Mitä yhteistä on sappinesteillä, verellä ja musiikilla? Marianna Henriksson tuo barokin tunteet nykypäivän näyttämölle
Henrikssonin tohtorintutkinnossa historialliset, keholliset käsitykset affekteista toimivat vanhan musiikin nykyesittämisen pohjalla.
1600-luvun barokin aikaan uskottiin, että musiikki voi vaikuttaa ihmisen ruumiinnesteisiin – vereen, sappeen ja limaan – ja sitä kautta tunteisiin. Cembalisti Marianna Henriksson pohtii tohtorintutkinnossaan, miten tämä ajatus ja 1600-luvun italialaisen musiikin käsitykset tunteista, jotka syntyvät ja vaikuttavat suoraan kehossa ja sen nesteissä voi elävöittää nykytaidetta. Tuloksena on ollut esityksiä öljysäiliössä, tanssivia muusikoita ja vanhan musiikin sekä elektronisen äänen liittoja.
Affektit voidaan ymmärtää kehollisina, hetkessä syntyvinä ilmiöinä, jotka yhdistävät menneen ja nykyisen. Humoraaliopilla tarkoitetaan jo antiikin lääketieteen ajatusta siitä, että kehon nesteet (veri, sappinesteet ja lima) ovat sidoksissa ihmisen mieleen ja tunnetiloihin. Henriksson kertoo olleensa kiinnostunut affektiopista ja humoraaliopista jo pitkään ja pohtineensa, miten ne voisivat heijastua tämän päivän taiteeseen. Hän osoittaa työssään, että tunteiden ja kehon välinen yhteys voi laajentaa konserttikokemusta ja yhdistää eri taiteenaloja tasavertaisina.
Henriksson tutkii, miten barokin ajattelu elävöittää nykytaidetta
“Musiikki saa kudokset värähtelemään aivan konkreettisesti. Sitä voi ajatella nykypäivän kehollisena tunnekielenä. Taiteiliojina voisimme edelleen oppia jotakin siitä tiedosta, että nesteet reagoivat äänen värähtelyyn”.
Marianna Henriksson tunnetaan taiteidenvälisistä projekteistaan; hän on esimerkiksi toiminut vuodesta 2023 Suomalaisen barokkiorkesterin jaetussa taiteellisessa johdossa ja laajentaa työllään vanhan musiikin tulkintaa kehollisemmaksi kohti moniaistisempaa konserttikokemusta.
Tohtorintutkinnon kokonaisuus sisälsi viisi taiteellista opinnäytettä: Monteverdin Maria-vesperin tanssijoiden ja muusikoiden yhteisellä näyttämöllä, trumpetisti Verneri Pohjolan ja äänisuunnittelija Tuomas Norvion kanssa öljysäiliössä soineen AD OLIO -konsertin sekä sooloresitaalin keskisävelisesti viritetyllä cembalolla.
Tutkinnon osana Henriksson toteutti myös SibaRecords-levymerkille äänitteen Frammenti del discorso amoroso, joka kokoaa italialaista 1600-luvun cembalomusiikkia ja tuo sen vuoropuheluun elektronisen äänen kanssa.
“Voisiko esimerkiksi konserttikokonaisuutta ajatella niin, että teosten välit ovat osa esitystä? Tällöin kappaleiden rajat voivat hämärtyä, ja yleisö voidaan ikään kuin pitää samassa affektissa, samassa tunnetilassa ensi hetkistä loppuaplodeihin. Tämä voi inspiroida myös ohjelmasuunnittelua ja monitaiteista yhteistyötä”, Henriksson pohtii.
Marianna Henrikssonin tohtorintutkinto Liikahduksia – 1600-luvun musiikin affektien historiaa ja nykyisyyttä cembalistin monitaiteisessa työskentelyssä tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kamarimusiikkisalissa (Pohjoinen Rautatiekatu 9) 19.9.2025 klo 12.
Lisätietoja
Marianna Henriksson
marianna.henriksson@uniarts.fi