Photo: Iloinen Leski/Suomen Kansallisooppera 2008, Kuva: Stefan Bremer

Viikon alumni Ritva-Liisa Korhonen: Äitiys ja taiteilijuus käsi kädessä

|
Blog

Ritva-Liisa Korhonen on tehnyt merkittävän uran suomalaisella oopperakentällä jo vuosikymmenten ajan. Haastattelua tehdessämme hän on juuri ollut parin viikon ajan virallisesti eläkkeellä Suomen Kansallisoopperasta ja siirtänyt valtavan osaamisensa enenevässä määrin opiskelijoiden käyttöön.

Lapsuudessa Ritva-Liisan haaveena oli lastenlääkärin ammatti ja vielä lukiossakin Ritva-Liisa valitsi kurssit nimenomaan lääkiksen pääsykokeita ajatellen. Nuorempana hämeenlinnalaistytön instrumentiksi oli vakiintunut pianon sijaan laulu. Ritva-Liisan ollessa lukiossa veli, Erkki Korhonen opiskeli jo Sibelius-Akatemiassa ja houkutteli siskoaan hakeutumaan laulupintojen pariin. Ritva-Liisa haki itseluottamusta porskuen ja pääsi heti ensi yrittämällä sisään. Hän muistelee pääsykokeissa lauluvuorossa heti Karita Mattilan jälkeen.

Ritva-Liisa oli saanut ylioppilaslahjaksi perhetutuiltaan yksisuuntaisen menolipun italiaan ja Hämeenlinnan kaupungilta kulttuuripalkinnoksi vuoden kurssin laulua, italian kieltä ja kulttuuria opiskelemaan. Pääsykokeissa Ritva-Liisa rempseästi ilmoittikin lähtevänsä tästä italiaan ja aloittavansa opinnot vasta vuoden päästä. Raadilla oli kuitenkin luja luottamus hänen kykyihinsä ja niin Ritva-Liisa hyväksyttiin laulumusiikin opiskelijaksi.

Vuosi Italiassa oli Ritva-Liisalle valtavan hyödyllistä itsensä kehittämisen aikaa. Hän sai rohkeutta ilmaista itseään ja omia ajatuksiaan. Roomassa hän tutustui tulevaan lauluopettajaansa, Mikko Pasaseen, jonka oppilaana hän ehti opiskella Akatemialla jonkin aikaa kunnes tämä jäi virkavapaalle vuonna -82. Pasanen pyysi Anita Välkkiä ottamaan luokkansa hoitaakseen josta alkoi pitkä ja menestyksekäs opettaja-oppilas-suhde. Ritva-Liisa suoritti monien vuosien jälkeen lauludiplominsa vuonna -90. Vuosina 1985-1986 Ritva-Liisa syventyi oopperaopintoihinsa Zürichin kansainvälisessä oopperastudiossa. Hän muistelee suurella arvostuksella myös Timo Honkosen pedagogiikan kursseja, joista hän on saanut lisää kiinnostusta ja ymmärrystä laulun opettamista kohtaan.

Lavoille jo opintoaikana

Ritva-Liisan oopperaura käynnistyi - kuten monen muunkin laulajan - jo opintojen aikana. Hän teki debyyttinsä Suomen Kansallisoopperassa vuonna 1984 Verdin Rigoletossa Gildan roolissa. Vuodesta -84 vuoteen -91 Ritva-Liisa lauloi määräaikaisilla sopimuksilla Kansallisoopperassa kunnes Walton Grönroos vakinaisti hänen sopimuksensa vuonna -91. Tämä on sopimus on ollut molemmille osapuolille valtavan hyödyllinen ja arvokas. Vakiviran turvin Ritva-Liisa on voinut rauhassa kehittää ammattitaitoaan eteenpäin. Hän harmitteleekin, ettei vastaavia vakikiinnityksiä, joissa oopperatalot kasvattaisivat nuorista laulajista kokeneita ammattilaisia ole enää juurikaan tarjolla. Hän terottaa, että tämän työn oppii lopulta vain tekemällä.

Ritva-Liisa Korhonen on saanut kokea urallaan paljon hienoja esityksiä. Eräs mieleenpainuvimmista oli Joonas Kokkosen Viimeisten kiusausten näytös, jossa aplodien sijasta pääosin körteistä koostuva yleisö lauloi esiintyjille kiitokseksi Paavon virren. Yleisön energia ja läsnäolo on muutenkin Ritva-Liisalle tärkeä ja voimaa antava asia. Mielekästä on ollut myös kasvuprosessi tuttujen oopperoiden sisällä äänen kypsyessä vuosien ja kokemuksen mittaan, esim. Despinasta Fiordilidgiksi, Adelesta Rosalindeksi tai Sophiesta Marsalkattareksi. Ritva-Liisa on laulanut paitsi Kansallisoopperan palveluksessa, myös esimerkiksi monien kaupunginorkesterien solistina.

Äitiys kasvattaa taiteilijana

Kesäkuussa 2000 Ritva-Liisa aloitti elämänsä tärkeimmässä, äidin roolissa kun tytär Maijastina syntyi. Hän pohtii, että lapsen syntymän jälkeen sekä ihminen että ihmisen arvomaailma muuttuu kovasti hyvään suuntaan. Elämään tulee uusi tärkeysjärjestys. Ritva-Liisa on kokenut olevansa parempi taiteilija kun äitinä  tietää että kotona kaikki on hyvin ja parempi äiti kun saa tehdä rakastamaansa työtä. Äitiys on kypsyttänyt häntä laulajana, ja 2000-luvulla hän on siirtynyt isompien roolien, kuten La Rondinen Magdan, Manon Lescautin Manonin ja Madama Butterflyn Cio Cio Sanin pariin.

Laulamisen ohella Ritva-Liisa on tehnyt merkittävää työtä myös laulunopettajana. Hän on työskennellyt mm. musiikkiopisto Juvenaliassa, Turun AMKssa sekä Metropolia AMKssa Helsingissä. Vuodesta 2012 hän on opettanut myös Sibelius-Akatemiassa. Ritva-Liisa kertoo viihtyvänsä Sibelius-Akatemian opettajakunnassa erinomaisesti.

- On ihanaa tavata vanhoja opiskelukavereita, jotka ovat tehneet ensiarvoisen tärkeää pedagogista työtä lukuisina vuosikymmeninä, hän toteaa.

Opettamisen Ritva-Liisa kokee todella palkitsevaksi. Hän on kiinnostunut näkemään opiskelijoiden kasvukaarta ja toivoo, että hänellä on aikaa ja mahdollisuuksia tutustua kaikkiin laulumusiikin aineryhmän opiskelijoihin.

 

Teksti: Johanna Engelbart
Kirjoittaja on Sibelius-Akatemian opiskelija ja mukana alumnimentorointiohjelmassa.

Lisätietoja Sibelius-Akatemian alumniyhteistyöstä löydät sivulta http://www.uniarts.fi/alumniyhteistyo