Matias Häkkinen: Virityksen vallankumoukset
Tutkinnon koko otsikko: Virityksen vallankumoukset – Taiteellisia ja käytännöllisiä havaintoja viritysfilosofioiden historiasta ja nykyisyydestä
- Taiteelliset osiot arvioinut lautakunta: Assi Karttunen, pj, Annamari Pölhö, Tommi Hyytinen, Claudio Astronio, Kari Vaattovaara
- Tutkielman tarkastaja: Hanna Järveläinen
- Tarkastustilaisuuden valvoja: Ulla Pohjannoro
Ohjelma
Tilaisuden avaus
Lectio praecursoria
Lausunto taiteellisesta opinäyteestä (lautakunnan puheenjohtaja Assi Karttunen)
Lausunto tutkielmasta (tarkastaja Hanna Järveläinen)
Keskustelu
Loppulausunnot
Yleisön kysymykset
Tilaisuuden päätös
Tutkintoon sisältyvä taiteellinen kokonaisuus
Tutkintoni taiteellinen osuus rakentui kolmen konserttikokonaisuuden ja yhden äänitteen ympärille. Lähtökohtana oli halu tutkia viritystä ilmaisukeinona – ei teknisenä välttämättömyytenä, vaan musiikillisen retoriikan ja värin muokkaajana.
Konserteissa kuljin virityshistorian neljän “vallankumouksen” rajapintoja: pythagoralaisesta kvinttipuhtaudesta keskisävelvirityksen terssipuhtauteen, barokin ympyränmuotoisiin virityksiin ja tasavireisyyteen, sekä postmoderniin moninaisuuteen. Keskeisin havainto oli, että virityksellä on merkitystä, mutta se ei yksin riitä muuttamaan musiikillista kokemusta. Vireen muutos on taiteellisesti vaikuttava vasta, kun se kytkeytyy muihin parametreihin – fraseeraukseen, dynamiikkaan, sointiväriin. Opin myös, että virityksen tietoinen käyttö voi tuoda esiin musiikin rakenteita ja tunteita: labiilit intervallit voivat korostaa jännitettä, stabiilit luoda rauhaa. Yhtä tärkeää oli havaita, kuinka viritysfilosofinen ajattelu auttaa muusikoita tekemään perusteltuja valintoja ja avaamaan keskustelua aiheesta, joka usein jää piiloon.
Kirjallisen työn tiivistelmä
Virittäminen ja siihen liittyvien valintojen tekeminen on elimellinen osa musisointitapahtumaa. Haluan työni kautta uudistaa ja edistää virittämisestä puhumista ja moninaistaa erilaisten viritysratkaisujen käyttämistä taiteellisen ilmaisutahdon värittäjinä, selkeyttäjinä ja vahvistajina. Määrittelemään viritysfilosofian käsitteen, joka nivoo yhteen erilaisia virittämiseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia yhteen. Samalla käsittelen myös muun muassa intonaation käsitettä. Olen myös tullut taiteellisen työni kautta siihen tulokseen, että viritysfilosofian historiassa on tapahtunut neljä vallankumousta. Nämä vallankumoukset ovat jatkotutkintoprojektini lähtökohta ja taiteellinen perusta.
Tarkastelen jatkotutkintoprojektissani eri aikoina ja eri tarkoituksiin käytettyjen virittämiseen liittyvien seikkojen vaikutusta erilaisiin musiikillisiin tilanteisiin. Ensisijainen lähtökohtani on oma taiteellinen tietoni ja kokemukseni muusikkona ja erityisesti vanhan musiikin alan kosketinsoittajana.
Tutkin taiteellisen opinnäytteeni ohjelmiston ja soitinten historiallisia virityslähtökohtia, kuvailen lähtötilanteen ja lopulliset taiteelliset ratkaisut, sekä analysoin niiden vaikutuksia soivaan lopputulokseen sekä musisoijien että kuulijoiden kannalta. Tärkeimpänä välineenä tähän toimivat jatkotutkintokonserttini ja niihin valmistautuminen. Lisäksi kuvaan prosessin aikana löydettyjä mahdollisia muita taiteellisista lähtökohdista syntyneitä viritysajatuksia ja niiden suhdetta historiallisiin ja nykyisiin virityskäytäntöihin. Tavoitteeni on löytää muusikon kannalta merkityksellisiä tapoja käyttää ja kuvata viritystä taiteellisena välineenä ja muuttujana.
Käsittelen aihetta ja siihen liittyvää ydintä seuraavien kolmen kysymyksen kautta:
- Miksi virityksellä on merkitystä?
- Mikä virityksen merkitys kulloisessakin tilanteessa on?
- Miten varmistetaan sekä esittäjän että kuulijan havahtuminen siihen, että virityksellä on merkitystä?
Matias Häkkinen
Matias Häkkinen (s. 1981) on kosketinsoittaja, kapellimestari ja keskeinen vaikuttaja vanhan musiikin ja yleisemminkin klassisen musiikin kentällä. Hänet tunnetaan sekä vahvana visionäärinä että innostuneena tekijänä, inspiroituneena soittajana ja omistautuneena opettajana. Häkkinen työskentelee monipuolisesti erilaisissa muusikon tehtävissä sekä cembalistina että pianistina ja urkurina ohjelmistolla, joka ulottuu renessanssista kaikkein tuoreimpaan nykymusiikkiin. Erityisen kiinnostuksen kohteina hänellä ovat tällä hetkellä varhaisrenessanssin laulumusiikki, 1600-luvun loppupuolen orkesteri- ja cembalorepertuaarit sekä periodimusisoinnin hengen yhdistäminen toisenlaisten muusikkouden lajien kanssa.
Lisätietoja
Matias Häkkinen
matias.hakkinen@uniarts.fi
https://matiashakkinen.com/
- Taiteelliset osiot arvioinut lautakunta: Assi Karttunen, pj, Annamari Pölhö, Tommi Hyytinen, Claudio Astronio, Kari Vaattovaara
- Tutkielman tarkastaja: Hanna Järveläinen
- Tarkastustilaisuuden valvoja: Ulla Pohjannoro
Ohjelma
Tilaisuden avaus
Lectio praecursoria
Lausunto taiteellisesta opinäyteestä (lautakunnan puheenjohtaja Assi Karttunen)
Lausunto tutkielmasta (tarkastaja Hanna Järveläinen)
Keskustelu
Loppulausunnot
Yleisön kysymykset
Tilaisuuden päätös
Tutkintoon sisältyvä taiteellinen kokonaisuus
Tutkintoni taiteellinen osuus rakentui kolmen konserttikokonaisuuden ja yhden äänitteen ympärille. Lähtökohtana oli halu tutkia viritystä ilmaisukeinona – ei teknisenä välttämättömyytenä, vaan musiikillisen retoriikan ja värin muokkaajana.
Konserteissa kuljin virityshistorian neljän “vallankumouksen” rajapintoja: pythagoralaisesta kvinttipuhtaudesta keskisävelvirityksen terssipuhtauteen, barokin ympyränmuotoisiin virityksiin ja tasavireisyyteen, sekä postmoderniin moninaisuuteen. Keskeisin havainto oli, että virityksellä on merkitystä, mutta se ei yksin riitä muuttamaan musiikillista kokemusta. Vireen muutos on taiteellisesti vaikuttava vasta, kun se kytkeytyy muihin parametreihin – fraseeraukseen, dynamiikkaan, sointiväriin. Opin myös, että virityksen tietoinen käyttö voi tuoda esiin musiikin rakenteita ja tunteita: labiilit intervallit voivat korostaa jännitettä, stabiilit luoda rauhaa. Yhtä tärkeää oli havaita, kuinka viritysfilosofinen ajattelu auttaa muusikoita tekemään perusteltuja valintoja ja avaamaan keskustelua aiheesta, joka usein jää piiloon.
Kirjallisen työn tiivistelmä
Virittäminen ja siihen liittyvien valintojen tekeminen on elimellinen osa musisointitapahtumaa. Haluan työni kautta uudistaa ja edistää virittämisestä puhumista ja moninaistaa erilaisten viritysratkaisujen käyttämistä taiteellisen ilmaisutahdon värittäjinä, selkeyttäjinä ja vahvistajina. Määrittelemään viritysfilosofian käsitteen, joka nivoo yhteen erilaisia virittämiseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia yhteen. Samalla käsittelen myös muun muassa intonaation käsitettä. Olen myös tullut taiteellisen työni kautta siihen tulokseen, että viritysfilosofian historiassa on tapahtunut neljä vallankumousta. Nämä vallankumoukset ovat jatkotutkintoprojektini lähtökohta ja taiteellinen perusta.
Tarkastelen jatkotutkintoprojektissani eri aikoina ja eri tarkoituksiin käytettyjen virittämiseen liittyvien seikkojen vaikutusta erilaisiin musiikillisiin tilanteisiin. Ensisijainen lähtökohtani on oma taiteellinen tietoni ja kokemukseni muusikkona ja erityisesti vanhan musiikin alan kosketinsoittajana.
Tutkin taiteellisen opinnäytteeni ohjelmiston ja soitinten historiallisia virityslähtökohtia, kuvailen lähtötilanteen ja lopulliset taiteelliset ratkaisut, sekä analysoin niiden vaikutuksia soivaan lopputulokseen sekä musisoijien että kuulijoiden kannalta. Tärkeimpänä välineenä tähän toimivat jatkotutkintokonserttini ja niihin valmistautuminen. Lisäksi kuvaan prosessin aikana löydettyjä mahdollisia muita taiteellisista lähtökohdista syntyneitä viritysajatuksia ja niiden suhdetta historiallisiin ja nykyisiin virityskäytäntöihin. Tavoitteeni on löytää muusikon kannalta merkityksellisiä tapoja käyttää ja kuvata viritystä taiteellisena välineenä ja muuttujana.
Käsittelen aihetta ja siihen liittyvää ydintä seuraavien kolmen kysymyksen kautta:
- Miksi virityksellä on merkitystä?
- Mikä virityksen merkitys kulloisessakin tilanteessa on?
- Miten varmistetaan sekä esittäjän että kuulijan havahtuminen siihen, että virityksellä on merkitystä?
Matias Häkkinen
Matias Häkkinen (s. 1981) on kosketinsoittaja, kapellimestari ja keskeinen vaikuttaja vanhan musiikin ja yleisemminkin klassisen musiikin kentällä. Hänet tunnetaan sekä vahvana visionäärinä että innostuneena tekijänä, inspiroituneena soittajana ja omistautuneena opettajana. Häkkinen työskentelee monipuolisesti erilaisissa muusikon tehtävissä sekä cembalistina että pianistina ja urkurina ohjelmistolla, joka ulottuu renessanssista kaikkein tuoreimpaan nykymusiikkiin. Erityisen kiinnostuksen kohteina hänellä ovat tällä hetkellä varhaisrenessanssin laulumusiikki, 1600-luvun loppupuolen orkesteri- ja cembalorepertuaarit sekä periodimusisoinnin hengen yhdistäminen toisenlaisten muusikkouden lajien kanssa.
Lisätietoja
Matias Häkkinen
matias.hakkinen@uniarts.fi
https://matiashakkinen.com/