Viikon alumni Jussi Fredriksson: Vahvaa jazzkenttää rakentamassa

|
Blog

Sibelius-Akatemiasta vuonna 2010 valmistunut Jussi Fredriksson (s. 1980) on yksi tämän hetken aktiivisimmin toimivista ja työllistetyimmistä jazzpianisteista Suomessa. Hän tekee monipuolisesti töitä jazzmusiikin saralla kotimaassa ja kansainvälisesti soittaen omaa musiikkiaan milloin pianistina trionsa kanssa, milloin liskopuvussa rumpusetin ääressä Fredatorina.

Turusta kotoisin oleva ja Espoossa tällä hetkellä asuva Fredriksson on ottanut hyvin aktiivisen roolin kotikaupunkinsa ja pääkaupunkiseudun jazzelämästä sekä esiintyvänä artistina että tapahtuma- ja keikkajärjestäjänä. Hänen omia yhtyeitään ovat muun muassa Flame Jazz Messengers, Jazz Wars, Fredator sekä Jussi Fredriksson Trio. Näiden lisäksi hän on kysytty freelancemuusikko. Fredriksson johtaa Turussa toimivaa Flame Jazz -yhdistystä, joka järjestää jazzkonsertteja Turun alueella ympäri vuoden. Lisäksi hän on ollut Su­omen Jazzliiton hallituksen jäsen vuodesta 2012 lähtien.

Fredriksson ryhtyi jo 15-vuotiaana työskentelemään ammattimaisesti jazzmuusikkona. Jazzin soittamisen ja kuuntelemisen hän aloitti 12-vuotiaana, mitä ennen hän soitti klassista pianoa Turun Konservatoriossa. Nuoren Fredrikssonin musiikillisia esikuvia olivat muun muassa Keith Jarrett, Herbie Hancock ja Chick Corea. Tuon ajan tärkeimmäksi inspiraation lähteeksi nousi Jarrett, jonka soittoa Fredriksson kuunteli 18–20-vuotiaana melkein lakkaamatta. Intensiivinen musiikin kuuntelu ei mennyt hukkaan, sillä Fredriksson pääsi opiskelemaan vuonna 2000 Sibelius-Akatemian jazzosastolle. Jarrettin melodinen improvisointityyli oli tarttunut Fredrikssonin soittoon ja nostanut sen uudelle tasolle.

Sibelius-Akatemian muusikkoyhteisö osoittautui loistavaksi kasvuympäristöksi Fredrikssonille. Jazzosaston kova vaatimustaso nosti myös hänen osaamisensa tason korkealle. Myöhemmin Sibelius-Akatemiasta tuli Fredrikssonille myös yksi hänen työpaikoistaan, ja vuonna 2016 hän aloitti jazzin aineryhmän tohtorikoulutettavana.

Hyvin nopeasti opiskeluaikansa alussa Fredriksson tajusi suomalaisen jazzpiirien huonon työllisyystilanteen: keikkoja ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi elättämään ketään. Tärkeää oli myös havainto, ettei mitään tuoda ¨tarjottimella¨ eivätkä asiat tapahdu itsestään. Keikkamahdollisuudet oli luotava itse! Ja sillä tiellä Fredriksson on myös pysynyt: alun perin Turun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 jazzhankkeeksi kehitetty Flame Jazz järjestää edelleen Fredrikssonin johdolla vuosittain yli 50 konserttia. Artisteina ovat koti- ja ulkomaan kovimmat jazznimet ja nuoret lupaukset.

Fredrikssonin työelämä koostuu monesta palasesta. Hän tekee töitä laajasti jazzkentällä niin esiintyvänä artistina, rivimiehenä, keikkajärjestäjänä, opettajana, eri järjestöjen jäsenenä kuin pyörittämällä omaa levy-yhtiötä.

– Kaikki toimintani muusikoiden toimintaedellytysten parantamiseksi tähtää siihen, että jazzmusiikki saadaan lavalle yleisön eteen. Kun proggikset esitetään kiertueilla useita kertoja, myös jazzmusiikki kehittyy aivan uudelle tasolle. Rakenteellisesti vahva jazzmusiikin kenttä tukee myös taiteellista substanssia. Tärkeää on pitää fokus oikeassa asiassa eikä lähteä rönsyilemään sinne tänne.

Yksityiskohtiin keskittymistä Fredriksson on oppinut myös Sibelius-Akatemian tohtorikoulutuksessa, jossa perehdytään tarkasti rajattuihin tutkimuskysymyksiin. Tällöin ajatus pitää koko ajan säilyttää kirkkaana tutkittavassa asiassa eikä saa antaa ajatusten viedä sivuraiteelle.

 

Teksti: Arto Ikävalko
Kirjoittaja on Sibelius-Akatemian opiskelija ja mukana alumnimentorointiohjelmassa.
Lisätietoja Sibelius-Akatemian alumniyhteistyöstä