Luumu Tursas

Kuva: petri summanen

Taiteilijasta

Luumu Tursas on monialainen kuvataiteilija, joka työskentelee installaation, kuvanveiston ja maalauksen parissa. Luumu Tursaan teosprosessit alkavat usein kiinnostuksesta erilaisia kuvataiteen tekniikoita ja materiaaleja kohtaan. Prosessiin kuuluu kehollista työtä, joka tutkii kehomuistia ja intuitiota. Temaattisesti työt ovat aiemmin käsitelleet nostalgiaa, valtaa, feminismiä, queer-identiteettiä, metsää, kansanuskoa ja eläinfilosofiaa.

Lisätietoa

Näyttelyt

Kuvan Kevät 2026

15.5.-14.6.2026

luumu tursas, lohenpyrstöliitos, 2026, Kuva: petri summanen

Tämä on kai mökki, tai jotenkin mökkimäinen. Rakensimme sitä vuoden päivät pohjoisen maaseudulla, lapsuudenkotini pihassa, isäni kanssa. Hän on rakentanut paljon mökkejä, kuten hänen isänsä.

Ehkä tämä ei oikeasti ole mökki, vaan joku parantola. Rakensimme sen sinulle, jotta voisit katsoa sitä, kuunnella sitä, astua sen sisään. Voit koskeakin, mutta varoen.

Ehkä tätä ei ole rakennettu vain sinulle, vaan myös meille, ehkä tämä on ollut hourula, jossa kokosimme eniten juuri meitä, jossa saimme leikata ja kasata ja ideoida ja puhua itsestämme ja linnuista ja perheestä, maaseudun rauhassa, ihan rauhassa.

Rakensimme sen pala palalta, osan täällä osan tuolla. Emme tienneet sopiiko mikään yhteen, piti vain kuvitella, uskaltaa.

Aikuinen vanhempi, aikuinen lapsi.

Einladung

31.10.-23.11.2025

luumu tursas, i was here, 2025, kuva: petri summanen

Kandinäyttely 2024

Luumu Tursas, Tulkoon tuhat paholaista, tuhat jumalaa, 2024

Teosesittely

Tulkoon tuhat paholaista, tuhat jumalaa on veistosinstallaatio, joka johdattaa tutkimaan osaamme luonnossa ja siitä pakenemista. Teoksessa pohditaan, mitä tarkoittaa olla ihminen tässä ajassa, ja tartutaan sydän apeasti läikkyen menneeseen. 

On ikiaikaista tietoa, että jos jotain ottaa, pitää myös antaa. Joskus muinoin tässäkin maailmankolkassa tavanmukaista oli uhrata antojumalille. Jotain elintärkeää unohdettiin, kun luonnonuskot tallottiin maailmanuskontojen alle.

Maapallolla vallitsevat loputtomat ekosysteemit ovat niin nerokkaita: sinä olet atomeita, hiiltä, vettä, pienenpieniä öttiäisiä, sähköimpulsseja ja ehkä jopa sielu. Maan pinta on sienirihmastoa, puita, kasveja ja olioita, joiden kaikkien läpi kulkee informaatiota kuin maapallo olisi valtava, ajatteleva entiteetti.

Varmasti jokaiseen aikaan on tuskallista syntyä. Meille annetaan vain hetki, jolloin voi yrittää ehtiä rakastaa ja ihmetellä. Yksinäisyyden ja yhteyden välissä on värisevä railo, jossa juoksemme.