Kuvan koulussa -haastattelusarjassa Salla Tykkä: ”Ihminen haluaa luontaisesti oppia asioita, ja taidetta voi oppia siinä missä minkä tahansa muunkin asian”
”Taiteen opetus on tärkeää aivan kuten matematiikan tai kielen opetus. Ihminen haluaa luontaisesti oppia asioita, ja taidetta voi oppia siinä missä minkä tahansa muunkin asian”.
”Opiskelin Kuvataideakatemiassa vuosina 1995–2003. Sen jälkeen informaation kulku on muuttanut koko taidemaailman. Nykyään näyttelyitä voi seurata globaalisti 24/7 Instagramin, Facebookin ja muiden sosiaalisten medioiden kautta.
Omana opiskeluaikanani taidemaailmasta tihkui tietoa lähinnä muutamien kansainvälisten taidelehtien ja luennoitsijoiden kautta.
Suomessa on hyvin vahva kansallinen taidemaku ja pienet markkinat. Kun yhteyksiä ulkomaille ei tuohon aikaan ollut kovinkaan paljon, taidekoulutkin olivat vähän turhan hanakasti vaalimassa omaa kansallista perintöään.
Tuolloin ehkä ajateltiin, että taide kasvaa ja kehittyy tietynlaisten suoja-aitojen sisällä ja että se rakentuu olemassa olevan taiteen historian päälle. Toisin sanoen taiteen ensisijaisena tehtävänä oli puolustaa omaa itsenäisyyttään. Tällainen ajattelu ei ole täysin kadonnut. Tekijöiden itsereflektiivisyys ja yhteiskunnallinen tietoisuus on selvästi suurempaa kuin omana opiskeluaikanani. Tämä ei tietenkään tee teoksista huonompia tai parempia.
Välinesidonnaisuus on aina jakanut voimakkaasti opiskelija- ja opettajakuntaa, mutta mielestäni koulussa oli hyvä henki. Yrjökadun kellarissa juhlittiin aamuun asti ja Tila-aikataiteen sohvilla nukuttiin, kun odotettiin beta-editointiyksikön tai äänistudion vapautumista. Koulun resurssit olivat vähäisemmät kuin tänä päivänä, mutta yleensä kaikesta pystyttiin neuvottelemaan.
Muistan myös Cooper-testit Herttoniemen urheilukentällä,Yrjönkadun uimahallin, jossa rentouduin intensiivisten koulupäivien välillä, yksinäiset yölliset hetket videoeditissä ja pimiössä sekä Kympin uutisten uutiskevennyksen kuvaukset MTV:n studiolla Missit-työryhmän kanssa. Muistissa on myös kurssikavereiden senaikaiset teokset. Nykyäänkin tulee seurattua vuosikurssilaisten tekemisiä ja töitä, koska niihin on syntynyt suhde jo opintojen ja uran alussa.
Taiteen opetus on tärkeää aivan kuten matematiikan tai kielen opetus. Ihminen haluaa luontaisesti oppia asioita, ja taidetta voi oppia siinä missä minkä tahansa muunkin asian.
Heti tila-aikataiteen pariin siirryttyäni tein ensimmäiset videoteokseni. Mika Taanilan subjektiivinen dokumentti -kurssilta sain voimaa alkaa työskennellä liikkuvan kuvan parissa. Monet kurssikaverini tekivät valokuvapohjaisia teoksia, ja avustimme kuvauksissa toinen toisiamme. Meillä oli vahva yhteishenki, halu muuttaa taidemaailmaa ja tunne siitä, että teemme historiaa.
Ensimmäinen tärkeä esiintyminen oli minun ja Aurora Reinhardin yhteisnäyttely ’Terve nuori nainen’ koulun Kasarminkadun galleriassa loka-marraskuussa 1997. Se antoi siivet meille molemmille. Helsingin Sanomissa näyttelystä kirjoitettiin nuorten naisten valokuvaiskuna. Lisäksi koko näyttely ostettiin Helsingin kaupunginmuseon kokoelmiin. Näyttelystä saaduilla rahoilla matkustin Argentiinaan, jonne olin jo pitkään halunnut päästä kuvaamaan.
Valmistumiseni jälkeen olen jatkanut yllättävän samankaltaisten prosessien työstämistä kuin opiskellessani. Minua on aina kiehtonut kuvien vaikutus ajatteluun, maailman kuvallisuus laajassa merkityksessä. Erityisesti sisäisten kuvien, kuten unien ja muistojen, sekä ulkoisen näkyvän maailman välinen kitka ja vuoropuhelu ovat yhä olennaisia työssäni.”
Kuvataiteilija Salla Tykkä (s. 1973) opiskeli Kuvataideakatemiassa Yrjönkadun ja Merimiehenkadun toimipisteissä vuosina 1995–2003. Tällä hetkellä Tykkä toimii oppilaitoksen Nykytaiteen ja liikkuvan kuvan professorina. Taiteilijana hän yhdistää töissään valokuvaa ja elokuvaa, eikä kaihda poliittisia aiheita. Tykän töitä on esitetty runsaasti ulkomailla, mm. Venetsian biennaalissa vuonna 2001. Vuonna 2016 Tykkä sai Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen AVEK-palkinnon.
Kuvan koulussa -haastattelusarja
Kuvan koulussa -haastattelusarjassa kuullaan kuvataideakatemialaisten ajatuksia taiteen opettamisesta ja oppimisesta. Vuoden 2018 mittaan julkaistava sarja esittelee Kuvataideakatemiasta valmistuneita sekä siellä opiskelevia taiteilijoita. He kertovat opiskeluajastaan, akatemiassa oppimistaan asioista ja siitä, mihin suuntaan toivoisivat suomalaisen taidekentän kehittyvän. Haastattelusarja on osa Kuvataideakatemian 170-juhlavuoden ohjelmaa.