Erinys Quartet
Erinys Quartet perustettiin vuonna 2018 Sibelius-Akatemiassa, jossa kvartetti teki tiivistä yhteistyötä Marko Ylösen kanssa. Nämä neljä muusikkoa Virosta, Liettuasta, Suomesta, Kreikasta ja Yhdysvalloista ovat löytäneet yhteisen sävelen Helsingissä. Nimensä kvartetti sai kreikkalaisen Aiskhyloksen Oresteia-tragediasta tutuilta erinyksiltä eli raivottarilta.
Kvartetti on esiintynyt kaikkialla Suomessa, muualla Euroopassa sekä Yhdysvalloissa. Erinys on ollut mukana monilla festivaaleilla ja konserttisarjoissa, esimerkkinä Korsholmin musiikkijuhlilla (Vaasa, Suomi), Mimir Chamber Music Festival (Texas, USA) ja Festival Groba (Ponteareas,Espanja). He osallistuivat myös ensimmäiseen Dover Quartet -työpajaan Curtis Institute of Music -instituutissa ja Pacifica Quartet Professional Quartet -seminaariin Jacobs School of Music –musiikkikoulussa Bloomingtonissa, USA:n Indianassa.
Erinys on osallistunut Trondheimin kansainväliseen kamarimusiikkikilpailuun sekä Bad Tölz International String Quartet -kilpailuun, jossa heille myönnettiin Bad Tölzin kaupungin yleisöpalkinto sekä Esterházyn säätiön erityispalkinto parhaasta Haydn-jousikvartetin tulkinnasta.
Vuodesta 2021 lähtien Erinys Quartet on saanut tukea Le Dimore del Quartettolta, joka on myös osa Euroopan unionin tukemaa MERITA-alustaa.
Vuonna 2023 Erinys Quartet aloittaa opinnot Dover Quartetin kanssa Curtis Institute of Musicissa nimellä Nina von Maltzahn String Quartet-in-Residence sekä Escuela Superior de Musica Reina Sofiassa Madridissa Espanjassa professori Günter Pichlerin (Alban Berg Quartett) johdolla.
Ludwig van Beethoven sai ensimmäisen kuuden kvartetin kokoelmansa valmiiksi vuonna 1801. Nämä teokset olivat sarjan viimeiset. Kuulija saattaa huomata sävellyksissä Beethovenin opettajan Joseph Haydnin selkeän vaikutuksen koko kappaleen läpi. Kolmas osa näyttäytyy melkein vitsinä, jossa yleisö ei koskaan ole täysin varma, missä rytmin pitäisi olla. Tämän sävellyksen hämmentävin hetki on viimeisen osan avaus. Suurin osa tuon ajan kvartettifinaaleista olivat nopeatempoisia ja pirteitä, mutta tämä kappale alkaa melko merkittävällä hitaalla osuudella (”Adagio”), jossa on merkintä ”La Malinkonia” eli ”melankolia”. Tämän Malinconian harmoniat ovat tiheitä ja kaipaavia, eivätkä ne koskaan pääse tyydyttävään päätökseen ennen kuin osa lopulta saavuttaa nopean ja mieltäylentävä finaalin tunnelman. Koko kappale päättyy sävelten myrskyyn: se on pakahduttavan eloisa ja juhlava.
Krzysztof Penderecki, joka olisi täyttänyt tänä vuonna 90 vuotta, syntyi Debicassa, Puolassa vuonna 1933. Hän kirjoitti kolmannen kvartettinsa ”Leaves of an Unwritten Diary” yhdessä ainoassa osassa. Vaikka sävellyksellä on vain yksi osa, kuulija kokee sen kautta tanssia, surullisia balladeja ja romanien kansanmusiikkia tässä rikkaassa teoksessa. Penderecki kasvoi keskellä näitä isältään perimiä kansanmusiikin vaikutuksia, jotka olivat jopa ympäröivää kulttuuria vahvempia. Teos ei pääty päättäväiseen loppulausuntoon vaan jättää kuulijalle kysymyksen, avoimuuden ja mahdollisuuden ajatuksen.
Karol Szymanowski oli 1900-luvun alkupuolella toimiva puolalainen säveltäjä, joka sävelsi lokakuun vallankumouksen aikaan. Transsendentalismi ja sen aikainen puolalainen nykykirjallisuus vaikutti häneen suuresti. Hän kuului nuorten puolalaisten luojien ryhmään, joka tunnettiin seuraavasta sloganista: ”Taiteella ei ole tavoitetta – taide on elämää ylempänä ja tunkeutuu maailmankaikkeuden olemukseen. Siitä tulee korkein uskonto ja taiteilijasta sen pappi.” Hänen toinen kvartettinsa on hieno esimerkki säveltäjästä, joka yhdistää perinteisen klassisen muodon oman kansanperinteensä kulttuuriin. Ensimmäinen osa alkaa koskettavalla melodialla oktaavissa ensimmäisen viulun ja sellon välillä. Raapivat purkaukset häiritsevät saumatonta melodiaa koko osan ajan ennen palaamistaan eteeristen sävelten maailmaan. Toinen ja kolmas osa pursuavat Puolan ylängön Tatra-musiikin innoittamia teemoja.
Benjamin Britten kirjoitti toisen kvartettinsa vuonna 1945 palattuaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Hän oli juuri palannut vastikään vapautettujen keskitysleirien konserttikiertueelta toisen maailmansodan jälkeen. Kuulija tuntee tämän kokemuksen vaikutukset koko teoksen ajan. Vaikka teoksessa vaikuttavat kuolema ja kauhu, kvartetti keskittyy enemmän elämän käsitteeseen, välittäen optimismia tulevaisuuteen, vaikka menneisyyden kauhuja ei ole unohdettu. Brittenin kvartetti nro 2 herättää voimakkaita tunteita, siinä on jotain alkukantaista, kosmista ja jumalallista. Britten käyttää aina kauniita värejä. Kauneus säilyy kaikkein riitasointuisimmissa ja villeimmissäkin juoksutuksissa. Materiaali kehittyy ja vaihtelee suuresti kulkien erilaisten mielialojen ja tunteiden läpi. Kuulija ei voi olla tuntematta, kuinka jonkinlainen toiveikkuuden säie kulkee koko teoksen mukana.