Photo: Åbo Akademin kuvapankki
Tapahtuma alkoi Arken-rakennuksessa

Informaatiotutkimuksen päivät 2018

|
Blogi

Informaatiotutkimuksen yhdistys (ITY ry) ja Åbo Akademin Informaatiotutkimuksen oppiaine järjestivät Informaatiotutkimuksen päivät Turussa 1.-2.11.2018. Tapahtuma oli lajissaan jo viides, mutta allekirjoittanut suuntasi kuulemaan ajankohtaisia asioita kirjasto- ja informaatioalalla tehtävästä tutkimuksesta ”i-päiville” nyt ensimmäistä kertaa.

Pääpuheiden teemana oli Phenomena related to information studies seen from outside the field, ja alan tutkijat, asiantuntijat ja opiskelijat saivat kuulla, mitä muilla aloilla tutkitaan informaatiotutkimukseen liittyen, miltä kirjastot näyttävät muiden alojen näkökulmasta, miten tietojohtaminen liittyy digilukutaitoon, tai miten big dataa voidaan hyödyntää kirjastojen kehittämisessä. Mats Neovius Åbo Akademista kertoi LibDat-konsortion tutkimuksesta, jonka tavoitteena on selvittää monitieteellisellä tavalla yleisten kirjastojen käyttäjien lukutottumuksia, ja esim. minkälaisia lukijaklustereita Vantaan kaupunginkirjaston tarjoamasta (anonymisoidusta ja siivotusta) aineistosta nousee esiin. Tutkimusprojektin tarkoituksena ei niinkään ole tehdä suosituksia kirjastoille, vaan aineiston pohjalta antaa mahdollisuus käytännön työlle ja tarjota työkaluja, joita kirjastot voivat itse hyödyntää miten haluavat. Impaktin tekeminen voikin Neoviuksen mukaan tarkoittaa myös sitä, että toimitaan vaikuttamisen mahdollistajana.

Keynote-esitysten jälkeen suuntasin ensimmäiseen rinnakkaissessioon, Humanismi ja informaatiotutkimus. Pirjo Tuomi kertoi Helle Kannila -tutkimuksestaan, mille SKS:n arkiston aineistot toimivat arvokkaana lähdemateriaalina: esityksen jälkeen jäin miettimään mitä Kannila, feministi ja aikansa radikaali, sanoisi nykyajasta. Jarmo Saartin esitys bibliografisen valvonnan kehityksestä sisälsi mielenkiintoista pohdintaa kirjoitetun kulttuurin luonteesta sekä kirjastoammattilaisten osaamisvaatimuksista jälkidigitaalisessa maailmassa. Vesa Suominen päätti session pohdintaan humanististen tieteiden fragmenteista informaatiotutkimuksessa, ja kysyi muun muassa, onko arkipäivän hermeneutiikkaa kirjastoissa jakaa kiinnostus käyttäjän kanssa, eikä analysoida tätä?

Doctoral forum posterisessiossa oli esillä puolen tusinaa alan väitöskirjahanketta, joiden aiheina oli mm. sukupuolivähemmistöjen informaatiokäyttäytyminen, kirjastojen sanataidetoiminta osallisuuden edistäjänä, tutkijoiden informaatiovuorovaikutus digitaalisissa ympäristöissä, ja koulutuksessa käytettävien teknologioiden käyttäjäkokemus. Nuoret ja kokeneemmatkin tutkijakoulutettavat kertoivat mielellään omasta työstään, mutta olivat myös kiinnostuneita kuulemaan meidän kirjastoammattilaisten ja alan asiantuntijoiden näkemyksiä. Iltapäivän dialogia sujuvoitti kuohuviinitarjoilu.

Toisen päivän ensimmäiseksi rinnakkaissessiokseni valitsin Koulutus ja työelämä -session. Keskustelun ajoittaisesta kiivaudesta saattoi päätellä, että kirjastoala on suuressa murroksessa. Runsaslukuinen yleisö oli kuitenkin uskoakseni yhtä mieltä Ritva Hyttisen kanssa, jonka mukaan ”muuttuvassa maailmassa kirjaston rooli yhteisön yhteenkuuluvuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä on tärkeämpää kuin koskaan." Sessiossa esitettiin kysymys, mitä käytännön taitoja alan ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan: nyt relevantit taidot eivät välttämättä ole sitä viiden, saati kymmenen vuoden päästä, joten tärkeimmiksi taidoiksi nostettiin mm. oppimiseen oppiminen, työelämä- ja vuorovaikutustaidot ja projektityöosaaminen. Tämä pätee varmasti hyvin moneen muuhunkin alaan. Kovin moni läsnäolijoista tuskin on kuitenkaan niin pessimistinen, että uskoisi tiedonhaun perusteiden, informaatiolukutaidon, tiedonhallinnan tai tietopalvelujen kehittämisen putoavan alan tutkinto-ohjelmista aivan lähitulevaisuudessa pois.

Ei kirjasto- ja informaatioalan konferenssia ilman avointa tiedettä, niin myös i-päivillä. Hyvien esitysten joukosta mainittakoon Tampereen yliopiston aineistonkäyttöselvitys, jossa esille oli noussut vanhoja tuttuja esteitä aineistojen avaamiselle, avoimen vertaisarvioinnin selvitys, jonka tuloksista Mikael Laakso kertoi, sekä Jessica Parland-von Essenin esittelemä datan sisäiset ominaisuudet huomioiva tutkimusdatan kolmiportainen malli. Punaiseksi langaksi iltapäivän esityksille muodostui ehkä se, että tiedeyhteisöllä on tarve löytää ja luoda yhteisiä käytäntöjä ja politiikkoja avoimeen tieteeseen liittyen, mutta samalla tunnustetaan se tosiasia, että tutkimuskäytännöt ja -aineistot ovat hyvin heterogeenisiä.

Kuten konferensseissa ja symposiumeissa usein (ja toivottavasti) käy, erityisen hienoa oli tavata alan tuttuja nimiä ensimmäistä kertaa kasvokkain, tutustua aivan uusiin ihmsiiin, ja tietysti tavata vanhoja tuttuja. Ja vaikka teorian ja käytännön kohtaamisessa ei kirjasto- ja informaatioalalla kovin kauan välttämättä mene, Informaatiotutkimuksen päivät oli samalla tietyllä tapaa harvinaisempi tilaisuus päästä keskustelemaan oman alan tutkijoiden kanssa. Ohjelma oli siis hyvin antoisa ja mielenkiintoinen, minkä vuoksi toivoin, että olisin voinut olla useammassa sessiossa yhtä aikaa. Onneksi tapahtuman laajennetut abstraktit ovat kaikkien avoimesti luettavissa Informaatiotutkimus-lehdessä.

Harri Ollikainen, informaatikko