Jane ja Aatos Erkon säätiöltä jatkorahoitus valtakunnalliselle musiikkikoulutuksen kehittämishankkeelle
Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt 1 060 000 euron jatkorahoituksen valtakunnalliselle Musiikkialan koulutus kohti 2030-lukua: Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri 2 -hankkeelle. Kolmivuotinen jatkohanke käynnistyy syksyllä 2026, ja sen tavoitteena on vahvistaa musiikkikoulutuksen yhteistyötä, uudistaa toimintamalleja sekä tukea alan pitkäjänteistä kehittämistä koko Suomessa. Hanke perustuu toimialan yhdessä laajana verkostotyönä laatimaan Musiikkikoulutuksen visio 2030 -kokonaisuuteen. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia kehittää hankkeessa johtamiskoulutuksen mallia.
Suomen konservatorioliiton koordinoima hanke kokoaa yhteen oppilaitoksia, korkeakouluja ja alan keskeisiä toimijoita rakentamaan ratkaisuja musiikkikoulutuksen tulevaisuuden haasteisiin. Kehittämistyössä vastataan muun muassa väestörakenteen muutokseen, työelämän murrokseen, osaamistarpeiden muutoksiin, kansainvälistymiseen sekä saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseen.
Jatkohanke perustuu koko alan yhdessä laatimaan Musiikkikoulutuksen visio 2030 -työhön, jonka tavoitteena on vahvistaa musiikkikoulutuksen elinvoimaa, vaikuttavuutta ja yhteistyötä eri koulutusasteiden välillä.
Ensimmäisellä hankekaudella vuosina 2024–2026 kehitettiin uusia yhteistyörakenteita, oppilaitosjohtamista ja koulutuksen toimintamalleja sekä tuotettiin selvityksiä, koulutuksia ja käytännön työkaluja alan käyttöön. Syksyllä käynnistyvässä kolmivuotisessa jatkohankkeessa painopiste siirtyy mallien juurruttamiseen pysyviksi käytännöiksi ja niiden valtakunnalliseen käyttöönottoon.
– Musiikkikoulutuksen toimintaympäristö muuttuu nopeasti, ja siksi koko kentällä tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä, uusia toimintamalleja ja yhteistä kehittämistä. Jatkohankkeen avulla voimme tukea oppilaitoksia konkreettisesti tässä muutoksessa ja vahvistaa samalla alan elinvoimaisuutta myös tulevaisuudessa, sanoo Suomen konservatorioliiton toiminnanjohtaja Taija Lähdetie.
Osatoteutuksissa luodaan uusia toimintamalleja eri puolilla Suomea
Hanke toteutetaan valtakunnallisena yhteistyökokonaisuutena, jossa osatoteuttajat kehittävät musiikkikoulutuksen eri osa-alueita yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa.
Mikkelissä rakennetaan sujuvampia koulutuspolkuja
Mikkelin musiikkiopisto jatkaa hankkeen ensimmäisessä vaiheessa luodun yhteistyömallin jalostamista taiteen perusopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen välille. Tavoitteena on rakentaa sujuvampia opintopolkuja, vahvistaa tiedolla johtamista ja parantaa musiikkikoulutuksen vaikuttavuuden arviointia. Lisäksi hankkeessa perustetaan valtakunnallinen vertaisoppimisverkosto.
Korkeakoulut kehittävät musiikinopettajien koulutusta
Centria-ammattikorkeakoulu luo yhdessä Jyväskylän yliopiston ja Suomen musiikkikasvatusseura FiSME ry:n kanssa uusia yhteistyörakenteita musiikkipedagogien ja musiikin aineenopettajien koulutukseen. Työssä pohditaan yhdessä joustavia koulutuspolkuja, rakennetaan uusia opintokokonaisuuksia sekä tuotetaan valtakunnallisia työpajoja ja foorumeita. Työ perustuu ensimmäisellä hankekaudella julkaistussa Musiikkialan opettajuus muutoksessa: Musiikkipedagogien ja aineenopettajien näkemyksiä työelämätarpeista ja koulutuksen kehittämisestä -selvityksessä ilmenneisiin tarpeisiin.
Turussa vahvistetaan musiikintekijyyden osaamista
Turun konservatorio edistää musiikintekijöiden työelämävalmiuksia, liiketoimintaosaamista ja kansainvälistymistä. Tavoitteena on koota seudullinen musiikintekijyyden osaamisklusteri, vahvistaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään sekä muodostaa työstä valtakunnallisesti sovellettavissa oleva malli.
Osana kokonaisuutta Teosto, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat toteuttavat valtakunnallisen Next Level -työelämäkurssin musiikintekijyyden opiskelijoille. Lisäksi Centria-ammattikorkeakoulu rakentaa teemaan liittyvän musiikkipedagogien täydennyskoulutuskokonaisuuden.
Sibelius-Akatemia kehittää johtamiskoulutuksen mallia
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia kehittää valtakunnallista johtamiskoulutusmallia, jonka tavoitteena on vahvistaa oppilaitosjohdon strategista osaamista, muutoskyvykkyyttä ja digitalisaation hyödyntämistä. Mallista pyritään saamaan pysyvä osa alan koulutusrakenteita. Työssä hyödynnetään ensimmäisellä hankekaudella toteutetusta koulutuskokonaisuudesta saatuja oppeja.
Digitaalisia työkaluja ja yhteistyötä koko kentälle
Jatkohankkeen aikana tuotetaan myös valtakunnallinen digitaalinen työkalupakki, joka kokoaa hankkeessa syntyneet toimintamallit, materiaalit ja työkalut oppilaitosten käyttöön. Lisäksi hankkeessa järjestetään seminaareja, koulutuksia ja vertaisoppimisverkostoja, joiden kautta työn tuloksia levitetään koko musiikkikoulutuksen kentälle.
Hankkeen tavoitteena on, että kehittämistyö näkyy konkreettisina muutoksina oppilaitosten arjessa sekä entistä vahvempana yhteistyönä eri koulutusasteiden ja toimijoiden välillä. Konservatorioliitto toteuttaa hankekokonaisuutta yhteistyössä Musiikkikoulutuksen visiota koordinoivan Visiosta Vaikuttavuuteen 2030! -työryhmän kanssa vuosina 2024–2029.
Musiikkikoulutuksen visio 2030
Musiikkikoulutuksen visio on alan yhdessä luoma vuoteen 2030 ulottuva musiikkikoulutuksen tulevaisuuskuva. Visiotyö toteutettiin laajana, kaikki koulutusasteet ja kentän toimijat kokoavana verkostoyhteistyönä vuosina 2019–2020. Visio jakautuu kolmeen pääteemaan ja 25 toimenpide-ehdotukseen, joiden kautta tavoitellaan yhteistä näkemystä koulutuksen kehittämistarpeista, tavoitteista ja toimenpiteistä. Visiotyötä koordinoi Visiosta Vaikuttavuuteen 2030! -työryhmä, jossa on edustettuna laajasti musiikkikoulutuksen eri koulutusasteet.
Hanketta toteuttamassa:
Centria-ammattikorkeakoulu
Jyväskylän yliopisto
Mikkelin musiikkiopisto
Musiikkikoulutuksen visio 2030
Suomen konservatorioliitto
Suomen Musiikintekijät
Suomen musiikkikasvatusseura FiSME ry
Suomen Musiikkikustantajat
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Teosto
Turun konservatorio