Vuosikatsaus lahjoittajille ja kumppaneille 2025
Taiteen koulutus ja tutkimus vahvistui lahjoittajien tuella ja yhteistyössä säätiökumppaneiden kanssa.
Rehtorin tervehdys
Hyvä lahjoittaja ja kumppani
Taidealan ja koko yhteiskunnan yleinen epävarmuus haastoivat vuonna 2025 yliopistoyhteisöämme, mutta onnistuimme toimimaan tuloksellisesti vaativassa toimintaympäristössä. Suoritettujen tutkintojen määrä kasvoi ja yhä useampi opiskelija valmistui tavoiteajassa. Taideyliopisto sai opiskelijoiltaan erinomaista palautetta valtakunnallisessa opiskelijakyselyssä, ja yliopiston maine pysyi kansainvälisissä yliopistovertailuissa korkealla. Olemme yksi Suomen kansainvälisimmistä yliopistoista.
Taideyliopisto haki viime vuonna ennätysmäärän kilpailtua tutkimusrahoitusta, ja saimme historiamme ensimmäisen Horisontti Eurooppa -rahoituksen. Koneen Säätiö myönsi tutkijoillemme apurahoina yli miljoona euroa, ja 39 taideyliopistolaista sai apurahan Suomen Kulttuurirahastosta. Saatu tuki kannustaa meitä kehittämään edelleen tutkimuksellisia vahvuuksiamme.
Taiteen ja kulttuurin merkitys nousee esiin tässä ajassa, jossa kamppailemme talouden kanssa. Kun luoville aloille annetaan edellytyksiä kasvaa, voi syntyä työtä ja uutta elinvoimaa.
Kotimaiset säätiöt ovat osoittaneet visionäärisyyttä rahoittamalla kahden uuden maisteriohjelmamme käynnistämisen. Musiikin liiketoiminnan englanninkielinen maisteriohjelma luo kotimaiseen musiikkiteollisuuteen uutta kaupallista osaamista. Kaksikielinen musiikkiteatterin maisteriohjelma tuo yhteen yliopistomme musiikkikoulutuksen ja esittävien taiteiden koulutuksen. Uusista koulutusavauksista saamme kiittää Teoston kulttuurisäätiötä, Svenska kulturfondenia ja Suomen Kulttuurirahastoa.
Saastamoisen säätiön ja Kuvataideakatemian pitkäaikainen kumppanuusohjelma sai jatkoa, kun säätiö myönsi 1,3 miljoonaa euroa uudelle nelivuotiskaudelle. Peter Sarlinin lahjoituksella Taideyliopistoon perustettiin uusi tekoälyprofessuuri. Lisäksi saimme useilta yksityishenkilöiltä huomattavia lahjoituksia niin orkesterikoulutuksen kehittämiseen kuin kansainvälisten näytelmänkirjoittamisen mestarikurssien toteuttamiseen.
Taide ja kulttuuri ovat osa ihmisyyttä, sivistystä, hyvinvointia ja demokratiaa – mutta myös investointi Suomen tulevaisuuteen. Voimme yhdessä huolehtia siitä, että taide ei ole sivuroolissa tulevaisuuden rakentamisessa, vaan että se on yksi tulevaisuuden keskeisistä liikkeellepanevista voimista.
Lämmin kiitos yhteistyöstä!
Kaarlo Hildén, rehtori
Taide ja kulttuuri ovat osa ihmisyyttä, sivistystä, hyvinvointia ja demokratiaa – mutta myös investointi Suomen tulevaisuuteen.
Taiteen koulutus ja tutkimus vahvistuu
Saastamoisen säätiöltä 1,3 miljoonaa kuvataiteen kansainvälistymiseen
Saastamoisen säätiön ja Kuvataideakatemian välinen kumppanuusohjelma juhli vuonna 2025 kymmenvuotista taivaltaan. Säätiö myönsi ohjelman seuraavalle kaudelle 1,3 miljoonan euron rahoituksen muun muassa mentorointiin, taiteilijapedagogiikan tutkimukseen ja uudelle tutkimusalueelle ”Aineellisuus osana taiteen ekologista siirtymää”. Rahoitus täydentää säätiön jo aiemmin myöntämää miljoonan euron tukea kansainvälisiin taiteilijaresidensseihin.
Kuvataiteen kumppanuusohjelma on mahdollistanut residenssien ja mentoroinnin ohella kansainvälisiä professorivierailuja, Saastamoinen Foundation Keynote in Arts -luentosarjan sekä uusia tutkimusavauksia. Säätiön rahoituksen avulla Kuvataideakatemia on voinut laajentaa alumnitaiteilijoiden ja tutkijoiden kansainvälisiä verkostoja ja liikkuvuutta. Pitkällä aikavälillä kumppanuus vahvistaa suomalaisen kuvataiteen ja sen tutkimuksen kansainvälistä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.
Nykytaiteen kuratointiin kansainvälistä vahvistusta
Kuvataideakatemian nykytaiteen esittämisen, kuratoinnin ja välittämisen professorina aloitti marraskuussa 2025 brittiläislähtöinen Michael Birchall. Hän tuo akatemiaan pitkäaikaista kokemusta näyttelyohjelmien ja yleisötoiminnan johtamisesta sekä opetus- ja tutkimustyöstä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Birchallin kuratoimat näyttelyt ovat käsitelleet yhteiskunnallisia aiheita, kuten hoivaa, sateenkaariväestöä, aktivismia ja yhteisöjä. Hänen lähestymistapansa kuraattorin työssä on tutkimuslähtöinen ja tieteellinen.
Birchall haluaa vahvistaa Kuvataideakatemiassa johtamansa Praxis-ohjelman suhteita kotimaisiin ja kansainvälisiin toimijoihin. Kuraattorille tärkeää tutkimuslähtöistä ajattelua Birchall vahvistaisi nivomalla kuraattorikoulutusta lähemmäksi tohtorikoulutusta. Hän nostaa kuraattorin työssä keskeiseksi myös kyvyn merkitykselliseen vuorovaikutukseen taiteilijoiden ja yleisöjen kanssa.
Susanna Mälkki orkesterinjohdon professoriksi
Kapellimestari Susanna Mälkki on uusi suunnannäyttäjä kansainvälisesti arvostetun suomalaisen kapellimestarikoulutuksen pitkässä jatkumossa. Mälkki on yksi Suomen kansainvälisesti kysytyimpiä kapellimestareita, joka on tehnyt uraauurtavaa työtä lukuisissa arvostetuissa sinfoniaorkestereissa ja oopperataloissa. Mälkki aloitti Sibelius-Akatemian kapellimestari- ja orkesterikoulutuksen professorina elokuussa 2025.
”Olen äärimmäisen inspiroitunut mahdollisuudesta opettaa entisessä opinahjossani ja kehittää Sibelius-Akatemian kuulua kapellimestarikoulutusta vastaamaan kulttuurikentän alati muuttuvia tarpeita. Kapellimestarikoulutus on kenties kaikkein kattavin musiikin alan koulutus. Kapellimestarilla tulee olla sekä vahva ammattitaito ja taiteellista näkemystä että johtavan aseman edellyttämää vastuuntuntoa musiikin elävästä historiasta ja sen välittämisestä yleisöille,” Susanna Mälkki sanoo.
Lahjoitus mahdollisti näytelmänkirjoittamisen mestarikurssit
Teatterikorkeakoulu järjesti syksyllä 2025 kamarinäytelmän mestarikurssin, jota veti alansa huippu, ruotsalainen näytelmäkirjailija Mia Törnqvist. Kurssin tuloksena syntyi uusia näytelmäaihioita, joista Teatteri Jurkka valitsi yhden esitettäväksi näyttämöllään.
Uusien kotimaisten näytelmien synnyn taustalla on kolmen yksityishenkilön 150 000 euron lahjoitus ja yliopiston lahjoitusvaroilla järjestämät mestarikurssit. Seuraavien mestarikurssien teemoina ovat lastennäytelmä ja musiikkinäytelmä. Myös näille kursseille opettajiksi on tulossa nimekkäitä näytelmäkirjailijoita maailmalta.
”Kamarinäytelmä on hyvä tapa opiskella näytelmäkirjoittamisen perustavanlaatuisimpia asioita: sitä, miten rakentaa draamallinen jännite ja miten herättää yleisössä haluamiaan kysymyksiä”, sanoo Teatterikorkeakoulun dramaturgian ja näytelmän kirjoittamisen professori Heini Junkkaala. Lasten- ja musiikkinäytelmät valikoituivat omiksi kursseikseen siksi, että viime aikoina ei ole nähty riittävästi niiden kotimaisia kantaesityksiä.
Uusissa näytelmissä näkyy nuoren kirjoittajapolven maailmankuva. Nuori yleisö tarvitsee teatteria, joka kertoo heidän maailmastaan.
Junkkaala tähdentää, että kotimaiset kantaesitykset ovat suomalaisen teatterin elinehto. On tärkeää, että käsittelemme teatterissa myös omia kansallisia erityiskysymyksiämme. Lopulta kyse on teatterin elinvoimasta ja tulevaisuudesta. Uusissa näytelmissä näkyy nuoren kirjoittajapolven maailmankuva. Nuori yleisö tarvitsee teatteria, joka kertoo heidän maailmastaan.
Tutkimusrahoitus kasvoi: ensimmäinen Horisontti Eurooppa -rahoitus
Taideyliopiston saama kilpailtu tutkimusrahoitus on kasvanut viime vuosina, ja tutkimushankkeille on haettu enenevässä määrin rahoitusta Suomen Akatemiasta ja EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelmasta.
Taideyliopisto sai 2025 ensimmäisen Horisontti Eurooppa -ohjelmarahoituksen tutkijatohtori Borja Juan Moreran tutkimukselle InChoir: Osallistumisen harmonisointi kuoromusiikissa. Sibelius-Akatemiaan sijoittuva InChoir-hanke keskittyy osallistaviin kuoroihin ja niiden mahdollisuuksiin käsitellä rakentavasti eriarvoisuutta, sosiaalista syrjäytymistä ja vastakkainasettelua.
Taideyliopisto on jäsen MAGICS-infrastruktuurissa (National infrastructure for human in digital world), joka on valittu vuosiksi 2025–2028 Suomen Akatemian kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle. Hanke vahvistaa Taideyliopiston edellytyksiä kehittää tutkimuksen digitalisaatiota yhteistyössä kansallisen konsortion kanssa.
Koneen Säätiö myönsi taideyliopistolaisille yksitoista apurahaa vuonna 2025, yhteensä yli miljoona euroa. Suomen Kulttuurirahastosta apurahoja sai 39 tutkijaa, yhteensä 640 000 euroa.
Tutkimuspaviljonki 2025 juhlisti taiteellisen tutkimuksen monimuotoisuutta
Taideyliopiston kuudes Tutkimuspaviljonki esitteli taiteellista tutkimusta laajalla skaalalla kesäkuusta joulukuulle. Ohjelmisto koostui yhdentoista erillisen tapahtuman sarjasta, joiden kokoavana teemana on taiteellisen tutkimuksen monimuotoisuus. Tapahtumissa, työpajoissa ja julkaisuissa luodattiin muun muassa taiteen kokemuksellisuutta ja vuorovaikutteisuutta, tutkimuksen käsitteellisiä ulottuvuuksia ja pedagogisia juuria.
Tutkimuspaviljonki järjestettiin Niilo Helanderin säätiön tuella.
Pieni oopperatalo Musiikkitalon sisällä
Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen maisteriohjelman opiskelijat muodostavat kymmenhenkisen kansainvälisen laulaja-ensemblen. Oopperaluokka harjoittelee ja esiintyy Musiikkitalossa. Oopperakoulutuksen professorin tehtävästä eläköitynyt kapellimestari Markus Lehtinen opetti yli 20 vuoden ajan uusia sukupolvia ja näytti suuntaa Suomen oopperakoulutukselle. Lehtinen nostaa Musiikkitalon syntymisen koulutuksen uudistumisen kannalta käänteentekeväksi vaiheeksi.
”Sibelius-Akatemian oopperaluokka sai käyttöönsä Musiikkitalon Sonore-salin. Tämä loi pohjan työelämälähtöiselle tavalle tehdä taidetta yhdessä alan ammattilaisten sekä Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan ja orkesterimuusikoiden kanssa. Uusi talo synnytti vision kansainvälisesti toimivasta koulutusohjelmasta ja ammattimaisesti toimivasta ensemblesta: syntyi kansainvälinen Sibelius-Akatemian ooppera, Sibelius Academy Opera”, Lehtinen kertoo.
Oopperakenttä vaatii nykyisin laulajilta yhä enemmän: monipuolisuutta ja erilaisten ohjelmistojen ja työskentelytapojen nopeaa omaksumista. Ooppera elää muutoksessa, kun yleisöjen odotukset, tuotantomallit ja taiteen rooli yhteiskunnassa ovat jatkuvassa liikkeessä. Suuret festivaalit tuottavat Lehtisen mukaan kyllä visuaalisesti näyttäviä ja isoja produktioita, mutta voivat samalla kadottaa oopperaan taidemuotona kuuluvan aitouden ja suoran kontaktin esittäjän ja yleisön välillä.
”Mitä enemmän taidetta tuotetaan tekniikalla, sitä tärkeämmiksi käyvät perustaidot: laulaminen, tulkinta ja läsnäolo. Oopperan tekijöiden täytyy pystyä kommunikoimaan suoraan yleisön kanssa ja tuomaan esiin oma persoonansa. Jos nämä häviävät esityksestä, ooppera ei ole enää elävä taidemuoto”, Lehtinen sanoo.
Lehtisen ura oopperakoulutuksen professorina huipentui syksyllä 2025 Sibelius-Akatemian oopperan esittämään Georg Philipp Telemannin barokkioopperaan Orpheus.
Mitä enemmän taidetta tuotetaan tekniikalla, sitä tärkeämmiksi käyvät perustaidot: laulaminen, tulkinta ja läsnäolo.
Otto Antikaiselle menestystä Sibelius -viulukilpailussa
Sibelius-Akatemian opiskelija Otto Antikainen eteni toukokuussa 2025 XIII Kansainvälisen Jean Sibelius -viulukilpailun finaaliin ensimmäisenä suomalaisviulistina viiteentoista vuoteen. Antikaisen tulkinta Sibeliuksen viulukonsertosta räjäytti viimeistä paikkaa myöten täyden Musiikkitalon konserttisalin villeihin suosionosoituksiin. Antikainen soitti finaalissa lisäksi Kaija Saariahon Graal théâtre -konserton. Kilpailumenestys toi uusia solistikutsuja ja viulisti esiintyi muun muassa Sinfonia Lahden solistina itsenäisyyspäivän ja Sibeliuksen päivän konserteissa.
Palkintoja Sibelius-Akatemian professoreille
Vuoden 2025 Fredrik Pacius -palkinto myönnettiin Sibelius-Akatemian professori Nathan Thomsonille uraauurtavasta työstä suomalaisen musiikkikoulutuksen kehittämiseksi. Thomson on käynnistänyt ja kehittänyt Sibelius-Akatemian Global Music -koulutusohjelman. Palkintoperustelujen mukaan Thomsonin toiminta osallisuuden ja monimuotoisuuden edistämiseksi suomalaisessa ja maailmanlaajuisessa musiikkikoulutuksessa on vaikuttavaa. 15 000 euron palkinnon myöntää Svenska Litteratursällskapet i Finland.
Suomen Säveltäjien Madetoja-palkinto myönnettiin professori Nils Schweckendiekille ansiokkaasta työstä suomalaisen luovan säveltaiteen ja uuden musiikin esiin tuomisessa. Schweckendiek on toiminut Sibelius-Akatemian kuoronjohdon professorina vuodesta 2014 ja tehnyt pitkäjänteistä työtä kotimaisen kuoromusiikin näkyvyyden ja uusiutumisen eteen.
Johtajanimityksiä Taideyliopistossa
Aalto-yliopiston estetiikan professori Ossi Naukkarinen on nimitetty tutkimuksesta vastaavaksi vararehtoriksi. Filosofian tohtori Naukkarinen on toiminut aiemmin Aalto-yliopiston tutkimuksesta vastaavana vararehtorina sekä taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun varadekaanina.
Musiikin maisteri Kaisa Rönkkö valittiin Sibelius-Akatemian dekaaniksi 1.1.2026 alkaen. Rönkkö on toiminut Taiteen edistämiskeskus Taiken johtajana vuodesta 2023 alkaen. Sitä ennen hän on työskennellyt mm. Music Finland ry:n toiminnanjohtajana ja Suomen kansallisooppera ja -baletin orkesteriosaston päällikkönä.
Lääketiede tarvitsee kumppanikseen taidetta
Maailman terveysjärjestön (WHO) joitakin vuosi sitten julkaisema laaja tutkimusraportti osoittaa, että taide voi vaikuttaa sekä ihmisten psyykkiseen että fyysiseen terveyteen kokonaisvaltaisesti.
WHO:n raportin mukaan taiteisiin osallistumisella todettiin olevan positiivisia vaikutuksia muun muassa lasten kehitykseen, painon pudotukseen, surutyöhön, kuntoutukseen, kivun hallintaan ja vanhenemiseen liittyvän heikkouden ennaltaehkäisyyn. Lisäksi taiteen todettiin olevan hyväksi diabeteksen, mielenterveyden, traumaperäisen stressin, sydän- ja verisuonisairauksien sekä neurologisten häiriöiden hoidossa.
WHO:n tutkimustulokset on koottu yli 3000:sta eri puolilla maailmaa tehdystä tutkimuksesta.
Taideyliopiston Tutkimusinstituutin tutkija Kai Lehikoinen oli vertaisarvioimassa raporttia. Hänelläon yli 15 vuoden kokemus taiteen ja hyvinvoinnin yhteyksiin liittyvästä tutkimuksesta. Lehikoisen aloittaessa tutkimustyötään taiteen terveysvaikutuksista ei juuri puhuttu julkisuudessa, mutta nykyisin vaikutukset ovat tunnetumpia.
Jotkut esimerkit taiteen hyvinvointivaikutuksista ovat suorastaan hämmästyttäviä. Sulkeutuneen muistisairaan mieliala kohenee silmänräpäyksessä ja hän alkaa laulaa kuullessaan lempimusiikkiaan. Tanssilla voi olla samanlaisia positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin.
Lehikoisen mukaan on tutkimusta, joka osoittaa taiteella olevan vaikutuksia taiteen kokijoihin ilman henkilökohtaista syvempää taidesuhdetta. Kaikki eivät kuitenkaan hyödy taideharrastuksesta eikä taide itsessään välttämättä lisää hyvinvointia, jos taiteeseen ei ole henkilökohtaista suhdetta.
“Hyvinvointivaikutusten syntyminen edellyttää yleensä, että ihmisellä on valmiuksia ja mahdollisuus luoda suhde taiteeseen, mikä edesauttaa taiteen syvää kokemista.”
Kulttuurisista oikeuksista huolehtiminen olisikin Lehikoisen mukaan tärkeää. Kaikilla tulisi olla mahdollisuudet osallistua taiteen tekemiseen, kokemiseen ja oppimiseen riippumatta esimerkiksi taloudellisista tai maantieteellisistä syistä tai liikuntarajoitteisuudesta.
Musiikkiterapia apuna traumatisoituneiden pakolaisten kuntouttamisessa
Musiikkiterapian dosentti, tutkija Sami Alanne Taideyliopistosta on kirjoittanut uraauurtavan kirjan Music, Music Therapy and Refugees musiikkiterapian käytöstä pakolaisten ja kidutuksen uhrien auttamisessa.
Vertailevien tutkimusten mukaan musiikkiterapia on yhtä vaikuttavaa ja tehokasta kuin kognitiivinen psykoterapia. Musiikkiterapiaa onkin muiden menetelmien ohella alettu käyttää kotimaastaan paenneiden ja kidutusten traumatisoimien terapiapotilaiden auttamiseksi. Traumatisoitumisessa kytkös kehon ja mielen välillä katkeaa, ja traumatisoituneen voi olla vaikea saada yhteyttä tunteisiinsa. Musiikki voi palauttaa näitä yhteyksiä ja on siksi tärkeä terapeuttinen väline.
Musiikkiterapia voi olla esimerkiksi myös sitä, että eri kulttuuritaustoista tulevat ihmiset opettavat oman kulttuuriperinteensä lauluja toisilleen pakolaiskeskuksissa. Yhteisöllisyys tukee normaalia arkea ja traumoista toipumista. Vuorovaikutus muiden kanssa vähentää ennakkoluuloja ja pelkoja sekä eristäytyneisyyttä, joka liittyy traumoihin.
Alanteen mukaan musiikilla on myös pimeä puolensa. Musiikkia on käytetty manipuloinnin ja alistamisen keinona esimerkiksi toisen maailmansodan ja kylmän sodan aikana – ja käytetään edelleen nykysodissa. Alanne toteaa, että mielenterveysammattilaisten on hyvä tiedostaa potilaiden musiikkiin ja ääneen liittyviä traumoja.
Mielenterveyden kriisin voi saada aikaan myös uuteen kulttuuriin saapuminen. Pitää opetella uudet tavat ja säännöt, sopeutua erilaiseen elämään ja kulttuuriin, mutta toisaalta samalla säilyttää oma identiteetti. Alanne muistuttaa kirjassaan, että länsimaisten terapeuttien tulisi vahvistaa kunkin asiakkaan yksilöllistä kulttuurillista identiteettiä. Kasvuun ja paranemiseen tarvitaan riittävän vahva identiteetti, jolloin on mahdollista päästää irti traumoista. Musiikki ja taide voivat olla tässä apuna.
Sydämellinen kiitos taiteen tukijoille
Anita ja Olavi Seppäsen muistosäätiö
Foundation PS
Helsingin kaupunki
Jane ja Aatos Erkon säätiö
Jenny ja Antti Wihurin rahasto
Keele-säätiö
Koneen säätiö
Konstsamfundet
Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiö
Lisi Wahls stiftelse
Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö
Mauno Pudas -säätiö
Niilo Helanderin säätiö
Otavan Kirjasäätiö
Outi ja Jan Vapaavuoren säätiö
Pro Musica Säätiö
Pekka Räisänen
Saastamoisen säätiö
Seinäjoen kaupunki
Stiftelsen Emilie och Rudolf Gesellius fond
Stiftelsen Tre Smeder
Suomen Akatemia
Suomen Kulttuurirahasto
Svenska kulturfonden
Svenska litteratursällskapet i Finland
Teoston kulttuurisäätiö
Waldemar von Frenckells stiftelse
William Thurings stiftelse
Suomalaisen taidekoulutus on vetovoimaista
Suomen tyytyväisimmät opiskelijat
Taideyliopiston opiskelijat ovat tyytyväisiä yliopistoonsa ja opetuksen laatuun valtakunnallisen opiskelijakyselyn mukaan. Taideyliopiston tuloskeskiarvo oli jälleen yliopistojen paras.
Suomen halutuimpia opiskelupaikkoja
8,6 % hakijoista sai opiskelupaikan.
Suomen kansainvälisimpiä yliopistoja
31 % uusista opiskelijoista tulee Suomen ulkopuolelta. Kaikista tutkinto-opiskelijoista 21 % on kansainvälisiä.
Maailman kärkeä
Sibelius-Akatemia sijalla 9 maailmanlaajuisesti yli 1 800 esittävien taiteiden yliopiston joukossa (QS World University Ranking).
Taideyliopisto vuonna 2025
- 1400 esitystä, konserttia ja näyttelyä, joiden yleisömäärä kasvoi aiemmasta ja oli 115 000
- 1 918 tutkinto-opiskelijaa
- 309 ylempää korkeakoulututkintoa
- 232 alempaa korkeakoulututkintoa
- 13 tohtorintutkintoa
Taideyliopiston sijoituspääoma on 104 miljoonaa
Taideyliopiston sijoitusomaisuus oli vuoden 2025 lopussa 104,4 miljoonaa euroa. Sen markkina-arvo kasvoi 4,7 prosenttia eli 4,6 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Salkussa olevat dollarimääräiset sijoitukset heikensivät vuoden tuottoa, sen sijaan kotimaiset osakkeet tuottivat erinomaisesti. Yliopiston varainhoitoa tukee hallituksen ja rehtorin alaisuudessa toimiva neuvoa-antava sijoituskomitea.
Vuoden aikana sijoitussalkusta nostettiin miljoona euroa. Varoilla rahoitettiin muun muassa kirjoittamisen koulutusta sekä vahvistettiin ruotsinkielistä opetusta rekrytoimalla kaksi ruotsinkielisen taidepedagogiikan tuntiopettajaa yliopiston yhteiseen opetukseen. Tuottoja kohdistettiin lisäksi digitaalisten menetelmien ja tietoverkkojen kehittämiseen opetuksessa ja taiteellisessa toiminnassa, jotta pysymme korkeakoulusektorin digitaalisten vaatimusten tahdissa.
Taideyliopisto on muihin suomalaisiin yliopistoihin verrattuna poikkeuksellisen riippuvainen opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksesta, ministeriön rahoitus muodostaa keskimäärin 90 prosenttia yliopiston tuloista. Taidealojen opetus ja opiskelu edellyttävät merkittävästi enemmän tila- ja opetusresursseja kuin perinteinen luentopainotteinen toiminta. Taideyliopiston tilakustannukset nousevat noin 28 prosenttiin liikevaihdosta, mikä on merkittävästi enemmän kuin yliopistoilla keskimäärin.
Ulkopuolisen rahoituksen osuutta kokonaisrahoituksesta pyritään lisäämään. Kuvataideakatemia on käynnistänyt pilotin, jossa ulkoisen rahoitusalan kumppanin kanssa pyritään löytämään uusia rahoituslähteitä tukemaan akatemian toimintaa.
Taideyliopiston tukisäätiöt
Tukisäätiöiltä lähes 900 000 euroa Taideyliopiston opiskelijoille ja toiminnan kehittämiseen
Taideyliopiston yhteydessä toimivat tukisäätiöt myöntävät apurahoja opiskelijoille ja avustavat taloudellisesti yliopiston toiminnan kehittämisessä. Tukisäätiöiden varat kertyvät yksityishenkilöiden testamenteista ja lahjoituksista sekä sijoitustuotoista.
Sibelius-Akatemian tukisäätiö
Sibelius-Akatemian tukisäätiö tukee musiikin opiskelua ja koulutusta. Vuonna 2025 säätiö jakoi apurahoja, stipendejä ja muuta tukea 831 000 euroa. Yhteensä 158 musiikin opiskelijaa sai henkilökohtaisen apurahan esimerkiksi mestarikursseille ja kilpailuihin osallistumiseen sekä soitinten kunnostamiseen. Tavoiteajassa tutkinnon suorittaneet saivat stipendin. Säätiö tuki myös kansainvälisiä hankkeita ja vaihto-opintoja sekä Nuoret taiteilijat -konserttisarjaa. Tuottoja varattiin lisäksi tulevina vuosina järjestettäviin pianokilpailuihin.
Sibelius-Akatemian tukisäätiön pääoman markkina-arvo oli vuoden 2025 lopulla 30,4 miljoonaa euroa. Tukisäätiö on sitoutunut vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin ja sijoitusomaisuutta analysoidaan ympäristövastuun, yhteiskuntavastuun sekä hyvän hallintotavan näkökulmasta. Tukisäätiö vastaanotti 25 000 euron lahjoituksen Keele-säätiöltä kansanmusiikille. Lisäksi Pekka Räisäsen 300 000 euron lahjoituksella perustettiin nimikkorahasto orkesterikoulutuksen tukemiseen.
Taideyliopiston tukisäätiö
Taideyliopiston tukisäätiö tukee kuvataiteen ja esittävien taiteiden opiskelua ja koulutusta. Säätiö jakoi apurahoina, stipendeinä ja palkintoina yhteensä 100 450 euroa. Kuvataideakatemian rahastosta myönnettiin muun muassa työhuonestipendi HIAPin residenssiohjelmaan Suomenlinnaan. Johanna Ehrnroothin rahastosta myönnettiin 10 000 euron palkinto kuvataiteilija Alena Tereshkolle.
Taideyliopiston tukisäätiön sijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2025 lopulla 0,9 miljoonaa euroa. Tukisäätiö on sitoutunut vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin ja seuraa sen toteutumista säännöllisesti. Vuonna 2025 tukisäätiö vastaanotti 25 000 euroa lahjoituksena Keele-säätiöltä ja 25 000 euroa yksityishenkilöltä.