Havainnoista mahdollisimman tarkoiksi sanoiksi – dramaturgian opiskelija Mikael Karkkonen teki näytelmän suorituskeskeisestä työelämästä
Lahden Teatteri Vanhassa Jukossa esitettävän Kanijanikani-näytelmän käsikirjoittaja Mikael Karkkonen kertoo, että monet arjen kokemukset ja kohtaamiset päätyvät osaksi hänen tekstejään.
Dramaturgian ja näytelmän kirjoittamisen viidennen vuoden opiskelijan Mikael Karkkosen käsikirjoittama Kanijanikani kertoo nykypäivän työelämästä ja ystävyydestä. Näytelmäteksti pohjautuu havaintoihin, joita Karkkonen on tehnyt työskennellessään pitkiä jaksoja. Karkkonen kertoo huomanneensa, että suorittava työ johtaa usein siihen, että hetkessä eläminen ja tärkeiden asioiden äärelle pysähtyminen unohtuvat.
Käsikirjoituksen inspiraatio johtaa arkipäivän kohtaamisista
Karkkonen saa tarinoilleen inspiraatiota päivittäisistä kohtaamisista. Käsikirjoittajana ja dramaturgina hän on jatkuvasti valppaana, ja monet kokemukset ja kohtaamiset päätyvät osaksi hänen tekstejään. Karkkonen esimerkiksi kirjaa muistikirjaansa kuulemiaan mielenkiintoisia ilmaisuja. Kanijanikanin tarina syntyi Karkkosen ja ohjaaja Otto Nybergin yhteisen ideoinnin pohjalta.
Karkkonen työskentelee myös litteroijana. Työssä häntä inspiroi se, miten litteroija pyrkii kirjoittamaan puhutun kielen kaltaista tekstiä. Oikean maailman, tilanteiden tai muistojen jäljittely oikeankaltaisen kielen kautta kiinnostaa Karkkosta. Hän pyrkii kirjoittamaan tilanteita ja replikointia hyvin tarkasti, minkä kautta hän voi päästä vaikeammin sanallistettavan havainnon ytimeen.
Kotviminen on oleellinen osa kirjoitusprosessia
Kanijanikani -näytelmän kirjoitusprosessi on kestänyt noin puolitoista vuotta. Prosessiin on kuulunut paljon kotvimista, eli ajan ottamista ajattelulle. ”Luppoaika ei ole koskaan luppoaikaa vaan monet kokemukset ja asiat saattavat edistää jotakin käynnissä olevaa kirjoitusprosessia. Käytän paljon aikaa muistiinpanojen kirjoittamiseen ja pyrin havainnollistamaan millainen esityksen maailma ja henkilöt ovat ennen varsinaisen tekstin kirjoittamista.” Karkkonen kertoo. Puhtaaksikirjoitus sujuu Karkkoselta lyhyessä ajassa. Hän kirjoittaa viikosta pariin viikkoon, 4–6 tuntia päivässä. Puhtaaksikirjoituksen jälkeen on edessä pitkä uudelleen kirjoituksen prosessi. Karkkonen kertoo saaneensa ohjaavalta opettajaltaan Marie Kajavalta arvokasta apua tekstin hiomisessa.
Karkkonen kertoo prosessin olevan näytelmäkirjailijoille nurinkurinen. Jos haluaa tarjota tekstiään teatterille, se pitää kirjoittaa etukäteen. Freelancerille ja opiskelijalle on outo tilanne, että työ täytyy tehdä etukäteen tietämättä, tuleeko siitä saamaan palkkaa. Karkkonen halusi lähestyä Kanijanikanin kirjoitusprosessia pitchaamalla aihetta ensin ja käynnistämällä vasta sitten kirjoitusprosessin. Tämä onnistui ja Teatteri Vanha Jukon taiteellinen johtaja Esa-Matti Smolander osoitti heti alussa halukkuutta yhteistyöhön. ”Smolander oli nähnyt aikaisempien tekstieni pohjalta tehtyjä esityksiä ja tunsi myös ohjaaja Nybergin töitä. Tämä vahva luottamus näytelmäkirjailijaa ja ohjaajaa kohtaan heti alussa luo hyvän maaperän taiteelliselle työlle”. Karkkonen kertoo.
Karkkosen tekstejä yhdistää maaginen realismi. Hän kirjoittaa draamoja, joissa on jokin epärealistinen elementti. Aiheina Karkkosta kiinnostaa ihmisten kokemus ajasta, muistot, muistojen vääristyminen sekä mielikuvitus ja unelmointi. Draamallisesti Karkkosen tekstit eivät ole tapahtumarikkaita, vaan niissä syvennytään jonkin kiinnostavan maiseman tai hetken äärelle.
Antoisa yhteistyö Teatteri Vanha Jukon kanssa
Yhteistyö Teatteri Vanha Jukon kanssa on Karkkoselle arvokas kokemus. Karkkonen opiskeli aikaisemmin Lahden Kansanopistossa, jolloin hän pääsi tutustumaan Vanhaan Jukoon, josta tuli hänelle inspiroiva paikka. ”Vanha Juko edustaa harvoja Helsingin ulkopuolisia kunnianhimoisia ja kiinnostavia teatteritaloja. Tuntuu tärkeältä saada oma tekstini sinne.” Työryhmä on otettu Vanha Jukossa hyvin vastaan ja arvokasta on myös ollut päästä työskentelemään koulukontekstin ulkopuolella.
Karkkonen suosittelee Kanijanikania nuorille työelämässä oleville aikuisille. Esitys on suunnattu sekä teatterin ystäville sekä heille, jotka eivät tavallisesti viihdy teatterissa.