Reeta Suvanto

kuva: reeta suvanto

Taiteilijasta

Reeta Suvanto (s. 1993, Taivalkoski) on karjalais-suomalainen kuvataiteilija, jonka työskentely pohjautuu muistamisen paikkasidonnaisuuden sekä vienankarjalaisen kuolemakulttuurin tutkimukseen. Paikka- ja aikasidonnainen, rituaalinen sekä toisteinen työskentely on keskeisessä osassa Suvannon praktiikkaa. Teokset tarkastelevat kysymystä siitä, miten muistaminen on mahdollista silloin, kun konkreettiset muistamisen paikat eivät ole enää saavutettavissa.

Reeta Suvanto / Moisejeffin Konstantinin Kat’in Issuoin Rańńa (s. 1993, Taivalkoski) on karjalais-šuomalaini kuvataitoilija kumpašen ruavon šiämessä ollah tutkimuš muissamisen šijašivonnaisuošta ta karjalaini kuoloma- ta kalmakul’tuuri. Šija- ta aikašivonnaisuoš, ritualit ta toisteini ruato ollah ylen tärkiet Suvannon taitoruavossa. Tevokšet tarkaššellah muissannan valtua konša iče šijat ollah iäressä. Kuinpa voi inehmini muistoa konša eule nimitä kohtoa kušša muistoa?

Näyttelyt

Kuvan Kevät 2026

15.5.-14.6.2026

reeta suvanto, 2026, kuva: petri summanen

Minä olin ensimmäisenä paikalla. Lepuutin itseäni, en uskaltanut liikkua. Tältäkö tämä vieras maa tuntui? Odotin. Kuu kääntyi ja viereeni oksalle saapui tyttäreni. Tyttäreni tervehti omaa tytärtään ja minä liikahdin ohuessa tuulenvireessä. Pian meitä oli kymmenen, kaksikymmentä ja lopuksi olimme 255 hengen joukko. Puhalsimme ja liikuimme tuulessa, tanssimme kuusenoksilla ja kuiskimme: ”Täällä olemme.”

Löysimme perille, emme perhosina vaan tuulena.

//

Mie olin enšin kohalla. Huokauvuin, a en ruohinun liekkuo. Tältäkö še kylellini moa tuntu?
Vuotin. Kuu kiänty ta rinnalla okšalla tuli miun tytär. Tytär šepäyty oman tyttärenke ta mie hil’l’akkah liikahin tuulenhenkeššä. Ruttoh oli meitä kymmenen a šen jäleštä kakšikymmentä ta loppuh olima 255 henken joukko. Puhallettih ta liekuttih tuulenkoprana, kisattih kuušenokšalla ta hiiškutimma: ”Tiällä olemma.”

Löysimä perillä, a emmä liipukkaisina vain tuulena.

Inventarium

16.1.-8.2.2026

Reeta suvanto, makaajat (oleavaisuuksita), 2025, Kuva: iida-liina linnea