Sirkku Rintamäen tohtorintutkinnon tarkastustilaisuus
Tohtorintutkinnon otsikko: Löytöretki virren sieluun – näkökulmia virren affektinmukaiseen toteuttamiseen
Tutkielman otsikko: Villivirrestä Virsileikkiin: Virren luomisesta luovaan virteen
- Tutkielman tarkastaja: Dosentti Teija Löytönen
- Taiteelliset opinnäytteet arvioinut lautakunta: MuT Annikka Konttori-Gustafsson (pj.), MuT Päivi Järviö, säveltäjä Olli Kortekangas, FT Karin Johansson, MuT Timo Kiiskinen ja MuT Jorma Hannikainen
- Tarkastustilaisuuden valvoja: MuT Peter Peitsalo
Tilaisuutta on mahdollista seurata myös etänä tutkimuksen saavutettavuuden lisäämiseksi yksityisesti toteutetun yksisuuntaisen striimauksen kautta. Yleisökysymyksiä ja kommentteja voi esittää paikan päällä.
Ohjelma
Tilaisuuden avaus
Lectio praecursoria
Musiikkiesitykset lection aikana:
- Sirkku Rintamäki: Villivirsiä
- Taulu on tyhjä (san. Kaisa Raittila, yleisö mukana)
- Jumala, kutsutko minut tanssiin (san. Irja Askola)
- Siintelisit silmilleni (san. Kaisa Raittila)
- Villejä virsiä (san. Heimo Hatakka, yleisö mukana säk. 2–4)
- Jumalamme, suuruuttasi (virsi 902a) (san. Leena Ravantti)
- Ole minulle (san. Kaisa Raittila)
- Tämä matka (4. säk., san. Heimo Hatakka)
Lausunto taiteellisesta opinnäytteestä
Lausunto tutkielmasta
Keskustelu
Loppulausunnot
Tilaisuuden päätös
Muusikot:
- Sirkku Rintamäki, laulu ja piano
- Titta Lampela, Jussi Lehtipuu, laulu
- Juho Punkeri, laulu ja viulu
- Elsa Sihvola, sello
Tutkinnon taiteellinen osio
Tutkinnon tehtävänä oli päästä syvemmälle virren sieluun, tutkia virttä luovana musiikkina etsien toisiinsa kytkeytyvien taiteellisen työskentelyn ja kirjoittamisen kautta vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten virren määritelmä voi laajentua taiteilijalähtöisen taiteellisen tutkimuksen kautta? Miten leikin, kosketuksen, kehollisuuden, tilallisuuden ja intersubjektiivisuuden näkökulmat voivat rikastaa virren toteuttamista ja virsikäsitystä? Miten virttä voi luoda yhdessä toisten kanssa? Pyrin taiteellisissa osioissani lähestymään virttä monista eri tehtävistä ja näkökulmista käsin. Virsi kohtaa lapsen oli messu, jonka runkona oli suomenkielinen ensiesitys norjalaisesta messusävellyksestä Lapsi Jumalan ajassa (Barn i Guds tid) lapsi- ja nuorisokuorolle, kaksille uruille ja puhallinsoitinpainotteiselle soitinyhtyeelle. Tavoitteenani oli luoda lapsia ja nuoria innostava liturginen kokonaisuus, jossa messusävellyksen toteuttamisen lisäksi haasteena oli inspiroivien virsisovitusten laatiminen lapsille ja itselleni uudenlaiselle soitinkokoonpanolle. Toisen opinnäytetilaisuuden, Villivirsiä-konsertin teemoina olivat uuden virren säveltäminen ja toteuttaminen sekä keskustelun herättäminen tulevaisuuden virrestä paneelikeskustelun muodossa. Haasteenani oli aktivoida pääasiassa aikuisista koostuva yleisö kollektiiviseen improvisointiin ja uusien virsien laulamiseen kuoron ja soitinyhtyeen tukiessa osallistumista. Kolmannessa opinnäytetilaisuudessa, Virsi ja vanha musiikki konsertissa toteutin virsiä vanhaan musiikkiin erikoistuneen laulu- ja soitinyhtyeen kanssa hyödyntäen etenkin 1600-luvun musiikin keinovaroja niin sovittamalla, lainaamalla, yhdistelemällä, muuntelemalla kuin improvisoimalla. Tavoitteenani oli laajentaa käsitystäni virren juurista ja muunneltavuudesta sekä osallistaa yleisöä edellistä osiota rohkeampaan improvisointiin, virren yhteiseen luomiseen. Taiteellisen opinnäytteen neljännessä osiossa kehitin monitaiteellisen tiimin kanssa Virsileikin, jossa luodaan uutta virttä yleisön kanssa maalaten, tanssien, soittaen, laulaen ja jopa sanoittaen. Viides opinnäytetilaisuus, Nykyvirsi punoi yhteen taiteellisen opinnäytteen langat. Loin lauluyhtyeen, tanssijan, kuvataiteilijan sekä kolmen soittajan kanssa moniaistisen virsitilan, jossa yhdistyivät tilaussävellykset, eri tavoin toteutetut villivirret, kuvataide, liike sekä runosta yleisön kanssa puhuen toteutettu virsi.
Tutkimukseni myötä syntyneet uudet käsitteet villivirsi, virsileikki ja virsitila rikastuttavat virren luomista ja laajentavat virren määrittelyä. Villivirsi on tulevaisuuden virsi, virren luomisen työkalu ja inspiraatiosana. Virttä voi myös luoda yhdessä. Leikin käsite on osoittautunut tässä hedelmälliseksi. Tutkimukseni myötä on syntynyt uudenlaisia virttä luovasti lähestyviä käytänteitä, kuten taiteellisen opinnäytteeni eri osioissa yleisön kanssa toteutetut virressä improvisoimiset sekä Virsileikin kokonaisuus, jonka monitaiteellisia ideoita (laulaminen, sanojen luominen, soittaminen, maalaaminen, tanssiminen) voi soveltaa monin tavoin virren luomiseen yhdessä. Virressä olemisessa syntyy virsitila, johon kaikki osallistujat vaikuttavat.
Olen siirtänyt painopistettä virren perinteisesti hyvin tekstikeskeisestä tutkimuksesta musiikkiin: mitä virsi on luovana ja luotavana musiikkina. Olen taiteellisen työskentelyni kanssa tiiviissä vuorovaikutuksessa kirjoittanut virren virtaamisesta, herkkyydestä virren luomisessa ja toteuttamisessa sekä virren koskettavuudesta, koskettamisesta virressä. Olen luonut uudenlaista virsikieltä, ehdotuksia virren lähestymiseen taiteellisen tutkimuksen kautta. Virren luovan toteuttamisen kontekstissa esille nostamani teemat, kuten kehollisuus, herkkyys ja kosketus, ovat näkökulmia, jotka ovat suomalaisessa ja pohjoismaisessa virsitutkimuksessa ja virsikäytänteissä olleet aiemmin hyvin vähän esillä. Niiden merkitys virren mukaansatempaavassa, merkitykselliseksi koetussa, osallisuutta vahvistavassa ja kokonaisvaltaisemmassa toteuttamisessa on tutkimukseni perusteella suuri. Virsi musiikkina, jossa majailee leikki, on yllätyksellistä ja mukaansatempaavaa. Yhteisöllisyys, yhdessä luominen, leikin ulottuvuus luo virteen avaruutta, jossa on silti läsnä turvallisuus.
Tutkielman tiivistelmä
Tutkielma kuuluu Taideyliopiston Sibelius-Akatemian taiteelliseen tohtorintutkintoon kirkkomusiikin alalla. Taiteellinen opinnäyte Löytöretki virren sieluun: Näkökulmia virren affektinmukaiseen toteuttamiseen koostui viidestä osiosta otsikoilla Virsi kohtaa lapsen, Villivirsiä, Virsi ja vanha musiikki, Virsileikki sekä Nykyvirsi. Tutkielmassa lähestytään luovaa virttä taiteellisen tutkimuksen keinoin. Tutkimus etsii vastauksia kysymyksiin: Miten virren määritelmä voi laajentua taiteilijalähtöisen taiteellisen tutkimuksen kautta? Miten leikin, kosketuksen, kehollisuuden, tilallisuuden ja intersubjektiivisuuden näkökulmat voivat rikastaa virren toteuttamista ja virsikäsitystä? Miten virttä voi luoda yhdessä toisten kanssa? Virren luomista ja luovaa toteuttamista tarkastellaan erityisesti taiteellisen työn tuloksena syntyneiden kahden käsitteen, villivirren ja virsileikin kautta.
Tutkielmassa tutkijan kokemukset taiteellisen opinnäytteen osioiden toteuttamisesta, opinnäytteen tuloksena syntyneet sävellykset ja musiikilliset käytänteet, opinnäytettä koskevat kirjalliset ja audiovisuaaliset dokumentit sekä osallistujien kirjalliset palautteet asetetaan dialogiin fenomenologisesti painottuneen, kosketusta, tilaa ja leikkiä koskevan tutkimuksen ja hymnologisen kirjallisuuden kanssa. Taiteellinen luominen ja tutkimuksen kirjoittaminen kietoutuvat yhteen myös Jan Baetensin hahmotteleman mixt-metodin sovelluksessa, joka yhdistää luovaa, poeettista kirjoittamista kriittis-analyyttiseen tutkimustekstiin.
Tutkimuksessa virsi laajenee yhteisesti luotavaksi tilaksi, virsitilaksi. Virren luomisen ja sen luovan toteuttamisen analyysissä leikin käsite nousee keskeiseksi, leikin mahdollistaessa erilaisten ihmisten osallisuutta sekä mukaansatempaavuutta ja koskettavuutta. Opinnäytteen myötä syntynyt käsite villivirsi laajentaa virren määritelmää ja toimii inspiraationa uuden virren luomiselle. Myös virsileikin monitaiteiset, vuorovaikutteiset käytännöt uudistavat ja rikastuttavat virren toteuttamista ja ovat sovellettavissa eri viiteryhmissä ja yhteyksissä niin liturgiassa kuin sen ulkopuolellakin.
Tutkimus rakentaa siltoja virsitutkimuksen ja taiteellisen tutkimuksen välille. Se poikkeaa hymnologian tekstilähtöisestä tai historiallisesta lähestymistavasta kohdistaessaan huomion virren olemukseen, säveltämiseen ja musisointiin leikin, kehollisuuden ja tilallisuuden näkökulmista. Tutkimus laajentaa siten virsitutkimuksen perspektiiviä ja rikastaa virrestä kirjoittamisen kieltä.
Sirkku Rintamäen CV
Sirkku Rintamäki on monipuolinen laulaja, pianisti, kirkkomuusikko ja säveltäjä. Hän työskentelee kanttorina Helsingin Kannelmäen seurakunnassa sekä opettaa Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin aineryhmässä liturgista vokaalimusiikkia ja lapsikuoronjohtoa. Syyskauden 2021 hän toimi kirkkomusiikin vs. kouluttajana Suomen evankelis-luterilaisen kirkon koulutuskeskuksessa. Rintamäen sävellys- ja sovitustuotantoon kuuluu villivirsien ohella muun muassa kuoromusiikkia. Rintamäki on laulanut useissa eri kokoonpanoissa keskittyen erityisesti vanhaan musiikkiin sekä nykymusiikkiin. Näistä mainittakoon Helsingin kamarikuoro, vokaaliyhtye I Dodici sekä Marianna Henrikssonin ja Anna Mustosen nykytanssia ja barokkimusiikkia yhdistäneet produktiot Maria-vesper (2018) ja Eros (2022). Sirkku Rintamäen tutkimusta ja taiteellista työskentelyä ovat tukeneet Selim Eskelinin, Alfred Kordelinin sekä Jenny ja Antti Wihurin säätiöt, Suomen Säveltaiteen tukisäätiö, Taideyliopiston tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen ohjausryhmä (TTOR) sekä Kirkkomusiikin Säveltäjät ry.
Lisätiedot
Sirkku Rintamäki
sirkku.rintamaki@uniarts.fi
- Tutkielman tarkastaja: Dosentti Teija Löytönen
- Taiteelliset opinnäytteet arvioinut lautakunta: MuT Annikka Konttori-Gustafsson (pj.), MuT Päivi Järviö, säveltäjä Olli Kortekangas, FT Karin Johansson, MuT Timo Kiiskinen ja MuT Jorma Hannikainen
- Tarkastustilaisuuden valvoja: MuT Peter Peitsalo
Tilaisuutta on mahdollista seurata myös etänä tutkimuksen saavutettavuuden lisäämiseksi yksityisesti toteutetun yksisuuntaisen striimauksen kautta. Yleisökysymyksiä ja kommentteja voi esittää paikan päällä.
Ohjelma
Tilaisuuden avaus
Lectio praecursoria
Musiikkiesitykset lection aikana:
- Sirkku Rintamäki: Villivirsiä
- Taulu on tyhjä (san. Kaisa Raittila, yleisö mukana)
- Jumala, kutsutko minut tanssiin (san. Irja Askola)
- Siintelisit silmilleni (san. Kaisa Raittila)
- Villejä virsiä (san. Heimo Hatakka, yleisö mukana säk. 2–4)
- Jumalamme, suuruuttasi (virsi 902a) (san. Leena Ravantti)
- Ole minulle (san. Kaisa Raittila)
- Tämä matka (4. säk., san. Heimo Hatakka)
Lausunto taiteellisesta opinnäytteestä
Lausunto tutkielmasta
Keskustelu
Loppulausunnot
Tilaisuuden päätös
Muusikot:
- Sirkku Rintamäki, laulu ja piano
- Titta Lampela, Jussi Lehtipuu, laulu
- Juho Punkeri, laulu ja viulu
- Elsa Sihvola, sello
Tutkinnon taiteellinen osio
Tutkinnon tehtävänä oli päästä syvemmälle virren sieluun, tutkia virttä luovana musiikkina etsien toisiinsa kytkeytyvien taiteellisen työskentelyn ja kirjoittamisen kautta vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten virren määritelmä voi laajentua taiteilijalähtöisen taiteellisen tutkimuksen kautta? Miten leikin, kosketuksen, kehollisuuden, tilallisuuden ja intersubjektiivisuuden näkökulmat voivat rikastaa virren toteuttamista ja virsikäsitystä? Miten virttä voi luoda yhdessä toisten kanssa? Pyrin taiteellisissa osioissani lähestymään virttä monista eri tehtävistä ja näkökulmista käsin. Virsi kohtaa lapsen oli messu, jonka runkona oli suomenkielinen ensiesitys norjalaisesta messusävellyksestä Lapsi Jumalan ajassa (Barn i Guds tid) lapsi- ja nuorisokuorolle, kaksille uruille ja puhallinsoitinpainotteiselle soitinyhtyeelle. Tavoitteenani oli luoda lapsia ja nuoria innostava liturginen kokonaisuus, jossa messusävellyksen toteuttamisen lisäksi haasteena oli inspiroivien virsisovitusten laatiminen lapsille ja itselleni uudenlaiselle soitinkokoonpanolle. Toisen opinnäytetilaisuuden, Villivirsiä-konsertin teemoina olivat uuden virren säveltäminen ja toteuttaminen sekä keskustelun herättäminen tulevaisuuden virrestä paneelikeskustelun muodossa. Haasteenani oli aktivoida pääasiassa aikuisista koostuva yleisö kollektiiviseen improvisointiin ja uusien virsien laulamiseen kuoron ja soitinyhtyeen tukiessa osallistumista. Kolmannessa opinnäytetilaisuudessa, Virsi ja vanha musiikki konsertissa toteutin virsiä vanhaan musiikkiin erikoistuneen laulu- ja soitinyhtyeen kanssa hyödyntäen etenkin 1600-luvun musiikin keinovaroja niin sovittamalla, lainaamalla, yhdistelemällä, muuntelemalla kuin improvisoimalla. Tavoitteenani oli laajentaa käsitystäni virren juurista ja muunneltavuudesta sekä osallistaa yleisöä edellistä osiota rohkeampaan improvisointiin, virren yhteiseen luomiseen. Taiteellisen opinnäytteen neljännessä osiossa kehitin monitaiteellisen tiimin kanssa Virsileikin, jossa luodaan uutta virttä yleisön kanssa maalaten, tanssien, soittaen, laulaen ja jopa sanoittaen. Viides opinnäytetilaisuus, Nykyvirsi punoi yhteen taiteellisen opinnäytteen langat. Loin lauluyhtyeen, tanssijan, kuvataiteilijan sekä kolmen soittajan kanssa moniaistisen virsitilan, jossa yhdistyivät tilaussävellykset, eri tavoin toteutetut villivirret, kuvataide, liike sekä runosta yleisön kanssa puhuen toteutettu virsi.
Tutkimukseni myötä syntyneet uudet käsitteet villivirsi, virsileikki ja virsitila rikastuttavat virren luomista ja laajentavat virren määrittelyä. Villivirsi on tulevaisuuden virsi, virren luomisen työkalu ja inspiraatiosana. Virttä voi myös luoda yhdessä. Leikin käsite on osoittautunut tässä hedelmälliseksi. Tutkimukseni myötä on syntynyt uudenlaisia virttä luovasti lähestyviä käytänteitä, kuten taiteellisen opinnäytteeni eri osioissa yleisön kanssa toteutetut virressä improvisoimiset sekä Virsileikin kokonaisuus, jonka monitaiteellisia ideoita (laulaminen, sanojen luominen, soittaminen, maalaaminen, tanssiminen) voi soveltaa monin tavoin virren luomiseen yhdessä. Virressä olemisessa syntyy virsitila, johon kaikki osallistujat vaikuttavat.
Olen siirtänyt painopistettä virren perinteisesti hyvin tekstikeskeisestä tutkimuksesta musiikkiin: mitä virsi on luovana ja luotavana musiikkina. Olen taiteellisen työskentelyni kanssa tiiviissä vuorovaikutuksessa kirjoittanut virren virtaamisesta, herkkyydestä virren luomisessa ja toteuttamisessa sekä virren koskettavuudesta, koskettamisesta virressä. Olen luonut uudenlaista virsikieltä, ehdotuksia virren lähestymiseen taiteellisen tutkimuksen kautta. Virren luovan toteuttamisen kontekstissa esille nostamani teemat, kuten kehollisuus, herkkyys ja kosketus, ovat näkökulmia, jotka ovat suomalaisessa ja pohjoismaisessa virsitutkimuksessa ja virsikäytänteissä olleet aiemmin hyvin vähän esillä. Niiden merkitys virren mukaansatempaavassa, merkitykselliseksi koetussa, osallisuutta vahvistavassa ja kokonaisvaltaisemmassa toteuttamisessa on tutkimukseni perusteella suuri. Virsi musiikkina, jossa majailee leikki, on yllätyksellistä ja mukaansatempaavaa. Yhteisöllisyys, yhdessä luominen, leikin ulottuvuus luo virteen avaruutta, jossa on silti läsnä turvallisuus.
Tutkielman tiivistelmä
Tutkielma kuuluu Taideyliopiston Sibelius-Akatemian taiteelliseen tohtorintutkintoon kirkkomusiikin alalla. Taiteellinen opinnäyte Löytöretki virren sieluun: Näkökulmia virren affektinmukaiseen toteuttamiseen koostui viidestä osiosta otsikoilla Virsi kohtaa lapsen, Villivirsiä, Virsi ja vanha musiikki, Virsileikki sekä Nykyvirsi. Tutkielmassa lähestytään luovaa virttä taiteellisen tutkimuksen keinoin. Tutkimus etsii vastauksia kysymyksiin: Miten virren määritelmä voi laajentua taiteilijalähtöisen taiteellisen tutkimuksen kautta? Miten leikin, kosketuksen, kehollisuuden, tilallisuuden ja intersubjektiivisuuden näkökulmat voivat rikastaa virren toteuttamista ja virsikäsitystä? Miten virttä voi luoda yhdessä toisten kanssa? Virren luomista ja luovaa toteuttamista tarkastellaan erityisesti taiteellisen työn tuloksena syntyneiden kahden käsitteen, villivirren ja virsileikin kautta.
Tutkielmassa tutkijan kokemukset taiteellisen opinnäytteen osioiden toteuttamisesta, opinnäytteen tuloksena syntyneet sävellykset ja musiikilliset käytänteet, opinnäytettä koskevat kirjalliset ja audiovisuaaliset dokumentit sekä osallistujien kirjalliset palautteet asetetaan dialogiin fenomenologisesti painottuneen, kosketusta, tilaa ja leikkiä koskevan tutkimuksen ja hymnologisen kirjallisuuden kanssa. Taiteellinen luominen ja tutkimuksen kirjoittaminen kietoutuvat yhteen myös Jan Baetensin hahmotteleman mixt-metodin sovelluksessa, joka yhdistää luovaa, poeettista kirjoittamista kriittis-analyyttiseen tutkimustekstiin.
Tutkimuksessa virsi laajenee yhteisesti luotavaksi tilaksi, virsitilaksi. Virren luomisen ja sen luovan toteuttamisen analyysissä leikin käsite nousee keskeiseksi, leikin mahdollistaessa erilaisten ihmisten osallisuutta sekä mukaansatempaavuutta ja koskettavuutta. Opinnäytteen myötä syntynyt käsite villivirsi laajentaa virren määritelmää ja toimii inspiraationa uuden virren luomiselle. Myös virsileikin monitaiteiset, vuorovaikutteiset käytännöt uudistavat ja rikastuttavat virren toteuttamista ja ovat sovellettavissa eri viiteryhmissä ja yhteyksissä niin liturgiassa kuin sen ulkopuolellakin.
Tutkimus rakentaa siltoja virsitutkimuksen ja taiteellisen tutkimuksen välille. Se poikkeaa hymnologian tekstilähtöisestä tai historiallisesta lähestymistavasta kohdistaessaan huomion virren olemukseen, säveltämiseen ja musisointiin leikin, kehollisuuden ja tilallisuuden näkökulmista. Tutkimus laajentaa siten virsitutkimuksen perspektiiviä ja rikastaa virrestä kirjoittamisen kieltä.
Sirkku Rintamäen CV
Sirkku Rintamäki on monipuolinen laulaja, pianisti, kirkkomuusikko ja säveltäjä. Hän työskentelee kanttorina Helsingin Kannelmäen seurakunnassa sekä opettaa Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin aineryhmässä liturgista vokaalimusiikkia ja lapsikuoronjohtoa. Syyskauden 2021 hän toimi kirkkomusiikin vs. kouluttajana Suomen evankelis-luterilaisen kirkon koulutuskeskuksessa. Rintamäen sävellys- ja sovitustuotantoon kuuluu villivirsien ohella muun muassa kuoromusiikkia. Rintamäki on laulanut useissa eri kokoonpanoissa keskittyen erityisesti vanhaan musiikkiin sekä nykymusiikkiin. Näistä mainittakoon Helsingin kamarikuoro, vokaaliyhtye I Dodici sekä Marianna Henrikssonin ja Anna Mustosen nykytanssia ja barokkimusiikkia yhdistäneet produktiot Maria-vesper (2018) ja Eros (2022). Sirkku Rintamäen tutkimusta ja taiteellista työskentelyä ovat tukeneet Selim Eskelinin, Alfred Kordelinin sekä Jenny ja Antti Wihurin säätiöt, Suomen Säveltaiteen tukisäätiö, Taideyliopiston tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen ohjausryhmä (TTOR) sekä Kirkkomusiikin Säveltäjät ry.
Lisätiedot
Sirkku Rintamäki
sirkku.rintamaki@uniarts.fi