Viivi Tigerstedtin puhe lukuvuoden 2023–2024 avajaisissa

Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Viivi Tigerstedt kehotti avajaispuheessaan opiskelijoita opiskelemaan omassa tahdissaan ja varmistamaan, että valmistuessaan he ovat valveutuneita, kriittisiä ja sivistyneitä.

Viivi Tigerstedt

Rakkaat opiskelijat, juhlapuhuja, kansliapäällikkö, rehtori, yliopiston henkilökunta,

oikein hyvää lukuvuoden alkua. On suurenmoista saada juhlistaa sielukkaan yliopistoyhteisömme kymmenvuotista taivalta, joka on parempien sanojen puutteessa ollut mutkikas; ylä- ja alamäkineen, kierteineen ja kaarteineen; which all have done their part in leading us to this moment here, today.

Taideyliopisto ei kuitenkaan ole kompastunut kierteisiin taikka kaarteisiinkaan, vaan juhlistaa tänään monimuotoisuudessaan yltäkylläistä itseään: sillä tässä yliopistossa on mainiota nimenomaan se, että opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikön jälkeen voi samalle Teatterikorkeakoulun lavalle päätyä puhumaan harmonikansoittaja; samanaikaisesti, kun joukko opiskelijoita osoittaa mieltään niin meidän kuin tulevaisuuden taideyliopistolaisten puolesta.

Ja monimuotoisena yliopiston pitää vuosittainen sisäänvirtaus valovoimaisia uusia opiskelijoita, jotka toivotan lämpimästi tervetulleiksi. Meidän koulu, yliopisto, on kiehtova ja kummallinen paikka, josta monelle muodostuu toinen koti tulevien vuosien aikana. Nämä avajaiset juhlistaa mun yliopisto-opintojeni seitsemännen lukuvuoden alkua ja tässä kohtaa voin rehellisesti sanoa, etten olisi pystynyt tähän yhtään nopeammin.

The single most important task of our university is to provide the highest level of education in music, fine arts, performing arts and writing in Finland and I encourage you to make sure, that after your time in this university, you feel that it made good on its word.

Ottakaa siis aikanne; varmistakaa, että viimeistään lähtiessänne olette tosiaan valveutuneita, kriittisiä ja sivistyneitä. Kautta historian, opiskelijoissa on ollut muutosvoima, ja kannustaisinkin jäljittämään ne oman elämän barrikaadit; ja suuntaamaan sinne.

Yliopiston lisäksi Taideyliopiston ylioppilaskunta täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta ja omien maailmojemme oikuista huolimatta samassa veneessä ollaan: meillä on paljon yhteistä; muutakin kuin se, että arkea hankaloittaa viereisen raskaasti liikennöidyn tien perinpohjainen remontti (toivottavasti Kuopiossa tai Seinäjoella ei ole samaa haastetta). Me ollaan nimittäin taiteilijoita, ja kuten opiskelijoilla, on taiteella ollut tapana muuttaa historian kulkua.

Ja tosiaan tässäkin hetkessä Taideyliopiston historiikki suorastaan kirjoittaa itse itseään, kun arvokas avajaistilaisuus ja Teatterikorkeakoulun valtaus sujuu Torilla sulassa sovussa. Tämäkin, on meidän yliopistossa vallan mainiota.

Taideyliopiston tulevaisuuden rakenteet rajataan muuttuvan maailman puitteissa, joista ei ota selvää ilman niitä näkökulmia, joita yhteisömme jäsenet tarjoavat; niitä näkökulmia, jotka muotoillaan kahviautomaateilla ja kokoushuoneissa, treenikopeissa ja TeaKin saunassa. Näiden äänten kuuluviin saattaminen on kukoistavan yliopistoyhteisön kulmakivi.

Eilen, opiskelijoiden vallatessa Teatterikorkeakoulua, istuimme samassa lounaspöydässä rehtoraatin kanssa tuolloinkin ihan sulassa sovussa; and in this democratic dialog is the key for the success of our university.

Nuorissa taiteilijoissa on uhmaa ja energiaa, rohkeutta ja herkkyyttä. Joten käytetään näitä, paljon on tehtävänä; sillä nousee se aurinko huomennakin.

Näillä sanoin toivotan kaikille antoisaa uutta lukuvuotta,

tack, kiitos, thank you