Taru Tähden tohtorintutkinnon tarkastustilaisuus
Tohtorintutkinnon opinnäytteen (tieteellinen soveltajakoulutus) otsikko: Pienet teot, suuri hurma. Toimijuus kulttuurisessa vanhustyössä.
Opinnäytteen tarkastaja: professori Tarja Rautiainen-Keskustalo, Tampereen yliopisto
Tutkinnon ohjausryhmä: FT Hannu Saha, FT Kai Lehikoinen, MuT Ava Numminen ja FT Anne Tarvainen
Opinnäytteen esitarkastajat: professori Tarja Rautiainen-Keskustalo, Tampereen yliopisto ja yliopettaja Laura Huhtinen-Hildén, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Tilaisuuden valvoja: Professori Kristiina Ilmonen
Ohjelma
Tilaisuuden avaus
Lectio praecursoria
Tarkastajan lausunto
Opinnäytteen tarkastus
Tarkastajan loppulausunto
Keskustelu
Tilaisuuden päätös
Opinnäytteen yhteenvetoraportin tiivistelmä
Suomalainen yhteiskunta on monella tavalla murroksessa: väestö ikääntyy, hyvinvointi polarisoituu ja työelämä kuormittaa tekijöitään. Selvitäksemme muutoksessa tarvitsemme uudenlaisia toimintakulttuurisia ja rakenteellisia ratkaisuja. Taide ja kulttuuri voivat osaltaan tarjota ratkaisuja ikääntyneiden tarvitsemien palvelujen tuottamisen ja hyvinvoinnin haasteisiin.
Tutkin tohtorin tutkinnossani vanhuspalveluissa toteutettua musiikki- ja kulttuuritoimintaa, toisin sanoen kulttuurista vanhustyötä, toimijuuden käsitteen avulla. Koska toimijuus muotoutuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja siihen tarjoutuvat mahdollisuudet näyttäytyvät erilaisina eri rooleissa olevien henkilöiden näkökulmista, lähestyn toimijuutta 1) musiikin ammattilaisen (itseni), 2) ikääntyneiden, 3) hoivatyöntekijöiden sekä 4) vanhustyön lähiesimiesten lähtökohdista. Toimijuuden käsitteen avulla tutkin sitä, kuinka edellä mainitut henkilöt vaikuttavat musiikilla ja muulla kulttuuritoiminnalla vanhuspalveluiden arkeen. Lisäksi tutkin, millaiset tekijät mahdollistavat ja rajoittavat edellä mainittujen ryhmien toimijuuden rakentumisen kulttuurisessa vanhustyössä.
Musiikin tohtorin opinnäytekokonaisuuteni koostuu kolmesta osiosta: 1) Kahden kulttuurihyvinvointipalvelun – Musiikkimoottorit ja Kulttuurikuntouttajat – yhteiskehittäminen, 2) Neljä tieteellistä artikkelia. joissa käsittelin kokemuksiani laulamisen voimaannuttavasta vaikutuksesta (2010) sekä kuvasin ja analysoin palvelukeskuksen asiakkaiden musiikillista toimijuutta (2015), hoivatyöntekijöiden taidelähtöistä toimijuutta (2015) sekä vanhustyön lähiesimiesten musiikillista toimijuutta (2017), 3) Yhteenveto.
Tutkimusprosessin aikana kehitin uuden menetelmällisen lähestymistavan, kehittävän etnografian, jossa yhdistyy autoetnografia, osallistava etnografia ja kehittävä työote. Tutkimuksen aineisto on tuotettu kehittävän etnografian keinoin osana Musiikkimoottorit- ja Kulttuurikuntouttajat-palvelujen yhteiskehittämisprosesseja. Analyysin tein teemoitellen aineistoa artikkeleissa aineistolähtöisesti ja yhteenvedossa erityisesti Sidsel Karlsenin (2011) ja Jyrki Jyrkämän (2008) toimijuuden määrittelyihin tukeutuen.
Tutkimuksessa olen tunnistanut kuusi kulttuurisessa vanhustyössä esiin nousevaa toimijuuden ilmenemismuotoa. Näitä ovat esteettinen, emotionaalinen, kehollinen, osaamiseen liittyvä, identiteettiin liittyvä ja muutokseen liittyvä toimijuus. Koska toimijuus on aina tilanne- ja historiasidonnaista, olen myös kartoittanut tekijöitä, jotka mahdollistivat, rajasivat ja muovasivat toimijuuden ilmenemistä vanhuspalveluissa toteutetussa kulttuuritoiminnassa. Näitä tekijöitä ovat toimintakyky, osaaminen, tunteet ja arvostukset, motivaatio, lait ja säädökset sekä materiaaliset ja ajalliset resurssit.
Kulttuurisessa vanhustyössä toimijat vaikuttavat musiikki-, kulttuuri- ja taidetoiminnalla omiin ja toistensa kokemuksiin ja arkisiin vuorovaikutustilanteisiin sekä uudistavat hoivatyön ja asumispalveluiden käytäntöjä. Kulttuurinen vanhustyö tarjoaa tutkimuksen tulosten perusteella alustan toimijuuden moninaisten muotojen ilmentämiseen, tunnistamiseen, kehittämiseen, vahvistamiseen ja tutkimiseen. Tutkimus kuvaa, analysoi ja teoretisoi toimijuuden monimuotoisuutta kulttuurisessa vanhustyössä ja tarjoaa siten lisätietoa heille, jotka kehittävät työssään vanhuspalveluissa toteutettavaa musiikki- ja kulttuuritoimintaa tai tukevat muilla keinoilla vanhuspalveluiden asiakkaiden ja työntekijöiden toimijuutta.
Lisätietoja
Taru Tähti on valmistunut filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2006 pääaineenaan etnomusikologia. Tähti on toiminut kulttuurialalla monipuolisesti mm. muusikkona, musiikkitoiminnan ohjaajana, taidelähtöisten lähestymistapojen kouluttajana, tuottajana, projektiosaajana, kehittäjänä ja tutkijana.
Tähti on tehnyt väitöstutkimustaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemian MuTri-tohtorikoulussa vuodesta 2009. Osana musiikin tohtorin tutkintoa hän on opiskellut mm. musiikkiterapian perusopinnot (30 op), improvisaatiota ja rytmiikkaa sekä kehittämis- ja yrittäjyysopintoja. Tohtorintutkintoa tehdessään Tähti on työskennellyt tutkimusassistenttina ja tohtorikoulutettavana valtakunnallisessa musiikintutkimuksen tohtoriohjelma MuTossa, Taideyliopiston ArtsEqual-tutkimushankkeessa (The Arts as Public Service: Strategic Steps towards Equality) sekä Taideyliopiston taidekasvatuksen tutkimuskeskus CERADAssa. Lisäksi Tähti on mm. toiminut kurssisuunnittelijana ja opettajana Taideyliopiston avoimen kampuksen kulttuurihyvinvoinnin johdantokursseilla sekä Sibelius-Akatemian kansanmusiikin opiskelijoille suunnatulla Yhteisömusiikki-kurssilla.
Taideyliopiston ohella Tähti on työskennellyt kulttuuri- ja kulttuurihyvinvointialojen asiantuntijatehtävissä mm. Etelä-Savon maakuntaliitossa, Mäntyharjun kunnalla, Mikkelin kansalaisopistossa ja Sastamalan opistossa. Tähti on työskennellyt myös yksityisenä ammatinharjoittajana ja yrittäjänä, ja toimii tällä hetkellä vapaalla kentällä osana LuovaNoste-yritysyhteistyötä. Tähti on myös Terveyttä kulttuurista mielenterveysseura ry:n hallituksen jäsen.
Parhaillaan Tähti asuu Mikkelissä ja työskentelee kulttuurikoordinaattorina Etelä-Savon maakuntaliiton koordinoimassa AKKU – Alueellinen kuntien kulttuuritoiminnan kehittäminen Etelä-Savossa -hankkeessa, jota rahoittaa OKM. Vapaa-ajallaan hän on kolmen nuoren äiti, joka nauttii äänikirjojen kuuntelusta ja luonnonvesissä uimisesta.
Taru Tähti
taru.tahti@uniarts.fi
Opinnäytteen tarkastaja: professori Tarja Rautiainen-Keskustalo, Tampereen yliopisto
Tutkinnon ohjausryhmä: FT Hannu Saha, FT Kai Lehikoinen, MuT Ava Numminen ja FT Anne Tarvainen
Opinnäytteen esitarkastajat: professori Tarja Rautiainen-Keskustalo, Tampereen yliopisto ja yliopettaja Laura Huhtinen-Hildén, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Tilaisuuden valvoja: Professori Kristiina Ilmonen
Ohjelma
Tilaisuuden avaus
Lectio praecursoria
Tarkastajan lausunto
Opinnäytteen tarkastus
Tarkastajan loppulausunto
Keskustelu
Tilaisuuden päätös
Opinnäytteen yhteenvetoraportin tiivistelmä
Suomalainen yhteiskunta on monella tavalla murroksessa: väestö ikääntyy, hyvinvointi polarisoituu ja työelämä kuormittaa tekijöitään. Selvitäksemme muutoksessa tarvitsemme uudenlaisia toimintakulttuurisia ja rakenteellisia ratkaisuja. Taide ja kulttuuri voivat osaltaan tarjota ratkaisuja ikääntyneiden tarvitsemien palvelujen tuottamisen ja hyvinvoinnin haasteisiin.
Tutkin tohtorin tutkinnossani vanhuspalveluissa toteutettua musiikki- ja kulttuuritoimintaa, toisin sanoen kulttuurista vanhustyötä, toimijuuden käsitteen avulla. Koska toimijuus muotoutuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja siihen tarjoutuvat mahdollisuudet näyttäytyvät erilaisina eri rooleissa olevien henkilöiden näkökulmista, lähestyn toimijuutta 1) musiikin ammattilaisen (itseni), 2) ikääntyneiden, 3) hoivatyöntekijöiden sekä 4) vanhustyön lähiesimiesten lähtökohdista. Toimijuuden käsitteen avulla tutkin sitä, kuinka edellä mainitut henkilöt vaikuttavat musiikilla ja muulla kulttuuritoiminnalla vanhuspalveluiden arkeen. Lisäksi tutkin, millaiset tekijät mahdollistavat ja rajoittavat edellä mainittujen ryhmien toimijuuden rakentumisen kulttuurisessa vanhustyössä.
Musiikin tohtorin opinnäytekokonaisuuteni koostuu kolmesta osiosta: 1) Kahden kulttuurihyvinvointipalvelun – Musiikkimoottorit ja Kulttuurikuntouttajat – yhteiskehittäminen, 2) Neljä tieteellistä artikkelia. joissa käsittelin kokemuksiani laulamisen voimaannuttavasta vaikutuksesta (2010) sekä kuvasin ja analysoin palvelukeskuksen asiakkaiden musiikillista toimijuutta (2015), hoivatyöntekijöiden taidelähtöistä toimijuutta (2015) sekä vanhustyön lähiesimiesten musiikillista toimijuutta (2017), 3) Yhteenveto.
Tutkimusprosessin aikana kehitin uuden menetelmällisen lähestymistavan, kehittävän etnografian, jossa yhdistyy autoetnografia, osallistava etnografia ja kehittävä työote. Tutkimuksen aineisto on tuotettu kehittävän etnografian keinoin osana Musiikkimoottorit- ja Kulttuurikuntouttajat-palvelujen yhteiskehittämisprosesseja. Analyysin tein teemoitellen aineistoa artikkeleissa aineistolähtöisesti ja yhteenvedossa erityisesti Sidsel Karlsenin (2011) ja Jyrki Jyrkämän (2008) toimijuuden määrittelyihin tukeutuen.
Tutkimuksessa olen tunnistanut kuusi kulttuurisessa vanhustyössä esiin nousevaa toimijuuden ilmenemismuotoa. Näitä ovat esteettinen, emotionaalinen, kehollinen, osaamiseen liittyvä, identiteettiin liittyvä ja muutokseen liittyvä toimijuus. Koska toimijuus on aina tilanne- ja historiasidonnaista, olen myös kartoittanut tekijöitä, jotka mahdollistivat, rajasivat ja muovasivat toimijuuden ilmenemistä vanhuspalveluissa toteutetussa kulttuuritoiminnassa. Näitä tekijöitä ovat toimintakyky, osaaminen, tunteet ja arvostukset, motivaatio, lait ja säädökset sekä materiaaliset ja ajalliset resurssit.
Kulttuurisessa vanhustyössä toimijat vaikuttavat musiikki-, kulttuuri- ja taidetoiminnalla omiin ja toistensa kokemuksiin ja arkisiin vuorovaikutustilanteisiin sekä uudistavat hoivatyön ja asumispalveluiden käytäntöjä. Kulttuurinen vanhustyö tarjoaa tutkimuksen tulosten perusteella alustan toimijuuden moninaisten muotojen ilmentämiseen, tunnistamiseen, kehittämiseen, vahvistamiseen ja tutkimiseen. Tutkimus kuvaa, analysoi ja teoretisoi toimijuuden monimuotoisuutta kulttuurisessa vanhustyössä ja tarjoaa siten lisätietoa heille, jotka kehittävät työssään vanhuspalveluissa toteutettavaa musiikki- ja kulttuuritoimintaa tai tukevat muilla keinoilla vanhuspalveluiden asiakkaiden ja työntekijöiden toimijuutta.
Lisätietoja
Taru Tähti on valmistunut filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2006 pääaineenaan etnomusikologia. Tähti on toiminut kulttuurialalla monipuolisesti mm. muusikkona, musiikkitoiminnan ohjaajana, taidelähtöisten lähestymistapojen kouluttajana, tuottajana, projektiosaajana, kehittäjänä ja tutkijana.
Tähti on tehnyt väitöstutkimustaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemian MuTri-tohtorikoulussa vuodesta 2009. Osana musiikin tohtorin tutkintoa hän on opiskellut mm. musiikkiterapian perusopinnot (30 op), improvisaatiota ja rytmiikkaa sekä kehittämis- ja yrittäjyysopintoja. Tohtorintutkintoa tehdessään Tähti on työskennellyt tutkimusassistenttina ja tohtorikoulutettavana valtakunnallisessa musiikintutkimuksen tohtoriohjelma MuTossa, Taideyliopiston ArtsEqual-tutkimushankkeessa (The Arts as Public Service: Strategic Steps towards Equality) sekä Taideyliopiston taidekasvatuksen tutkimuskeskus CERADAssa. Lisäksi Tähti on mm. toiminut kurssisuunnittelijana ja opettajana Taideyliopiston avoimen kampuksen kulttuurihyvinvoinnin johdantokursseilla sekä Sibelius-Akatemian kansanmusiikin opiskelijoille suunnatulla Yhteisömusiikki-kurssilla.
Taideyliopiston ohella Tähti on työskennellyt kulttuuri- ja kulttuurihyvinvointialojen asiantuntijatehtävissä mm. Etelä-Savon maakuntaliitossa, Mäntyharjun kunnalla, Mikkelin kansalaisopistossa ja Sastamalan opistossa. Tähti on työskennellyt myös yksityisenä ammatinharjoittajana ja yrittäjänä, ja toimii tällä hetkellä vapaalla kentällä osana LuovaNoste-yritysyhteistyötä. Tähti on myös Terveyttä kulttuurista mielenterveysseura ry:n hallituksen jäsen.
Parhaillaan Tähti asuu Mikkelissä ja työskentelee kulttuurikoordinaattorina Etelä-Savon maakuntaliiton koordinoimassa AKKU – Alueellinen kuntien kulttuuritoiminnan kehittäminen Etelä-Savossa -hankkeessa, jota rahoittaa OKM. Vapaa-ajallaan hän on kolmen nuoren äiti, joka nauttii äänikirjojen kuuntelusta ja luonnonvesissä uimisesta.
Taru Tähti
taru.tahti@uniarts.fi