Photo: Karoliina Pirkkanen

KapuApu avaa opiskelijoille ovia oopperaan

|
Blogg

Myös musiikin opiskelijan on tarpeen luoda kontakteja ja saada tuntumaa työelämään jo opiskeluaikana. Viime aikoina Sibelius-Akatemiassa onkin kiinnitetty työelämäyhteyksiin huomiota monin tavoin. Eilen julkistettu Sibelius-Akatemian kapellimestarikoulutuksen ja Kansallisoopperan KapuApu –kapellimestarikoulutusyhteistyö antaa opiskelijoille mahdollisuuden tutustua ja perehtyä oopperan maailmaan.

Yhteistyön ydin on, että kaksi tai kolme Sibelius-Akatemian kapellimestariopiskelijaa valitaan vuosittain työskentelemään Kansallisoopperan ammattilaisten kanssa ja ylikapellimestari Michael Güttlerin mestari-kisällioppiin.

- Uuden ylikapellimestarin myötä aloimme Sibelius-Akatemian kanssa haarukoida yhteistyömuotoa, josta olisi opiskelijoille eniten hyötyä. Tehtävämme on osaltaan pitää huolta siitä, että oopperan tekijöitä riittää myös tulevaisuudessa. Tämä on yksi tapa huolehtia tästä tehtävästä, luonnehti Oopperan pääjohtaja Päivi Kärkkäinen.

Maaliskuussa 2014 yhteistyön Güttlerin kanssa aloittavat kapellimestariopiskelijat Jutta Seppinen ja Andreas Vogelsberger. Kevään aikana he perehtyvät muun muassa Giacomo Puccinin La Bohèmeen ja Richard Straussin Ruusuritariin. Nuoret maestrot lähtevät matkaan avoimin mielin. He ovat työskennelleet oopperan parissa aiemminkin muun muassa Sibelius-Akatemian produktioissa, mutta lähtevät nyt hakemaan uudenlaista kokemusta kentältä. Güttler julistikin oppipoikansa tervetulleeksi Oopperaan ja ”talon avoimeksi” kisälleilleen.

- Odotan erityisesti tilaisuutta päästä tutustumaan ammattiorganisaatioon ja peilaamaan sitä, mitä jo tiedän ja osaan – ja hahmottamaan ennen kaikkea mikä on kapellimestarin rooli oopperaorganisaatiossa. Mitä enemmän pääsemme tekemisiin muusikoiden, laulajien ja kapellimestarin kanssa, sen iloisempi olen. Tämä on askel kohti ammattilaisuutta, Vogelsberger intoilee.

Yhteistyön tarkemmat kuviot täsmentyvät tulevaisuudessa. Aluksi liikkeelle lähdetään seuraamalla harjoituksia ja tarkkailemalla oopperan ammattilaisten työskentelyä. Seppinen ja Vogelsberger odottavat paitsi oopperatalon toimintatapoihin tutustumista, myös käytännön teknisiä vinkkejä johtamiseen.

- Toivon saavani käsityksen siitä, millä keinoilla asiat oopperassa saadaan toimimaan. Puccinin agogiikka, hänen musiikkinsa kohotahdit ja rubatot – miten linkittää laulajat ja muusikot yhteen? Kapellimestarin työssä tapahtuu niin paljon, että siinä voivat hyvätkin neuvot unohtua hetkeksi. Käytäntö lopulta opettaa ammattiin, mutta tämä on loistava aloitus siihen suuntaan; sanotaan, että oopperassa kapellimestari oppii johtamaan, tiivistää Seppinen.