Kolmansilla Musiikki ja sukupuoli -tutkimuspäivillä keskusteltiin muun muassa kehollisuudesta
Intensiivisestä keskustelusta päätellen tapahtumalle on erityistä tarvetta.
Taideyliopiston Historiafoorumi, tutkimusyhdistys Suoni ry sekä Sibelius-Akatemian tohtorikoulut järjestivät Musiikki ja sukupuoli -tutkimuspäivät tammikuussa 2023 kolmatta kertaa. Tapahtuma järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa livenä.
”Meillä on vahva halu tuoda yhteen ihmisiä yli yliopisto- ja genrerajojen keskustelemaan musiikin sukupuolentutkimukseen liittyvistä asioista”, kertoo Nuppu Koivisto, yksi tutkimuspäivien toimikunnan jäsenistä.
Keskustelua säveltäjänaisista ja eksotisoinnista sävelten kautta
Ohjelman aloitti viulisti Mirka Malmi esitelmällään Vaihtoehtoja viulumusiikin kaanonille. Malmin esityksessä kuultiin säveltäjänaisten teoksia, joita hän tulkitsi Tiina Karakorven kanssa. Musiikki olikin konkreettisesti läsnä koko tutkimuspäivien ajan ja toi emotionaalisia tasoja tapahtumaan.
Tutkimuspäivien keynote-puhujana toimi Turun yliopiston mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen. Hän esitelmöi aiheesta Eksotisointi, omiminen ja kosmopolitanismi: tapaus Yul Brynner. Oscar- ja Tony-voittaja Yul Brynner oli yksi 1950-luvun suurimpia Hollywood-tähtiä, jonka julkisuuskuva rakentui maskuliinisten, eksoottisten henkilöhahmojen varaan.
”Yul Brynner oli hahmo, johon haavoittuvuus ei sopinut. Hän halusi edustaa viriiliyttä, pärjäävyyttä, lihaksikkuutta ja olla erinomainen kaikessa mihin ryhtyi”, Paasonen kertoo.
Kehollisuus puhuttaa
Taiteellista tohtorintutkintoaan Sibelius-Akatemian DocMus-taiteilijakoulutuksessa valmisteleva huilisti Malla Vivolin esitelmöi tutkimuspäivillä teemalla Kassandra katseen alla.
”Valitsin kahteen melko erilaiseen soolohuiluteokseen naisnäkökulman. Meillä on ollut ihan hirveästi miesten tekemiä teoksia, ja siihen liittyvä ikuisen samuuden periaate. Itse kuitenkin koen, että soittajan kehoni on aina elänyt jatkuvassa muutoksessa.”
Vivolin toikin puheessaan esille, että esimerkiksi kuukautiset vaikuttavat soittajan kehon toimivuuteen.
Kehollisuusteema aiheutti keskustelua myös tutkimuspäivien illallispöydässä. Moni kokee aiheen jopa tabuksi ja ajattelee, että asiasta pitäisi puhua enemmän. Kuukautisten lisäksi esimerkiksi vaihdevuodet vaikuttavat siihen, miten muusikon ääni ja keho toimivat.
Vaihtoehtoja naisvihamielisyydelle
Oopperalaulaja Hanna Chorell, joka tekee parhaillaan taiteellista tohtorintutkintoaan DocMus-tohtorikoulussa, käsitteli esitelmässään muun muassa Luciano Berion Sequenza III -teosta.
”Minua ärsyttää tässä teoksessa se, että usein se esitetään hulluuskohtauksena, jolla esittävän taiteen trooppina on melko naisvihamielinen tausta. En halua toistaa sitä. Esitelmässäni tarjosin vaihtoehtoista tulkintaa”, Chorell kertoo motiiveistaan.
Ensi vuonna kansainväliset tutkimuspäivät
”Tavoitteenamme on, että tutkimuspäivistä tulisi pysyvä tapahtuma. Tarkoitus on, että joka toinen vuosi tutkimuspäivät olisivat kansainväliset. Viime vuonna tapahtuma järjestettiin englanniksi”, kertoo Nuppu Koivisto-Kaasik ja mainitsee, että ensi vuonna tutkimuspäiville järjestetään ainakin jonkinlaista Koillis- ja Itä-Eurooppaan liittyvää ohjelmaa, sillä osa rahoituksesta tulee näitä alueita käsittelevästä tutkimushankkeesta.
Musiikki ja sukupuoli -tutkimuspäiville on tarvetta. Se tuli ilmi intensiivisestä keskustelusta, jonka esitelmät aiheuttivat.
”Ihanaa, että saimme livenä kokoontua samanhenkisten kanssa. Kenellekään ei tarvinnut selittää perusasioita kuten sitä, miksi esimerkiksi tasa-arvo on tärkeää, vaan keskustelussa päästiin paljon syvemmälle. Myös kuulemamme musiikki kosketti”, kiteyttää Hanna Chorell tunnelmia.
Teksti ja kuvat: Nelli Korhonen
Nelli Korhonen on Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikin teorian opiskelija ja freelance-toimittaja.