Ollako vai eikö olla? ­– William Shakespeare ihmisyyden peruskysymysten äärellä

|
Blogi

Tämän kuolemattoman lauseen kirjoitti näytelmäkirjailija William Shakespeare (1564–1616) näytelmäänsä Hamlet noin vuonna 1600. Kuten otsikon sitaatti osoittaa, Shakespearen näytelmät ovat koskettaneet ihmismieliä kautta vuosisatojen. Vaikka Shakespearen tuotanto on laajalti tunnettua ja hänen teoksensa kuuluvat teatterin perusohjelmistoon vielä tänäkin päivänä, tiedämme hänen elämästään silti varsin vähän.

Jotain kuitenkin tiedetään. William Shakespeare syntyi oletettavasti 23. huhtikuuta 1564 Stratford-upon-Avonissa, Englannissa. Koulunsa hän kävi todennäköisesti King’s New Schoolissa Stratfordissa. Hänen opintoihinsa kuului ainakin latinaa sekä antiikin kirjallisuutta. Shakespeare meni naimisiin Anne Hathawayn kanssa 28. marraskuuta 1582. Heille syntyi kolme lasta. Tiedot Shakespearesta 1580-luvun alusta ovat niukkoja, mutta elämänkertoja Anthony Holdenin mukaan Shakespeare muutti Lontooseen noin vuonna 1587. Vuonna 1592 Shakespearen nimi mainitaan ensimmäisen kerran Lontoon teatteripiireissä, ja vuonna 1594 hän liittyi The Lord Chamberlain’s Men -näyttelijäseurueeseen, jonka pysyvä jäsen ja osaomistaja hänestä tuli. Noihin aikoihin Lontoon teattereita suljettiin välillä ruttoepidemioiden vuoksi, ja se antoi Shakespearelle aikaa kirjoittaa näytelmien lisäksi myös runoutta. Vuonna 1599 Lontooseen rakennettiin uusi Globe-teatteri, jonka vakituiseen henkilökuntaan Shakepeare kuului. Vuonna 1603 kuningas Jaakko I (1566–1625) otti Shakespearen näyttelijäseurueen suojelukseensa, ja sille annettiin nimi The King’s Men. Jaakon seuraaja valtaistuimella, Kuningatar Elisabet I (1533–1603) tunnetaan intohimoisena teatterin harrastajana, ja hänen tiedetään tukeneen myös Shakespearen teatteritoimintaa. Kirjailija kuoli 23. huhtikuuta vuonna 1616, mahdollisena syntymäpäivänään.

William Shakespeare jätti jälkeensä mittavan kirjallisen perinnön. Hänen tuotantoonsa kuuluu 37 näytelmää, 154 sonettia, kaksi pitkää runoelmaa sekä runsaasti muita runoja. Hänen tuotantonsa sisältää komedioita, tragedioita sekä historiallisia draamoja. Näytelmien ominaispiirteisiin kuuluvat sujuvat dialogit, tarkat psykologiset henkilökuvaukset, draamallinen jännite sekä kielellinen taituruus. Guinnessin ennätysten kirjan mukaan Shakespeare on kaikkien aikojen käännetyin kirjailija: hänen teoksiaan on käännetty ainakin 116 kielelle.

Kautta aikojen on esitetty epäilyjä siitä, kirjoittiko Shakespeare todella yksin kaikki teoksensa, tai oliko hän ylipäätään todellinen henkilö. Viime vuosiin saakka jatkunut debatti on päätynyt tulokseen, jonka mukaan Shakespeare kirjoitti ainakin osan teoksistaan yhteistyössä muiden näytelmäkirjailijoiden kanssa. Muun muassa kirjailija Christopher Marlowen (1564–1593) on arveltu kirjoittaneen Shakespearen kanssa näytelmän Henry VI (The Guardianin artikkeli lokakuulta 2016, artikkelissa viitattu New Oxford Shakespeare -julkaisuun).

Shakespeare ja ooppera

Shakespeare on innoittanut vuosisatojen saatossa monia säveltäjiä. Kuuluisimpia Shakespearen näytelmiin pohjautuvia oopperoita ovat muun muassa Giuseppe Verdin (1813–1901) säveltämät teokset Otello (1887) sekä Macbeth (1847). Verdin säveltämä Falstaff (1893) pohjautuu Shakespearen näytelmään The Merry Wives of Windsor (1602), suomeksi Windsorin iloiset lesket. Henry Purcell (1659-1695) on säveltänyt oopperan The Fairy Queen (1692).  Vincento Bellini (1801-1835) sävelsi Romeon ja Julian tarinaan perustuvan oopperan I Capuleti e i Montecchi (Capuletiti ja Montecchit, 1830). Romeon ja Julian tarinaa Shakepeare parodioi näytelmässään Midsummernight’s Dream, Kesäyön unelma (n. 1595), ja Benjamin Britten (1913-1976) sävelsi sen oopperaksi vuonna 1960. Myös suomalainen Aulis Sallinen (1935-) on säveltänyt Shakespearen tekstiin pohjautuvan oopperan Kuningas Lear (2000).

Teksti: Silja Aalto

Jokainen Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen opiskelija osallistuu FT Liisamaija Hautsalon vetämälle kurssille, jossa heidät haastetaan kirjoittamaan erilaisia tekstejä työn alla olevan oopperaproduktion taustoista, omasta roolihahmostaan, tekemään CV:n ja käsiohjelmatekstin omasta urastaan, haastattelemaan oopperaproduktiossa työskenteleviä henkilöitä, kirjoittamaan twiittejä. Osa kirjoituksista on mukana oopperan käsiohjelmassa, osa teksteistä on julkaistu oopperakoulutuksen Facebook-sivuilla (https://www.facebook.com/sibaopera/) tai Taideyliopiston internet-sivuilla (http://www.uniarts.fi).
Näistä koostuu koko opiskelun aikainen tekstiportfolio, joka on olennainen osa oopperakoulutuksen laulajien opintoja.