Muusikkotontut vetävät eskarilaisille musiikkisatutuokiota Onneli-kirjastoaudon kyydissä Oulun seudulla.

Musiikkikasvatusta kirjastoissa

|
Blog

Kirjasto on ilmainen kulttuurin edistäjä ja sivistäjä, joka vielä löytyy monelta paikkakunnalta. Se on siksi mainio yhteistyökumppani esimerkiksi taidetoiminnalle, jolla halutaan tavoittaa ihmisiä vauvasta vaariin tasavertaisesti.

Uuden kirjastolain lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus. Lain tavoitteena on edistää monipuolisen lukutaidon lisäksi aktiivista kansalaisuutta ja demokratiaa sekä kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen, kulttuuriin ja elinikäiseen oppimiseen.

Musiikin muuttuvat kulutustavat ja levyjen lainausten väheneminen vaikuttavat myös kirjaston toimintaan. On yleisesti havaittu ilmiö, että äänitteiden lainaus on vähentynyt huomattavasti äänitealan digitalisaation, musiikin suoratoistopalveluiden ja analogisten fyysisten formaattien vaikutuksesta. Musiikki on muutakin kuin vain äänitteitä: nuotteja, kuvatallenteita, musiikkikirjoja- ja lehtiä. Myös elävä musiikkitoiminta on rantautumassa kirjastoihin ja tuo näin uudenlaisia mahdollisuuksia yhdenvertaisuudelle ja demokratialle uusien musiikillisten toimintamallien kautta.

Syksyllä 2018 Oulun kaupunginkirjaston hallinnoima Musiikin hyvinvointivaikutukset kirjastopalveluissa-hanke pyrki yhdessä Limingan kunnankirjaston ja Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen koulutusohjelman kanssa ideoimaan ja kehittämään, kuinka musiikkikasvatus voisi olla edistämässä yhdenvertaista aktiivista kansalaisuutta. Samanaikaisesti hankkeessa pyrittiin tuomaan musiikkikasvatus pois luokkahuoneista ja näkyväksi laajemmalle joukolle ja eri ikäryhmille.

Uusia suuntaviivoja hahmottelemassa

Kirjastoauto on erinomainen esimerkki siitä, kuinka sivistystä viedään konkreettisesti kirjastorakennuksen ulkopuolelle. Musiikki sopii kyytiin levyjen ja nuottien muodossa, tänä syksynä myös soivien satujen merkeissä. Onneli-kirjastoauto kiersi päiväkoteja Oulun ja Limingan alueella tuoden alueen eskarilaisille musiikkisatutuokion, jossa opiskelijat elävöittivät satuja musisoiden ja samalla osallistaen eskarilaisia mukaan musiikin tekemiseen. Tämän konseptin lisäksi ideoita tuli myös maakuntiin suuntautuvasta kirjastoautokiertueesta, jossa muusikot tai musiikkikasvattajat voisivat viedä musiikkia myös sinne, missä on vähemmän konsertteja tai ohjattua musiikillista toimintaa tarjolla. Soivat sadut kiersivät syksyn aikana myös Oulun alueen paikalliskirjastoissa.

Lisäksi musiikkikasvatusta ja runoja vietiin syksyn aikana niiden luokse, jotka eivät kirjastoon itse enää pääse. Runot ja tutut laulut saivat palvelutalojen asukkaat laulamaan, liikkumaan ja muistelemaan heille merkityksellisiä asioita. Aivotutkimuksen mukaan musiikilla on aivotoimintaa parantava ja jopa korjaava vaikutus. Mieluinen musiikki tukee ikääntyvän ihmisen identiteettiä, sekä auttaa tunteiden käsittelyssä. Lisäksi musiikin aktiivinen harrastaminen ehkäisee yksinäisyyttä sekä ylläpitää toimintakykyä ja itsetuntoa. Tuomalla runoja, tarinoita ja musiikkia palvelutalon asukkaiden arkeen voidaan tukea elinikäisen oppimisen ja osallisuuden mahdollisuutta, vaikka oma toimintakyky olisi jo heikentynyt. Syksyn kokemukset vahvistivat käsitystämme, että tavoitteellinen musiikkikasvatus tulisi olla mahdollista myös palvelutaloissa.

Monessa kirjastossa on mahdollisuus laulaa karaokea, lainata soittimia ja soittaa musiikkihuoneessa. Tarjolla voi olla myös musiikkivalmentaja, joka tutustuttaa asiakasta hänen toivomaansa musiikinlajiin. Syksyn aikana syntyi ideoita bänditoiminnan tai instrumenttiopetuksen aloittamisesta kirjaston musiikkihuoneessa. Näin ollen voitaisiin purkaa eriarvoisuutta suhteessa maksulliseen, ikään ja pääsykokeisiin perustuvaan musiikinopetukseen. Kirjastossa tapahtuva tavoitteellinen musiikillinen toiminta ja elävä konserttitoiminta saavuttaisi myös ne, joille kulttuurinen osallisuus ei ole – syystä tai toisesta – muuten mahdollista.

Yhdessä kohti yhdenvertaisuutta

Sanotaan, että yhteiskunta on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Voidaan pohtia, kuinka ihmisten sivistyksellisten ja kulttuuristen oikeuksien yhdenvertaisuus toteutuu aikana, jolloin eriarvoisuus nostaa päätään monella eri rintamalla. Kirjaston ja musiikkikasvatuksen (ja taidekasvatuksen laajemmin) yhteistyö antaa useita eri mahdollisuuksia kehittää toimintamalleja, jotka saavuttavat ja osallistavat yhä useamman, tehden yhteiskunnastamme entistä vahvemman ja tasa-arvoisemman.

 

Katja Sutela

Kirjoittaja työskentelee väitöskirjatutkijana Oulun yliopistossa. Hänen tutkimuksensa on osa ArtsEqual-tutkimushankkeen Arts@School-tutkimusryhmää.