Viikon alumni Elina Heiskanen: Ammatin pohjavireenä musiikki

|
Blog
 
Muusikon koulutuksesta on hyötyä myös muilla  aloilla - tältä tuntuu, kun seuraa Elina Heiskasen uraa. Musiikkikasvatuksen aineryhmästä valmistunut Heiskanen on toiminut musiikkitoimittajana ja tuottajana. Nykyään hän työskentelee tv-ohjaajana Yleisradiossa. Koska Heiskasen uratarinaa voi seurata täältä, päätimme käyttää joulukuisen kahvilakeskustelumme pohtimalla, miten monenlaisiin työtehtäviin musiikin koulutuksella voikaan päätyä. Elina Heiskasen oma polku on kulkenut moniosaajuuden toisinaan mutkittelevaakin tietä, mutta kaiken alla soi kuitenkin musiikki.
 
Kriisi johdatti uuteen ammattiin
 
Kun opintojen aikana oma soittaminen tuntui olevan umpikujassa, tarvitsi Heiskanen hetken taukoa. Oikeustieteellisen pääsykoekirjat vetivät puoleensa, mutta kun hän sai sijaisuuden Classic FM:ltä, tarttui hän siihen. Radio oli tuttu väline, sillä lapsuudenkodissa televisiota katseltiin hyvin selektiivisesti, mutta radiota sen sijaan kuunneltiin aina.
 
- Työtä tehdessä minulle avautui, että radio on instrumentti. Vaikka silloin ei itse tuotakaan musiikkia, on käytössä samoja elementtejä: melodiaa, rytmiä ja harmoniaa. On kerroksellisuutta, fraseerausta ja ajan hallintaa - ja tämä pelkästään juontamisessa. Kun tekee ohjelmia, voidaan melkein puhua sovittamisesta, joskus jopa sävellyksistä…, hän pohtii.
 
Kiinnostus ohjelmantekoon vei Yleisradioon, jossa hän toimi pitkään musiikkitoimittajana ja lopulta tuottajana, viimeistellen samalla opintojaan Sibelius-Akatemiaan. 
 
Yhdistelmä uteliaisuutta ja tietynlaista uhkarohkeutta tuntuu vievän Heiskasta eteenpäin. Jatkuva into oppia uutta vei myös tv-ohjaamisen pariin. Tuottajantyön ohessa hän opiskeli televisiotyön perusteita ensin mestari-kisälli -periaatteella ja sitten hän kävi puolentoista vuoden koulutuksen Adultassa monikameraohjaamisesta musiikkiin. Koulutuksen päätyttyä hän siirtyi täysipäiväiseksi tv-ohjaajaksi. Musiikkiproduktiot vievät suurimman osan ajasta, vaikka välillä hän käy myös tekemässä "etydejä” ajankohtaisohjelmien puolella.  
 
Oma työ teoksen osana  
 
- Ohjatessani en vain puhu musiikista, vaan toteutan sitä omalla työlläni. Toimittajantyöhön verrattuna luovan työn osuus korostuu ja minun näkemykseni musiikista on yksi osanen teoksen tulkintaa.
 
Sillä, miten teos välittyy TV-katsojalle, on Heiskasen ajatuksissa oma kielensä. Sen muodostavat konsertin ”tässä ja nyt” -hetki, yleisö, sävellyksen ja säveltäjän sijoittuminen musiikin traditioon sekä kapellimestari ja tämän ratkaisut. Näitä Heiskanen seuraa kameratyöskentelyllä. Tärkeimpänä on kuitenkin musiikki ja sen arkkitehtuuri.
 
- Mitä paremmin musiikkia ymmärtää, sitä paremmin sitä voi välittää katsojille, hän kertoo.
 
Heiskasen kanssa televisiotyöskentelystäkin puhuttaessa tulee mukaan musiikin terminologia.
 
- Televisiotuotannoissa on kaksi bändinvetäjää - ohjaaja ja tuottaja. Bändin taas muodostavat ohjaamossa tuotantokoordinaattori, miksaaja, äänisuunnittelija ja kuvaussuunnittelija.
 
Mieleen tulee, että Heiskanen on tiimin kapellimestari, joka saa kamerat soittamaan musiikin nyansseja haluamallaan tavalla. Hän puolestaan korostaa tiimityön tärkeyttä.
 
- Paras kiitos on, jos pitkän päivän tehnyt kameramies sanoo, että tästä jäi kiva fiilis. Näiden joka liemessä keitettyjen ammattitekijöiden sanomana se tarkoittaa silloin, että itse työn tekeminen on ollut mielekästä.
 
Vaivannäön tärkeyttä Heiskanen korostaa.
 
- Ne, jotka jaksavat nähdä vaivaa viimeisille metreille asti ja vielä projektin jälkeen ottavat opikseen tekemästään, menestyvät. Työn jäljestä näkee onko taustatyö, näkemys ja innostus kohdillaan. Ja innostus on se, mikä kohottaa tiiminkin tekemään parhaansa.
 
Musiikki tekijöiden taustalla 
 
- Kyky ottaa ohjelmisto nopeasti haltuun, näkemys musiikista ja improvisointikyky kiperässäkin tilanteessa ovat myös tärkeitä; musiikissa ja mediatöissä on enemmän yhtymäkohtia kuin erottavia tekijöitä, sanoo Heiskanen.
 
Musiikin vaikutuksen voi aistia jopa editointivaiheessa, jossa kuvan tai äänen leikkaajista tunnistaa alan harrastajat.
 
- Festivaalijohtajat, musiikkimanagerit, musiikkijournalistit, fysioterapeutit, musiikkilääketiede, musiikin tekijänoikeudet,eri alojen pedagogit, Heiskanen luettelee kun pohdimme muusikoiden erilaisia työuria ja sitä, missä kaikessa musiikin ja muusikkouden ymmärtämisestä on etua.
 
- Osaa näistä asioista voi tehdä soiton ohessa, mutta lisäksi on alanvaihtajia, jotka joutuvat sairauden tai muun syyn takia luopumaan soittamisesta. Ja sitten on niitä, jotka ajautuvat toiseen työtehtävään, vaikka vetämään festivaalia, jonka kaverit ovat yksissä tuumin perustaneet. Näppituntumalta sanoisin kuitenkin, että Suomessakin kilpailu on niin kovaa, ettei muusikkona voi juuri tehdä muuta siinä sivussa vaan musiikkia on tehtävä sata lasissa.
 
Löydä oma polkusi
 
Muusikon tulevaisuudenkuvan Heiskanen näkee melko ankarana.
 
- Ei saisi käydä niin, että hauskimmat ja luovimmat hullut jutut jauhautuvat kilpailun rattaisiin, sillä näkemys ja sisältö kuitenkin ratkaisevat. Itsekuria ja kai sitä kilpailuviettiäkin tarvitaan, halua kuluttaa penkkiä, mutta tärkeintä on oman äänen löytäminen. Tiettyä rohkeutta pitää ruokkia! Näyttelyissä, teatterissa ja konserteissa kannattaa myös käydä oppimassa toisten tekemisestä ja sitä kautta omastaan, pohtii Heiskanen kun kysyn häneltä neuvoja musiikinopiskelijalle.
 
Fyysisestä ja henkisestä kunnosta huolehtiminen on ensiarvoista.
 
- Ja sen muistaminen, ettemme ole täällä yksin! Tärkeää olisi myös aktiivisesti olla mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa. Ei ole enää sivistyksellinen itseisarvo, että taiteella tai musiikilla on jokin tietty asema. Meidän muusikoiden pitäisi kyetä ja jaksaa entistä enemmän keskustella ja argumentoida näkemyksiämme.
 
Viimeisen neuvon hän antaa kuitenkin nauraen.
 
- Äläkä tee niin kuin minätee töitä opintojen ohessa ja opintoja töiden ohessa! Mutta jos teet, se on ainutlaatuinen ja opettava tie, jota pitää haluta tosissaan kulkea!
 

Teksti: Amanda Kauranne

Kirjoittaja on Taideyliopiston Sibelius-Akatemian opiskelija ja mukana alumnimentorointiohjelmassa.
Lisätietoja Sibelius-Akatemian alumniyhteistyöstä löydät sivulta http://www.uniarts.fi/alumniyhteistyo