Viikon alumni Reetta Ristimäki: Luota siihen, että elämä kantaa

|
Blogg

Kolmilapsisen perheen esikoisena Seinäjoella kasvanut Reetta Ristimäki muistaa jo ala-asteikäisenä pikkuflikkana käsikirjoittaneensa ja esittäneensä näytelmiä.

- Rekrytoin kaverit mukaan ja jaoin jokaiselle roolit, hän muistelee.

Tämä oli jo aavistus siitä, mitä tulevaisuus toisi tullessaan. Tosin urapohdinnat kiertelivät arkkitehdin ja kuvaamataidonopettajan kautta luokanopettajaksi, jonka opinnot hän aloitti Helsingin opettajankasvatuslaitoksella vuonna 1984. Paluu pikkutytön tarinoiden pariin tapahtui vuosi opintojen aloittamisen jälkeen ensin puheteatterissa Ylioppilasteatterissa ja neljä vuotta tämän jälkeen kuorolaisena Smetanan Myyty morsian -oopperassa. Laulutunnit hän oli aloittanut vuotta aiemmin musiikin erikoistumisopintojen puitteissa. Laulunopettajan kannustus ja oopperanäyttämöllä oleminen tekivät nuoreen Reettaan niin suuren vaikutuksen, että hän aloitti Helsingin Konservatorion aikuisosaston laulunopiskelijana.

Opiskele itseäsi varten

Opinnot Sibelius-Akatemian solistisella osastolla alkoivat vuonna 1992, jolloin Reetta oli 28-vuotias. Tätä voidaan pitää verrattain myöhäisenä ikänä aloittaa laulajan ammattiopinnot. Opinnot sujuivat perheenäidiltä rivakasti ja ikä auttoi tarkkailemaan opiskeluympäristöä objektiivisemmin.

- Opiskele taitojasi ennen kaikkea itseäsi varten, ei opettajasi uran vuoksi. On hyvä arvioida kriittisesti liiallista riippuvuutta opettajasta sekä kritiikitöntä ilmapiiriä, hän muistuttaa.

Opiskeluaikoinaan Reetta olisi kaivannut enemmän urapolulle saattelua ja jatkoyhteyksien esiin tuomista.

- Peräänkuulutimme tuloksetta opiskelijoina yhteistyötä Suomen Kansallisoopperan kanssa.

Tällä hetkellä Sibelius-Akatemiassa opiskelevaa Reetta tahtoo kannustaa luottamaan rohkeasti siihen, että elämä kantaa  - sekä nauttimaan etuoikeudesta leikkiä ja laulaa työkseen. Kaiken pohjana on kuitenkin oman sisäisen äänen kuuntelu. Yksin ei kannata jäädä vaan tiimiytyä, kysyä neuvoa ja hankkia erikoisosaajia ympärilleen.

Idearikas toimeenpanija oopperakenttää uudistamassa

Opiskeluaikojen muistot ylitse muiden ovat vuonna 2001 laulettu ensikonsertti sekä opiskelujen alkuvaiheessa syntynyt oopperayhdistys Skaala, jota Reetta oli mukana perustamassa.

- Kun kysytään, kuka tarttuu toimeen ja lähtee puskemaan ideaa eteenpäin, vastaan minä tuohon haasteeseen.

Idearikkaana ja kunnianhimoisena ihmisenä Ristimäki on vuodesta 1995 elättänyt itsensä ja perheensä laulajana, esiintyjänä ja pedagogina. Itseään hän luonnehtii organisointikykyiseksi idealistiksi, joka intensiivisesti tahtoo pyrkiä eteenpäin suuret linjat mielessään. Kun Reetalta kysyy, mistä ideat ja rohkeus kumpuavat, hän sanoo tekevänsä kaiken suuresta perusturvallisuuden tunteesta käsin ystäviensä ja perheensä ympäröimänä.

- En ole ollut koskaan kulissista huolissani.  Jo pienestä pitäen minua on kannustettu itsenäisyyteen ja rohkeuteen. Tätä pohjaa vasten on hyvä sietää epävarmuutta ja prosessin keskeneräisyyttä.

Vuonna 1996 sai alkunsa Musiikkiteatteri Kapsäkki, joka on kirjoittanut oman sivunsa suomalaiseen kulttuurielämään. Kapsäkin johtajavuosinaan Reetta sai nostettua pienen kiertueteatterin arvostetuksi kotimaiseksi musiikkiteatterin edelläkävijäksi. Hän johti organisaatiota, joka järjesti vuodessa yli 100 eri esitystä sekä työllisti neljästä kahdeksaan vakituisesti palkattua työntekijää. Kapsäkin merkittävimpiä tuotantoja ovat olleet Risto Räppääjä, Dakota, Anna Liisa, Mahagonnyn nousu ja tuho sekä viimeisimpänä Houdini. Reetta ei ole jäänyt teatterinjohtajana ainoastaan hallinnollisten asioiden hoitajaksi, vaan on ollut mukana niin käsikirjoittamassa, ohjaamassa, tuottamassa kuin esiintymässäkin. Hänen työnsä suomalaisen musiikkiteatterin kehittäjänä ja freelancereiden työllistäjänä palkittiin Muusikkojen liiton tunnustuspalkinnolla vuonna 2010. Monivuotinen työntäyteinen ja intensiivinen tasapainottelu teatterinjohtajana ja laulajana kulminoitui ylikuormittavan tilanteen mukanaan tuomiin terveydellisiin ongelmiin.

- Oireiden ilmettyä ymmärsin, että epämukavuusalueella voi käydä, mutta sinne ei kannata jäädä, hän toteaa.

Tekniikan ja kokemuksen yhteispeliä

Laulajan työelämätaidoista kysyttäessä Reetta luonnollisesti nostaa ensimmäisenä esille instrumentin teknisen hallinnan. Jotta se todella kasvaisi sisäisen äänen välineeksi ja välittäjäksi, vaatii se rinnalleen kokemusta.

- Loppujen lopuksi muusikkous ja taiteilija tulee esiin vasta, kun muutkin ilmaisukeinot kuin laulutekniikka otetaan käyttöön.

Reetta on ollut aina kiinnostunut esiintyjän koko prosessikokonaisuudesta, jonka moottorina on halu ja uteliaisuus.

- Pinta on vain ammattitaitoa, joka on avain tulkitsemiseen. Alla on laaja kerroksellisuus, jossa on tekstin idea, ohjaus ja käsikirjoitus, sanoo tiimityötaitoja painottava teatterinjohtaja.

Työuran ja ammattitaitonsa kannalta keskiöön nousevat teatterinjohtajakollegat sekä ”laulajamimmit” Päivi Kantola, Sirkka Parviainen, Ulla Raiskio ja Ira Kaspi.

- Pianisti Ilmo Ranta on ollut merkittävin henkilö ohjelmistovalintojen suhteen, ja Anna-Mari Kähärän kanssa olemme käyneet monet pitkät keskustelut maan ja taivaan väliltä.

Laulunopettajista tärkeimpiä ovat Ritva Auvinen, Liisa Linko-Malmio sekä ensimmäinen laulunopettaja Kristiina Haartti, joka huomasi Reetan äänimateriaalin ja potentiaalin.

Reetta kokee olevansa laulaja ja muusikko, mutta myös pedagogi. Hän on vastannut niin Suomen Kansallisoopperan yleisökasvatustyöstä Noidan taikapeili ja Kultainen lohikäärme -produktioiden merkeissä että Ammattikorkeakoulu Stadian laulunopiskelijoiden opetussuunnitelmasta. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön, jossa voi jatkaa pedagogisen ajattelunsa kehittämistä ja tehdä sen tavoitteet näkyviksi.

- Missioni on ennen kaikkea kehittää kotimaista musiikkiteatteria ja oopperaa,  tutustuttaa lapsia ja aikuisia musiikkiteatteriin ja oopperaan sekä kehittää ’matalan kynnyksen’ konsepteja. Sisäinen palo esiintyä ei ole kadonnut vuosien varrella. Näyttämöllä olen jännityksistä vapaa ja onnellinen - onnellinen olen, kun laulan, Reetta päättää.

Teksti: Hannakaisa Nyrönen
Kirjoittaja on Sibelius-Akatemian opiskelija ja mukana alumnimentorointiohjelmassa.
Lisätietoja Sibelius-Akatemian alumniyhteistyöstä löydät sivulta http://www.uniarts.fi/alumniyhteistyo