Viikon alumni Laura Sippola: Luota rohkeasti omiin valintoihisi

|
Blogg

Laura Sippola on laulaja-lauluntekijä, muusikko ja­ musiikin tohtori. Mistä kaikki alkoi?

Laura Sippola aloitti musiikkikasvatuksen opinnot Sibelius-Akatemiassa 1994. Ensikosketus mukalaisen arkeen tuntui sekavalta mutta innostavalta. Erityisesti Pitäjänmäen toimipisteen, ”Pitskun”, kuppilassa vietetyt hetket muiden opiskelijoiden kanssa ruokaillen, keskustellen ja väitellenkin olivat todella antoisia. Tärkeimpänä antina opiskeluajoiltaan Sippola kokeekin juuri Sibelius-Akatemialla muodostuneet verkostot.

– Kun tutustuu tuleviin kollegoihin nupullaan olemisen vaiheessa, heihin muodostuu aivan erilainen side kuin myöhemmin aikuisiällä tutustuessa.

Verkostot muodostuivat opintojen lomassa, ja Sippolan nykyinen bändikin on kasautunut Akatemian kautta. Opiskelutovereiden lisäksi myös opettajakunta oli inspiroivaa. Muun muassa Timo Hietala, Esa Helasvuo ja Carita Holmström ovat jääneet Sippolan mieleen henkilöinä, joita pystyi katsomaan ylöspäin. Kantavana hahmona Sippolan opinnoissa toimi Eeva Sarmanto-Neuvonen, joka johdatti kädestä pitäen pianonsoiton saloihin. Sippola muistaa Sarmanto-Neuvosen kanaemomaisena hahmona, joka puski pianonsoitossa eteenpäin ja laittoi perehtymään instrumenttiin väkevästi mutta op­­iskelijaa kunnioittaen ja Sippolan omia sävellyksiä arvostaen.

Sippola muistaa omat sävellyskonserttinsa opiskeluaikojensa merkittävimpinä ja mieleenpainuvimpina tapahtumina. Melkoisen työn niiden kanssa sai tehdä, sillä ne eivät kuuluneet musiikkikasvatuksen opetussuunnitelmaan, eikä niitä siksi juurikaan tuettu Akatemian puolelta. Sippola kokeekin opiskelleensa ennen kaikkea omien kiinnostustensa mukaan – myös muilla osastoilla. Vaikkei hänellä tuolloin ollutkaan varsinaisia urasuunnitelmia, oli Sippolalla aina ollut selkeä käsitys siitä, millaiset työt ja projektit häntä kiinnostavat.

Valmistuminen maisteriksi ja myöhemmin tohtoriksi

Sippola valmistui maisteriksi 2003 ja toimi musiikin freelancerina viisi vuotta. Maisteriksi valmistuminen oli hänelle melko koruton tapahtuma.

– Hain todistuksen palvelupisteessä ja se oli sitten siinä.

Sitten hän päätti ryhtyä tekemään jatko-opintoja professori Heikki Laitisen kannustamana. Opintojen aloittaminen oli haastavaa, sillä Akatemiassa ei ollut ollut aikaisempia laulaja-lauluntekijöitä, jotka olisivat ryhtyneet jatko-opintoihin freelance-pohjalta. Sippola valmistui musiikin tohtoriksi syksyllä 2017. Jos maisteriksi valmistuminen oli ollut pienimuotoinen, oli tohtorintutkinnon tarkastustilaisuus sen sijaan kulminaatiopiste, jonka Sippola tulee muistamaan loppuelämänsä.

– En ole eläissäni jännittänyt kuten ennen tuota tilaisuutta. Pelkäsin takahuoneessa romahtavani. Hetki hetkeltä ja hengitys hengitykseltä onnistuin nousemaan tilaisuudessa niskan päälle niin, että lopulta nautin päivän kulusta suunnattomasti. Keskustelimme ja väittelimme läsnäolosta ja laulujen tekemisestä sellaisella innolla, että yleisössä olleet kuulijat tulivat silmät hehkuen kertomaan inspiroituneensa itsekin.

Sippola valmistui Suomen ensimmäiseksi lauluntekijätohtoriksi. Hänen tutkintonsa kirjallinen osio kantaa[PK1]  nimeä Tehdä maailmasta laulu – laulaja-lauluntekijän taiteilijakuva tradition ja tekijän näkökulmasta.

Rohkeasti ja häpeää kohti

Sippola esiintyy yksin ja yhtyeensä kanssa. Hän on julkaissut seitsemän levyä ja opettaa laulunkirjoitusta Taideyliopiston Avoimella kampuksella ja Kriittisessä Korkeakoulussa. Hän kokee, että parhaiten musiikin alalla kouluttaa itse työ. Taitavien muusikoiden kanssa työskennellessä oppii itsekin paljon. Hän toteaa, että kaikilla kohdatuilla ihmisillä on merkityksensä; heidän kauttaan peilaa itseään ja toimintamallejaan.

– Ennen kaikkea tärkeää on oppia hahmottamaan, kuka minä olen.

Hän näkee myös, että työelämää varten on hyvä oppia joustavuutta ja muiden ihmisten kanssa toimeen tulemista. Täytyy kuitenkin myös pystyä pitämään oma päänsä ja luottaa valintoihinsa, vaikka se toisinaan vaatisi uskallusta olla ikävä ihminen.

Omilta opiskeluajoiltaan Sippola pyyhkisi pois­ epäonnistumisen pelon ja samaan hän kannustaa Sibelius-Akatemian nykyisiäkin opiskelijoita. Hänen mielestään ei pitäisi jättää asioita tekemättä vain pelon vuoksi, vaan mennä rohkeasti häpeää kohti. Se on hyvä ohje myös laulujen tekemiseen.

– Kaikki, mikä ruokkii omaa luovuutta, on hyväksi, Sippola toteaa.

 

Teksti: Susanna Rantakylä
Kirjoittaja on Sibelius-Akatemian opiskelija ja mukana alumnimentorointiohjelmassa. 

Lisätietoja Sibelius-Akatemian alumniyhteistyöstä