Tanssinopettajan maisteriohjelman opiskelija: ohjelma antaa meille mahdollisuuden tutustua erilaisiin pedagogisiin lähestymistapoihin

Lue haastattelu Iso-Britanniasta kotoisin oleva Francis Maskensista, joka aloitti opinnot tanssinopettajan maisteriohjelmassa viime vuonna. Hän kokee, että opinnot tarjoavat upeita mahdollisuuksia tutkia erilaisia tapoja, joilla tanssi voi hyödyttää yhteiskuntaamme.

Francis Maskens istuu tanssistudion lattialla
Kuva: Petri Summanen

Kuka olet ja mistä tiesit, että haluat opiskella Taideyliopistossa?

Olen esiintyjä, luovan työn tekijä ja tanssinopettaja Lontoosta, Iso-Britanniasta. Olen asunut Helsingissä kolme vuotta. Vuonna 2017 suoritin nykytanssin BA-tutkinnon London Contemporary Dance Schoolissa, The Placessa. Valmistumisestani lähtien olen esiintynyt freelance-tanssitaiteilijana ja -opettajana ympäri Eurooppaa. Samalla kun olen opiskellut ja opettanut, olen myös luonut tanssiteoksia ja esittänyt niitä suomalaisen kumppanini, tanssitaiteilija Emilia Kallioisen kanssa. Yhdessä muodostamme tanssiduon nimeltä Kaamos Group, jonka kotipaikka on Helsinki.

Kuulin Taideyliopistosta ensimmäisen kerran tanssinopettajan maisteriohjelmasta valmistuneilta ystäviltäni. Näin, että kurssi kehitti opiskelijoita taiteilijoina tukemalla heidän pedagogista kehittymistään ja omaa taiteentekemistään. Tunsin tarvetta ymmärtää syvemmin, mitä tanssipedagogiikka voi olla, ja vuonna 2022 hain Taideyliopiston tanssinopettajan maisteriohjelmaan. Tanssipedagogian maisteriohjelmat ovat harvinaisia, joten olin iloinen, että löysin näin laadukkaan ohjelman.

Mitä sinulle jäi mieleen hakemisesta tai pääsykokeista?

Koin, että pääsykoeprosessi oli rakennettu harkitusti ennakkotehtävistä, ryhmätehtävistä, keskusteluista ja esityksestä. Prosessin monimuotoisuus osoitti minulle, että opinnot olisivat kattavia, sekä laajoja että syvällisiä, mikä oli juuri sitä mitä etsin. Pääsykoeprosessin kautta kävi selväksi, että kurssi tukisi opiskelijoita ja auttaisi heitä kehittämään omia kiinnostuksen kohteitaan.

Mikä on ollut parasta Taideyliopistossa opiskelussa ja Helsingissä asumisessa?

Opiskelu Taideyliopistossa on mahtavaa. Tanssinopettajan maisteriohjelman tarjoamien hienojen asioiden lisäksi meillä on ollut mahdollisuus myös valinnaisopintoihin. Näihin on kuulunut hauskoja kokemuksia, kuten vaellusmatka Lapin tuntureille, esiintyminen kasveille ja suomenkielisen laulun oppiminen. Maisteriohjelma on tukenut omaa taiteentekemistäni ja antanut minulle syvemmän käsityksen siitä, mitä pedagogiikka voi olla. Luennoitsijamme ovat keskenään erilaisia, mikä syventää koulutustamme.

Mitä tulee kaupunkiin, Helsinki on Euroopan mittakaavassa pieni pääkaupunki. Minusta Helsingissä on yksi iso yhteisö, kun taas Lontoossa on monta erillistä kuplaa. Kaikki Helsingin taidemaailmassa tuntevat toisensa. Kokemukseni mukaan he toivottavat uudet tulijat tervetulleeksi, tarjoavat tukea ja mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä taideyhteisön sisällä. Ihmiset välittävät toisistaan. Kaupungissa on jännittäviä kerrostumia, ja siellä on erittäin helppo kulkea paikasta toiseen. Jos haluat irrottautua opinnoistasi, Helsingissä luonto on aina kivenheiton päässä. Talvella kaupunki muuttuu yhtäkkiä hyvin hiljaiseksi aktiivisen kesän jälkeen.

Mikä on mieleenpainuvin opiskelukokemuksesi?

Maisteriohjelmaan kuuluu monia retkiä ja projekteja yliopiston ulkopuolella, kuten julkisissa tiloissa ja yhteisökeskuksissa. Opetusharjoittelu 1 -niminen opintokokonaisuus oli minulle erityisen innostava, koska siihen sisältyi omien taidekäytäntöjeni kehittämistä eri yleisöjä varten Taideyliopistossa ja sen ulkopuolella. Kurssiin kuului myös yhteistyötä muiden opiskelijoiden kanssa. Teimme työpajan yläkoulussa, ja luulen että teini-ikäiset todella pitivät siitä. Teimme myös työpajoja ja teoksia kuntoutuskeskuksessa ja kirjastossa, mikä todella auttoi meitä laajentamaan taidekäytäntöjämme uudessa kontekstissa.

Mikä on ollut haastavinta opinnoissasi?

Opinnot ovat haastaneet minut pohtimaan lähestymistapaani opettamiseen. Sen sijaan, että maisteriohjelma olisi ohjannut minua yhteen pedagogiseen suuntaan, se on antanut minulle mahdollisuuden tutkia erilaisia lähestymistapoja. Uudessa paikassa opiskelu voi olla haasteellista. Pysyminen avoimena ja uteliaana opinnoissani sekä yhteyksien luominen luokkakavereideni kanssa ovat auttaneet minua sopeutumaan. Kokemukseni mukaan suomalaiset voivat olla hiljaisia, mutta he ovat erittäin ystävällisiä. He löytävät aikaa uusille ihmisille.

Mitä haaveilet tekeväsi valmistumisesi jälkeen?

Tarkoitukseni on valmistua ensi keväänä. Jatkan taiteellisen toimintani kehittämistä ja sulattelen kaikkea, mitä olen oppinut yliopistolla. Kirjoitan lopputyötäni siitä, kuinka tanssi voi hyödyttää koulutusjärjestelmiämme ja erityisesti varhaiskasvatusta. Olen kiinnostunut siitä, kuinka tanssi voi auttaa lasten kehittymistä ja oppimista. Haluaisin jatkaa opettamista ja olen myös kiinnostunut luennoinnista. Haluaisin edelleen löytää kontakteja, keskustella ja oppia muilta.

Millaisia ennakkokäsityksiä sinulla oli Suomesta? Mitä mieltä olet niistä nyt?

Tutustuin Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin suomalaisen kumppanini ja ystävieni kautta. Näen nyt Suomen kotinani, joka on minulle rakas paikka.