Katri Keskinen: Ammatillisuuden neuvottelu laulunopetuksessa
Katri Keskisen väitöstilaisuus
Tilaisuus on englanninkielinen. Lue tarkat tiedot englanninkieliseltä tapahtumasivulta.
Tiivistelmä
Viime vuosina musiikin ja musiikkikasvatuksen ammatillisuutta koskevat käsitykset ovat joutuneet tarkastelun kohteeksi jatkuvien yhteiskunnallisten muutosten, epävarmuuden ja yhteiskunnallisiin vastuisiin kohdistuvien odotusten vuoksi. Musiikin korkeakoulutusta onkin yhä useammin kehotettu arvioimaan uudelleen ammatillisen koulutuksen arvoja, eettisiä ulottuvuuksia ja tavoitteita laajenevien ammatillisuuskäsitysten valossa. Perinteiset käsitykset musiikin ammatillisuudesta ohjaavat kuitenkin edelleen koulutuksen ja opetuksen käytäntöjä, mikä voi heikentää musiikin ammatillisen koulutuksen kykyä vastata muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Nämä jännitteet näkyvät erityisen selvästi uusilla ammattialoilla, joilla alan normit ja ammatilliset identiteetit ovat yhä neuvottelun kohteena.
Tämän väitöskirjan tavoitteena on ymmärtää ammatillisuuden muodostumista rytmimusiikin laulunopetuksen alalla ja syventää ymmärrystä ammatillisuudesta musiikkikasvatuksessa laajemmin. Rytmimusiikin laulunopetus on akateemisesti nuori ala, joka on rakentunut osin koulutusinstituutioiden ulkopuolella ja jolle johtaa useita erilaisia väyliä. Samalla ala on viime vuosina pyrkinyt vahvistamaan institutionaalista asemaansa erilaisin ammatillistumisen keinoin. Näin rytmimusiikin laulunopetuksen kenttä tarjoaa otollisen kontekstin ammatillisuuden rakentumisen, määrittelyn ja neuvottelun tarkastelemiselle musiikkikoulutuksessa. Tutkimuksessa kysytään, miten ammatillisuus käsitteellistetään ja miten se ilmenee rytmimusiikin laulunopetuksen alalla.
Artikkeliväitöskirja sisältää kolme kansainvälisissä musiikkikasvatuksen tutkimuslehdissä julkaistua vertaisarvioitua artikkelia sekä niitä yhdistävän yhteenvedon. Ensimmäisessä osatutkimuksessa kartoitettiin rytmimusiikin laulunopetusta käsittelevää tuoretta kirjallisuutta ja tunnistettiin erilaisia ammatillisia orientaatioita, eri ympäristöissä korostuvia aiheita sekä tutkimuksen katvealueita. Tämän katsauksen pohjalta toisessa osatutkimuksessa rakennettiin teoreettinen viitekehys rytmimusiikin laulunopettajien laajenevan ammatillisuuden tarkasteluun yhdistämällä alan kirjallisuutta ja tuoretta ammatillisuustutkimusta. Kolmannessa osatutkimuksessa, joka toteutettiin monitapaustutkimuksena Suomessa ja Ruotsissa, tarkasteltiin, miten ammatillisuus ymmärretään rytmimusiikin laulunopettajien korkeakoulutuksessa ja miten institutionaaliset olosuhteet muovaavat alan ammatillisuutta. Empiirinen aineisto koostui pääasiassa puolistrukturoiduista haastatteluista laulunopettajakouluttajien kanssa, ja sitä täydennettiin havainnoinneilla ja koulutusinstituutioiden asiakirjoilla.
Yhdessä osatutkimukset viittaavat siihen, että rytmimusiikin laulunopettajien ammatillisuus jäsentyy pitkälti normatiivisten odotusten kautta, jotka liittyvät jatkuvaan monialaiseen kehittymiseen, tieteellisten ja terveyttä koskevien diskurssien omaksumiseen, sidosryhmien tarpeisiin vastaamiseen sekä musiikkialan vaatimuksiin mukautumiseen. Käytännössä ammatillisuus näytti kuitenkin usein rakentuvan yksilöllisten ammatillisuuksien kautta hajanaisissa ja ammatillisesti eristävissä olosuhteissa. Tämän seurauksena toimijat joutuivat usein neuvottelemaan asemistaan eri ammatillisten ryhmittymien välisissä jännitteisissä suhteissa samalla, kun he toimivat osallistavuutta, moninaisuutta ja ammatillista vuoropuhelua rajoittavien institutionaalisten rakenteiden ja hegemonioiden puitteissa. Lisäksi yhteiskunnallinen vastuu määriteltiin yleisesti työllistettävyyden ja työmarkkinoiden odotusten kautta sen sijaan, että se olisi nähty alan sisältä nousevana eettisenä tai yhteiskunnallisena ulottuvuutena.
Väitöskirjassa esitetään, että nykyajan ammatillisuus rytmimusiikin laulunopetuksessa näyttäytyy pikemminkin moninaisena, neuvoteltuna ja kontekstisensitiivisenä kuin eri ympäristöihin yhdenmukaistettuna käytäntönä. Näin ollen tutkimuksessa ehdotetaan, että rakenteellisesti tuettu yhteistyö ja refleksiivinen vuoropuhelu opettajien kesken voivat edistää sekä alan kasvavaa erikoistumista että kestävää ammatillista kasvua yksilö- ja yhteisötasoilla. Nämä laajenevat käsitykset ja lähestymistavat voivat myös myötävaikuttaa musiikkikasvatuksen ammatillisuuden uudenlaisiin jäsennyksiin tukemalla entistä osallistavampia käytäntöjä ja ottamalla huomioon eri toimintaympäristöjä.
Hakusanat: rytmimusiikin laulunopetus, ammatillisuus, laajeneva ammatillisuus, laulupedagogiikka, laulunopettajakoulutus, rytmimusiikin koulutus, musiikin korkeakoulutusroader reconfigurations of professionalism in music education by supporting greater inclusivity and contextual awareness.
Tilaisuus on englanninkielinen. Lue tarkat tiedot englanninkieliseltä tapahtumasivulta.
Tiivistelmä
Viime vuosina musiikin ja musiikkikasvatuksen ammatillisuutta koskevat käsitykset ovat joutuneet tarkastelun kohteeksi jatkuvien yhteiskunnallisten muutosten, epävarmuuden ja yhteiskunnallisiin vastuisiin kohdistuvien odotusten vuoksi. Musiikin korkeakoulutusta onkin yhä useammin kehotettu arvioimaan uudelleen ammatillisen koulutuksen arvoja, eettisiä ulottuvuuksia ja tavoitteita laajenevien ammatillisuuskäsitysten valossa. Perinteiset käsitykset musiikin ammatillisuudesta ohjaavat kuitenkin edelleen koulutuksen ja opetuksen käytäntöjä, mikä voi heikentää musiikin ammatillisen koulutuksen kykyä vastata muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Nämä jännitteet näkyvät erityisen selvästi uusilla ammattialoilla, joilla alan normit ja ammatilliset identiteetit ovat yhä neuvottelun kohteena.
Tämän väitöskirjan tavoitteena on ymmärtää ammatillisuuden muodostumista rytmimusiikin laulunopetuksen alalla ja syventää ymmärrystä ammatillisuudesta musiikkikasvatuksessa laajemmin. Rytmimusiikin laulunopetus on akateemisesti nuori ala, joka on rakentunut osin koulutusinstituutioiden ulkopuolella ja jolle johtaa useita erilaisia väyliä. Samalla ala on viime vuosina pyrkinyt vahvistamaan institutionaalista asemaansa erilaisin ammatillistumisen keinoin. Näin rytmimusiikin laulunopetuksen kenttä tarjoaa otollisen kontekstin ammatillisuuden rakentumisen, määrittelyn ja neuvottelun tarkastelemiselle musiikkikoulutuksessa. Tutkimuksessa kysytään, miten ammatillisuus käsitteellistetään ja miten se ilmenee rytmimusiikin laulunopetuksen alalla.
Artikkeliväitöskirja sisältää kolme kansainvälisissä musiikkikasvatuksen tutkimuslehdissä julkaistua vertaisarvioitua artikkelia sekä niitä yhdistävän yhteenvedon. Ensimmäisessä osatutkimuksessa kartoitettiin rytmimusiikin laulunopetusta käsittelevää tuoretta kirjallisuutta ja tunnistettiin erilaisia ammatillisia orientaatioita, eri ympäristöissä korostuvia aiheita sekä tutkimuksen katvealueita. Tämän katsauksen pohjalta toisessa osatutkimuksessa rakennettiin teoreettinen viitekehys rytmimusiikin laulunopettajien laajenevan ammatillisuuden tarkasteluun yhdistämällä alan kirjallisuutta ja tuoretta ammatillisuustutkimusta. Kolmannessa osatutkimuksessa, joka toteutettiin monitapaustutkimuksena Suomessa ja Ruotsissa, tarkasteltiin, miten ammatillisuus ymmärretään rytmimusiikin laulunopettajien korkeakoulutuksessa ja miten institutionaaliset olosuhteet muovaavat alan ammatillisuutta. Empiirinen aineisto koostui pääasiassa puolistrukturoiduista haastatteluista laulunopettajakouluttajien kanssa, ja sitä täydennettiin havainnoinneilla ja koulutusinstituutioiden asiakirjoilla.
Yhdessä osatutkimukset viittaavat siihen, että rytmimusiikin laulunopettajien ammatillisuus jäsentyy pitkälti normatiivisten odotusten kautta, jotka liittyvät jatkuvaan monialaiseen kehittymiseen, tieteellisten ja terveyttä koskevien diskurssien omaksumiseen, sidosryhmien tarpeisiin vastaamiseen sekä musiikkialan vaatimuksiin mukautumiseen. Käytännössä ammatillisuus näytti kuitenkin usein rakentuvan yksilöllisten ammatillisuuksien kautta hajanaisissa ja ammatillisesti eristävissä olosuhteissa. Tämän seurauksena toimijat joutuivat usein neuvottelemaan asemistaan eri ammatillisten ryhmittymien välisissä jännitteisissä suhteissa samalla, kun he toimivat osallistavuutta, moninaisuutta ja ammatillista vuoropuhelua rajoittavien institutionaalisten rakenteiden ja hegemonioiden puitteissa. Lisäksi yhteiskunnallinen vastuu määriteltiin yleisesti työllistettävyyden ja työmarkkinoiden odotusten kautta sen sijaan, että se olisi nähty alan sisältä nousevana eettisenä tai yhteiskunnallisena ulottuvuutena.
Väitöskirjassa esitetään, että nykyajan ammatillisuus rytmimusiikin laulunopetuksessa näyttäytyy pikemminkin moninaisena, neuvoteltuna ja kontekstisensitiivisenä kuin eri ympäristöihin yhdenmukaistettuna käytäntönä. Näin ollen tutkimuksessa ehdotetaan, että rakenteellisesti tuettu yhteistyö ja refleksiivinen vuoropuhelu opettajien kesken voivat edistää sekä alan kasvavaa erikoistumista että kestävää ammatillista kasvua yksilö- ja yhteisötasoilla. Nämä laajenevat käsitykset ja lähestymistavat voivat myös myötävaikuttaa musiikkikasvatuksen ammatillisuuden uudenlaisiin jäsennyksiin tukemalla entistä osallistavampia käytäntöjä ja ottamalla huomioon eri toimintaympäristöjä.
Hakusanat: rytmimusiikin laulunopetus, ammatillisuus, laajeneva ammatillisuus, laulupedagogiikka, laulunopettajakoulutus, rytmimusiikin koulutus, musiikin korkeakoulutusroader reconfigurations of professionalism in music education by supporting greater inclusivity and contextual awareness.