Pallon toisella puolen

|
Blogi

On tullut aika kirjoittaa jälleen! Olen juuri aloittanut vaihto-opiskeluni Melbournen yliopistossa Australiassa, joten mikäpäs sen hedelmällisempää kuin kirjoittaa kokemuksistani uudessa opinahjossani, ja myös hieman vertailla koulutusjärjestelmiämme ja muita opiskeluun liittyviä seikkoja.

Ensimmäiset opiskeluviikkoni ovat tähän mennessä olleet todella antoisia ja innostavia. Tällä lukukaudella tulen tutustumaan maailman eri musiikkikulttuureihin teoriassa ja käytännössä sekä kehittämään muusikkouttani ja sävellystaitojani, niinikään teoriassa ja käytännössä. Olen myös ylipäätään kiinnostunut kuulemaan ja kokemaan niin paljon musiikkia ja muita taidemuotoja kuin mahdollista syventääkseni omaa taiteilijuuttani. Tähänastisen oleskeluni perusteella olen tullut juuri oikeaan paikkaan: ensimmäiset luennot ja ryhmätunnit ovat olleet todella mielenkiintoisia ja loistavasti toteutettuja. Lisäksi koko kaupunki tulvii taidetta, tapahtumia ja mielenkiintoisia ihmisiä maailman joka kolkasta.

Niin tyytyväinen kuin vaihtopaikkani valintaan olenkin, ei kaikki suinkaan ole täysin mutkatonta tai helposti ymmärrettävissä. Ensimmäisen eroavaisuuden opetustarjonnassa sain tuta jo ennen kuin minut virallisesti hyväksyttiin vaihto-opiskelijaksi. Siinä, missä Sibelius-Akatemiaan saapuvat vaihto-opiskelijat saavat vapaasti valita mieleisensä kurssit lähestulkoon koko akatemiamme (ja nykyään enenevissä määrin koko Taideyliopiston) opetustarjonnasta, täällä vaihto-opiskelijan kurssivalikoima on tiukemmin rajattua, ja jopa yksityistunnit ovat tiukkojen koesoittojen takana. Kuitenkin, kuten vaihtokoordinaattorimme Leena Veijonsuo ystävällisesti muistutti, tähän löytyy hyvä selitys, nimittäin lukukausimaksu. Näin suomalaisena ilmaiseen opiskeluun tottuneena ajatuskin lukukausimaksuista hirvittää, mutta täälläpäin ne ovat peruskäytäntö. Mutta vaihto-opiskelijoita tämä ei, onnekseni, koske, joten saan nauttia Melbournen yliopiston huippuluokkaisesta opetuksesta ilman tätä merkittävää rahallista uhrausta! Näin ollen, saan olla tyytyväinen niihin kursseihin, mitä minulle myönnetään, ja totta vieköön olenkin!

Toinen koulutukseen liittyvä havaintoni oli lukukauden aloituksen täsmällisyys. Kun kotiyliopistossani etenkin syyslukukausi alkaa tahmean verkkaisesti ja jokseenkin epämääräisesti ripotellen, täällä kaikki kurssit pyörähtävät täydellä volyymilla käyntiin heti lukukauden ensimmäisestä päivästä lähtien. Tottakai, täkäläinen kurssijärjestelmä poikkeaa omasta koulutusohjelmastani siinä, että lähestulkoon jokainen kurssi kestää vain yhden lukukauden, eli vain noin neljä kuukautta kurssikokeineen päivineen, joten aikaa ei liiemmin ole hukattavaksi. Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmässä taas suurin osa kursseista kestää koko lukuvuoden, joten alkuajankohdan häilyminen ei yleensä tuota rutistuksen tuntua käsiteltäviin aiheisiin. Kuitenkin, olen hyvin kiitollinen päästessäni jämäkästi opiskeluun kiinni heti lukukauden alusta asti, sillä vuosikin hujahtaa yllättävän nopeasti ohi, ja täällä olisi niin paljon opittavaa ja ammennettavaa!

Tässäpä mietteitäni ensimmäisen viikon perusteella. Katsotaan, mitä kaikkea vuoden aikana ehtii havaita!

Aurinkoista loppukesää!