Mitä yhteistä on sappinesteillä, verellä ja musiikilla? Marianna Henriksson tuo barokin tunteet nykypäivän näyttämölle
Henrikssonin tohtorintutkinnossa historialliset, keholliset käsitykset affekteista toimivat vanhan musiikin nykyesittämisen pohjalla.
1600-luvun barokin aikaan uskottiin, että musiikki voi vaikuttaa ihmisen ruumiinnesteisiin – vereen, sappeen ja limaan – ja sitä kautta tunteisiin. Cembalisti Marianna Henriksson pohtii tohtorintutkinnossaan, miten nämä 1600-luvun italialaisen musiikin käsitykset tunnetiloista, jotka syntyvät ja vaikuttavat suoraan kehossa ja sen nesteissä, voivat elävöittää nykyesittämistä. Tuloksena on ollut esityksiä öljysäiliössä, tanssivia muusikoita ja vanhan musiikin sekä elektronisen äänen liittoja.
Tohtorintutkinnon kokonaisuus sisälsi viisi taiteellista opinnäytettä: koreografi Anna Mustosen kanssa toteutetut musiikki- ja tanssiesitykset Di anima et di corpo ja Monteverdin Maria-vesper, trumpetisti Verneri Pohjolan ja äänisuunnittelija Tuomas Norvion kanssa öljysäiliössä soineen AD OLIO -konsertin sekä sooloresitaalin keskisävelisesti viritetyllä cembalolla. Tutkinnon osana Henriksson toteutti myös SibaRecords-levymerkille äänitteen Frammenti del discorso amoroso, joka on valikoima italialaista 1600-luvun cembalomusiikkia.
Henriksson tutkii, miten barokin ajattelu elävöittää nykytaidetta
Affektit voidaan ymmärtää kehollisina, hetkessä syntyvinä ilmiöinä. Humoraaliopilla tarkoitetaan jo antiikin lääketieteen ajatusta siitä, että kehon nesteiden (veri, musta sappi, keltainen sappi ja lima) tasapaino muodostaa ihmisen terveyden ja tunnetilojen perustan. Henriksson kertoo olleensa kiinnostunut affekteista ja humoraaliopista jo pitkään ja pohtineensa, miten ne voisivat heijastua tämän päivän taiteeseen. Hän osoittaa työssään, että historialliset affektikäsitykset voivat inspiroida konserttikokemuksen laajentamista ja eri taiteenalojen yhdistämistä.
“Musiikki saa konkreettisesti kudoksemme värähtelemään, ja tämä historiallinen ajatus on meille tuttu nykypäivänäkin. Vanhan musiikin nykyesittämistä voi inspiroida ajatus musiikin affekteista nestemäisinä ja fysiologisina tapahtumina. Jos musiikilla on tällainen voima, miten työstää se sieltä esiin niin, että nykykuulijan sisällä kuohahtaa?”
Marianna Henriksson tunnetaan taiteidenvälisistä projekteistaan. Hän on toiminut vuodesta 2023 Suomalaisen barokkiorkesterin jaetussa taiteellisessa johdossa ja kokee tohtorintutkintonsa vaikuttaneen ohjelmasuunnittelutyöhönkin.
“Voisiko esimerkiksi konserttikokonaisuutta ajatella niin, että teosten välit ovat osa esitystä? Tällöin kappaleiden rajat voivat hämärtyä, ja yleisö voidaan ikään kuin pitää affektikuljetuksen vallassa ensi hetkistä loppuaplodeihin. Tämä voi inspiroida myös monitaiteista yhteistyötä”, Henriksson pohtii.
Marianna Henrikssonin tohtorintutkinto Liikahduksia – 1600-luvun musiikin affektien historiaa ja nykyisyyttä cembalistin monitaiteisessa työskentelyssä tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kamarimusiikkisalissa (Pohjoinen Rautatiekatu 9) 19.9.2025 klo 12.
Lisätietoja
Marianna Henriksson
marianna.henriksson@uniarts.fi