota saaneiden vesperkonserttien ja hiljaisten iltarukousten välimaastossa. Vesperit antoivat mahdollisuuden päiväjumalanpalveluksia vapaammille ja monipuolisimmille musiikkitoteutuksille jopa yksinlaulun näkökulmasta. Tuohon aikaa myös kirkon sisällä kiisteltiin välillä hyvinkin kärjekkäästi, millainen on kirkon näkemys yksinlaulun soveltuvuudesta jumalanpalvelusmusiikiksi. Tässä vespertoteutuksessa nousee yksinlaulu pääasialliseksi musiikilliseksi elementiksi toisen laulusolistin, urkujen, pianon ja kuoron ohella. Vesperin musiikillinen materiaali on arkistojen kätköistä löydettyä suomalaista 1920-1940-lukujen rikasta, hyvin nykypäiväänkin soveltuvaa ilmaisua ja taidetta.
Ohjelma
Valon hymni: Taneli Kuusisto: Iltavirsi (Jacob Tegengren) Op. 23/1 (1938-39)
- Johdanto Armas Maasalo: Herra avaa minun huuleni 1.2. Kiitosrukous: Juhani Pohjanmies: Ehtoovirsi (J.L Runeberg) 1.3. Psalmi: Ilmari Krohn: 141: 1–4, 8
- Hymni: Armas Maasalo: Rakas Jeesus (Onnia Hellén) ja virsi 315: 2
- Psalmi ja (Gloria Patri): Sune Carlsson: Sursum Corda ja virsi 328: 5
- Raamatunluku: Helvi Leiviskä: Nouse, ole kirkas (Jes. 60: 1-2, 20)
Hiljainen vastaus
5. Vastauslaulu: E. Linnala: Jeesus sana elämän (Lars T. Nyberg)
6. Meditaatio: Maurics Duruflé: Suite op. 5: Preludi
7. Marian kiitoslaulu: Armas Maasalo: Magnificat
8. RUKOUSJAKSO
- Vuororukous: Erik Bergman: Psalmi op. 16 no. 2 (Psalmi 62)
- Esirukous: Ilmari Krohn: Litania
- Päivän rukous: Ilmari Krohn muodostama Virsi 98 (VK)
- Isä meidän: Ilmari Hannikainen: Isä meidän op. 24 (Jussi Snellman)
9. Ylistys: Benedicamus 1928 vesperistä
10. Herran siunaus: Heikki Klemetti: Herran siunaus
11. Päätösmusiikki: E. Melartin: Sa lohdun, Herra op.139/1 (Emil Hiille)
Esiintyjät
- Hannu Jurmu, tenori
- Emriikka Salonen, sopraano
- Aleksanteri Wallius, urut
- Kristian Attila, piano
- Tapiolan kirkon kamarikuoro johtajana Hannu Jurmu
Lisätiedot: Hannu Jurmu, hannu.jurmu@uniarts.fi
Muutokset ovat mahdollisia.
Tilaisuus on osa Hannu Jurmun Taideyliopiston Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulussa valmisteilla olevaa musiikin tohtorin tutkintoa.
Hesperos oli kreikkalaisessa mytologiassa Eoksen, aamuruskon, poika ja iltatähti. Roomalaisessa mytologiassa Hesperoksen vastine on Vesper, josta juontaa englannin kielen länttä tarkoittava sana west – länteen laskevan auringon mukaisesti.
Vesper-nimi tuli merkitsemään myös kristillisissä kirkoissa liturgisen vuorokauden ensimmäinen palvelusta, joka toimitetaan illalla ennen auringonlaskua. Vesperin historialliset juuret ulottuvat Antiikin aikaan saakka. Keskiajalla vesper puhkesi kukkaansa yhtenä hetkipalveluksen suurena muotona.
Suomessa 1900-luvun alkupuolella, lähinnä luostareissa uinunut jumalanpalvelusmuoto vesper hiipi uutena tulokkaana Suomen evankelis-luterilaiseen kirkolliseen elämään. Vesper oli tuona aikana luterilaisessa kirkossa vielä vakiintumaton iltajumalanpalvelusmuoto, jonka toteutus vaihteli suurta suosiota saaneiden vesperkonserttien ja hiljaisten iltarukousten välimaastossa. Vesperit antoivat mahdollisuuden päiväjumalanpalveluksia vapaammille ja monipuolisimmille musiikkitoteutuksille jopa yksinlaulun näkökulmasta. Tuohon aikaa myös kirkon sisällä kiisteltiin välillä hyvinkin kärjekkäästi, millainen on kirkon näkemys yksinlaulun soveltuvuudesta jumalanpalvelusmusiikiksi. Tässä vespertoteutuksessa nousee yksinlaulu pääasialliseksi musiikilliseksi elementiksi toisen laulusolistin, urkujen, pianon ja kuoron ohella. Vesperin musiikillinen materiaali on arkistojen kätköistä löydettyä suomalaista 1920-1940-lukujen rikasta, hyvin nykypäiväänkin soveltuvaa ilmaisua ja taidetta.
Ohjelma
Valon hymni: Taneli Kuusisto: Iltavirsi (Jacob Tegengren) Op. 23/1 (1938-39)
- Johdanto Armas Maasalo: Herra avaa minun huuleni 1.2. Kiitosrukous: Juhani Pohjanmies: Ehtoovirsi (J.L Runeberg) 1.3. Psalmi: Ilmari Krohn: 141: 1–4, 8
- Hymni: Armas Maasalo: Rakas Jeesus (Onnia Hellén) ja virsi 315: 2
- Psalmi ja (Gloria Patri): Sune Carlsson: Sursum Corda ja virsi 328: 5
- Raamatunluku: Helvi Leiviskä: Nouse, ole kirkas (Jes. 60: 1-2, 20)
Hiljainen vastaus
5. Vastauslaulu: E. Linnala: Jeesus sana elämän (Lars T. Nyberg)
6. Meditaatio: Maurics Duruflé: Suite op. 5: Preludi
7. Marian kiitoslaulu: Armas Maasalo: Magnificat
8. RUKOUSJAKSO
- Vuororukous: Erik Bergman: Psalmi op. 16 no. 2 (Psalmi 62)
- Esirukous: Ilmari Krohn: Litania
- Päivän rukous: Ilmari Krohn muodostama Virsi 98 (VK)
- Isä meidän: Ilmari Hannikainen: Isä meidän op. 24 (Jussi Snellman)
9. Ylistys: Benedicamus 1928 vesperistä
10. Herran siunaus: Heikki Klemetti: Herran siunaus
11. Päätösmusiikki: E. Melartin: Sa lohdun, Herra op.139/1 (Emil Hiille)
Esiintyjät
- Hannu Jurmu, tenori
- Emriikka Salonen, sopraano
- Aleksanteri Wallius, urut
- Kristian Attila, piano
- Tapiolan kirkon kamarikuoro johtajana Hannu Jurmu
Lisätiedot: Hannu Jurmu, hannu.jurmu@uniarts.fi
Muutokset ovat mahdollisia.