Teatterikorkeakoulun yhteistuotannot laajenevat Helsingin ulkopuolelle

Ohjauksen professori Saana Lavaste: ”Tämä on koko Suomen koulu, eikä vain Helsingin koulu.”

Kaksi henkilöä suolla suksisauvat käsissään.
Antti Sepponen

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu aloittaa yhteistyön lahtelaisen Teatteri Vanhan Jukon kanssa. Yhteistyö kattaa vuosittain vähintään yhden opiskelijavetoisen esityksen Vanhassa Jukossa.

Teatterikorkeakoulu on tehnyt aikaisemmin yhteistyötä mm. helsinkiläisten Teatteri Takomon ja PuoliQ:n kanssa. Edeltäjiinsä nähden Vanhan Jukon kanssa tehtävä yhteistyö on vapaampaa, koska sitä ei ole sidottu opiskelijoiden taiteellisiin lopputöihin.

Ohjauksen professori Saana Lavaste iloitsee uudesta yhteistyöstä. Hänen mukaansa Teatterikorkeakoulu pyrkii entisestään kasvattamaan yhteistyötä suomalaisen teatterikentän kanssa. Elävä dialogi kentän kanssa ehkäisee koulun muuttumista norsunluutorniksi, jossa tehdään vain omanlaisia juttuja omanlaiselle yleisölle.

Tarmo Valmela Saana Lavaste on ohjauksen professori Teatterikorkeakoulussa.

– Teatterissa esiintyjien lisäksi toinen tärkeä asia on katsoja. Se, että pääsee kohtaamaan tekijänä erilaisia yleisöjä ja erilaisia tuotantorakenteita, on tosi keskeinen osa koulutusta, Lavaste huomauttaa.

Teattereiden kanssa tehtävissä yhteisproduktiossa opiskelija harjoittelee ammattimaisempaa teatterintekemistä. Opiskelijan on esimerkiksi tehtävä suunnitteilla olevasta produktiostaan ohjelmistoehdotus yhteistyöteatterille.

– Monelle tässä aika isona oppimiskokemuksena on työkentän todellisuus. Se, että pitää oikeasti miettiä esityksen kontekstia, sen suhdetta oman taiteelliseen ideaan sekä sitä, miten sen kommunikoi teatterinjohdolle.

Vanha Juko on Teatterikorkeakoulun yhteistyöteattereista ensimmäinen, joka sijaitsee Helsingin ulkopuolella. Sijainnilla on Lavasteen mukaan merkitystä. Teatterikorkeakoulu on Suomen ainoa teatteriohjaajia kouluttava yliopisto. Sen vastuulla on huolehtia siitä, että opiskelijoilla säilyy mielenkiinto lähteä töihin myös maakuntiin, Lavaste sanoo.

Teatterikorkeakoulu on tehnyt paljon töitä verkostoituakseen kansainvälisesti, mutta Lavasteen mukaan sen on voitava myös lokalisoitua. Lavaste on itse tehnyt paljon töitä maakunnissa ja toiminut ohjaajana mm. Lahdessa, Vaasassa ja Riihimäellä. Suomen teatteriverkosto on hänelle sydämenasia, ja hän toivookin lisää yhteistyöteattereita nimenomaan maakunnista.

– Haluan, että tämä on koko Suomen koulu, eikä vain Helsingin koulu, Lavaste tähdentää. – Olemme kiinnostuneita myös meistä maantieteellisesti kaukana olevista teattereista. Joten jos joku yhteistyöstä kiinnostunut tätä lukee, niin kehotan olemaan meihin yhteydessä.

Etäisyys antaa työrauhaa

Kevään aikana Vanhaan Jukoon on tulossa kaksi Teatterikorkeakoulun kanssa yhteistyö-ensi-iltaa. 5.3. kantaesityksensä saa teatterin taiteellisen johtajan Esa-Matti Smolanderin ohjaama esitys Kaksi sisarta, ja 14.4. esitetään Kiia Laineen ohjaama teos Muista meidät 11:11.

Smolander on paitsi Teatterikorkeakoulun maisteriopiskelija myös Vanhan Jukon taiteellinen johtaja. Oppilaitoksen ja teatterin välinen yhteistyö antaa Vanhalle Jukolle hänen mukaansa mahdollisuuden tavata uusia taiteilijoita ja törmäyttää heitä paikallisen yleisön kanssa.

– Yhteistyön avulla kehitetään Vanhaa Jukoa taiteellisena teatterina. Haluaisin, että yleisö löytää tänne katsomaan sellaisiakin esityksiä, joita varten ennen on pitänyt matkustaa Helsinkiin, Smolander sanoo.

Noomi Ljungdell Esa-Matti Smolander on Teatteri Vanhan Jukon taiteellinen johtaja.

Helsingin ja Lahden välisen maantieteellisen etäisyyden Smolander näkee mahdollisuutena. Hän uskoo pienen välimatkan parantavan Vanhaan Jukoon tulevien opiskelijoiden työrauhaa. Työrauhan antaminen ja sen saaminen ovat Smolanderille itselleenkin tärkeitä arvoja työssä. Vanhan Jukon johtajapestissäkin häntä kiinnostivat oma näyttämö ja ensemble sekä mahdollisuus tehdä sitä, mitä haluaa.

Koronan takia pariin otteeseen siirtynyt Kaksi sisarta on Smolanderin tekemä ohjaus dramaturgi Veikka Heinosen uudesta kotimaisesta näytelmätekstistä. Lahden doping-skandaalin ympärillä tapahtuvassa teoksessa yhdistyvät Smolanderin mukaan paikallisuus, valtakunnallisuus ja henkilökohtaisuus.

– Henkilökohtaisella tasolla esitys kertoo siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen menettää uskonsa johonkin tärkeään, Smolander selittää. – Vaikka esityksen kontekstina on urheilu, niin siihen voi silti samaistua tosi monenlaisista elämäntilanteista käsin.

Opiskelijalle enemmän vastuuta

Huhtikuussa kantaesityksensä saavan Muista meidät 11:11 on ohjaaja Kiia Laineen toinen maisterivaiheen ohjaustyö. Taiteellisen lopputyönsä, Leipuriakatemia, hän ennätti tehdä viime syksynä Takomoon.

– Maisterivaiheeseen kuuluu kaksi ohjausta, ja nämä menivät nyt vähän hassusti eri päin kuin yleensä, Laine tarkentaa.

Teatterikorkeakoulun ulkopuolelle ohjatessa Laine kokee kantavansa enemmän vastuuta esityksestä. Hän on myös innoissaan päästessään tekemään esitystä Helsingin ulkopuolelle, jossa sen vastaanottaa todennäköisesti vähän toisenlainen yleisö, kuin mitä koulun sisällä.

Noomi Ljungdell Kiia Laine on ohjauksen maisteriopiskelija ja Muista meidät 11:11 esityksen ohjaaja.

– Meidän työryhmämme koostuu sellaisesta koulukunnasta, että haluamme tehdä esityksiä muillekin kuin vain kollegoillemme ja heidän kavereilleen, Laine sanoo.

Oppilaitoksen ulkopuolella ohjaamisessa on Laineen mukaan osattava olla vähän pitkäjänteisempi ja suunnitelmallisempi kuin koulun sisällä ohjatessa. Eroavaisuudet tulevat esiin pienissä asioissa, kuten esimerkiksi rekvisiitan hankinnassa. Koululla kaikki tarvittava löytyi aina läheltä, mutta muualla tarpeisiin reagoiminen on hitaampaa.

– Koulun ulkopuolella korostuu sekin, miten paljon ammattitaitoa ja osaamista koko työryhmä kantaa mukanaan, Laine lisää.

Muista meidät 11:11 -esitys syntyy prosessilähtöisesti. Se tarkoittaa, ettei esitykselle ole valmista tekstiä, vaan teos tehdään suoraan näyttämölle, ja koko työryhmä osallistuu sisällön tuottamiseen.

– Juoninäytelmää on työlästä tehdä prosessilähtöisesti, mutta toisaalta se tuo siihen paljon myös syvyyttä.

Muista meidät 11:11 käsittelee tunteiden ja järjen ristivetoa ihmissuhteissa. Esitys pohtii muun muassa, voiko tunteita ohjata järjellä, ja kumpaan voi lopulta luottaa enemmän. Esitys on valosuunnittelija Mikko Hirvosen ja näyttelijöiden Anna Airola ja Emma Kilpimaa taiteellinen opinnäytetyö

Teksti: Matti Tuomela

*

Kaksi sisarta, kantaesitys Teatteri Vanhassa Jukossa 5.3.2022

Käsikirjoitus: Veikka Heinonen
Ohjaus: Esa-Matti Smolander
Pukusuunnittelu: Iida Ukkola
Valosuunnittelu: Topias Toppinen
Äänisuunnittelu: Antti Kainulainen
Näyttämöllä: Suvi Blick, Annika Hartikka, Markus Karekallas ja Maria Nissi
Ääniteknikko: Janne Louhelainen
Valoteknikko: Antti Haiko

Muista meidät 11:11, Kantaesitys Teatteri Vanhassa Jukossa 14.4.2022

Ohjaus ja dramaturgia: Kiia Laine
Valosuunnittelu: Mikko Hirvonen
Äänisuunnittelu: Satu Kankkonen
Lavastus- ja pukusuunnittelu: Helka Saariniemi
Näyttelijät: Anna Airola, Emma Kilpimaa, Nicklas Pohjola, Daniel Virtanen