Vuosikatsaus lahjoittajille ja kumppaneille 2022
Taiteen koulutus ja tutkimus vahvistui lahjoittajien tuella ja yhteistyössä säätiökumppaneiden kanssa.
Rehtorin tervehdys
Hyvä lahjoittaja ja kumppani,
Taideyliopisto on rakentanut jo kymmenen vuotta monitaiteista yliopistoa. Meillä on kansallinen erityistehtävä huolehtia taiteen koulutuksesta ja elinvoimaisuudesta Suomessa. Kun globaalit kriisit ovat muuttaneet elämämme perustavanlaatuisesti, on taiteen merkitys noussut esille uudessa valossa: taide on osa henkistä huoltovarmuutta. Taide voi kannatella meitä vaikeiden aikojen yli, taide voi valaa uskoa ja antaa uusia näkökulmia ihmisenä olemisen kysymyksiin.
Taideyliopisto kantaa vastuuta koko taidekentän tulevaisuudesta. Ala tarvitsee rakenteellista uudistumista kyetäkseen toimimaan entistä vaikuttavammin nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Käynnistimme pandemian aikana taidealan tulevaisuusohjelman, jonka puitteissa tarjotaan esimerkiksi maksuttomia työelämä- ja yrittäjyysopintoja taidealan freelancereille. Viime syksynä teimme merkittävän panostuksen taidelähtöiseen yritys- ja innovaatiotoimintaan: perustimme Uniarts Hub -esihautomon yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. Uniarts Hub tarjoaa tukea yrittäjyyteen sekä testialustan taiteilijoiden ja opiskelijoiden liikeideoille.
Tutkimusrahoituksemme on kasvanut Suomen Akatemian profiloitumisrahoituksen ja säätiöiden tuella. Taideyliopiston yhteinen Tutkimusinstituutti on aloittanut toimintansa tutkimuksen vaikuttavuuden vahvistamiseksi.
Yliopistomme suurin voimavara ovat nuoret taiteen opiskelijat. Heiltä vuosittain keräämämme palaute kertoo, että olemme onnistuneet opetuksessa. Myös vaihto-opiskelijat pitävät kyselyiden perusteella Taideyliopistoa Suomen parhaana yliopistona: kansainväliset opiskelijat arvostavat koulutuksemme laatua sekä yliopiston innostavaa opiskeluyhteisöä.
Taiteellinen toiminta on opetuksen ja tutkimuksen ohella Taideyliopiston ydintehtävä, sillä kontakti yleisöön on tärkeä osa taiteilijaksi kasvamista. Vuonna 2022 palasimme tapahtumien määrässä pandemiaa edeltävälle tasolle: järjestimme lähes 1200 tapahtumaa.
Yliopistomme taloudellisesta kestävyydestä huolehtiminen on kriisiaikoina entistäkin tärkeämpää. Kesällä 2022 päättynyt varainhankintakampanjamme kasvatti yhdessä valtion vastinrahoituksen kanssa pääomaamme lähes seitsemän miljoonaa euroa. Lahjoittajilta saamamme tuki avaa meille uusia mahdollisuuksia ja antaa uskoa työhömme. Taideyliopiston tukisäätiöille tehdyt testamenttilahjoitukset auttavat opiskelijoitamme kasvamaan taiteen huippuammattilaisiksi.
Me haluamme, että taide on tulevaisuudessakin osa hyvää elämää ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa. Maailman onnellisimmaksi kansaksi tullaan panostamalla koulutukseen ja sivistykseen, taiteeseen ja tieteeseen.
Kiitos sinulle tukijamme, joka näet työmme tärkeyden ja mahdollistat lahjoituksellasi taiteelle tulevaisuuden.
Maailman onnellisimmaksi kansaksi tullaan panostamalla koulutukseen ja sivistykseen, taiteeseen ja tieteeseen.
Vuosi 2022 lukuina
Kilpailemme maailman parhaiden kanssa:
- Suomen halutuin opiskelupaikka: vain 7 % hakijoista valitaan. Vuonna 2022 perustutkintokoulutukseen hyväksyttiin 356 opiskelijaa.
- Suomen kansainvälisimpiä yliopistoja: Uusista perustutkinto-opiskelijoista 27 % tulee Suomen ulkopuolelta.
- Suomen paras yliopisto: Vaihto-opiskelijat pitävät Taideyliopistoa Suomen parhaana yliopistona Erasmus-kyselyiden perusteella.
- Taideyliopiston Sibelius-Akatemia seitsemättä vuotta kärkijoukossa maailmanlaajuisesti yli 2200 esittävien taiteiden oppilaitoksen joukossa (QS World University Ranking).
Vuonna 2022 Taideyliopistossa:
- suoritettiin 279 ylempää korkeakoulututkintoa, 168 alempaa korkeakoulututkintoa ja 17 tohtorin tutkintoa.
- järjestettiin 1200 opiskelijoiden esitystä, konserttia ja näyttelyä, joiden yleisömäärä oli yhteensä 100 000.
Yliopiston peruspääoma 92,9 miljoonaa
Taideyliopiston sijoitussalkku kesti vaikean sijoitusvuoden tyydyttävästi. Yliopisto on muuttanut vuodesta 2018 alkaen sijoituspolitiikkaansa niin, että sijoitussalkussa olevien vaihtoehtoisten sijoitusten osuutta on lisätty. Päätös on kasvattanut salkun tuotto-odotusta, ja se on nyt vähemmän altis markkinoiden heilahtelulle.
Yliopistolla on sijoitusammattilaisista koostuva neuvoa-antava sijoituskomitea, joka toimii hallituksen ja rehtorin alaisena asiantuntijaelimenä yliopiston varojenhoidossa. Sijoittamisessa noudatetaan hallittua riskinottoa, hyviä riskienhallintatapoja ja vastuullisen sijoittamisen periaatteita.
Sijoitusomaisuuden tuottoja käytetään yliopiston strategisten tavoitteiden rahoittamiseen, kuten koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen sekä uusiin koulutusavauksiin. Vuonna 2022 sijoitustoiminnan tuottoja kohdennettiin muun muassa kansallisen taidekasvatuksen ja -koulutuksen visiotyön toteuttamiseen, uusiin lavastuksen ja kirjoittamisen koulutusohjelmiin sekä Kuvataideakatemian uuden Mylly-rakennuksen varusteluun.
Vastinrahakampanjalla lähes seitsemän miljoonaa euroa
Taideyliopiston Vahvista taiteen voimaa -keräys päättyi kesällä 2022. Lahjoituksia taidekoulutuksen hyväksi kertyi kaikkiaan yli 3,5 miljoonaa euroa. Keräys oli osa valtion vastinrahakampanjaa, jossa valtio kohdensi yliopistoille 67 miljoonaa euroa suhteessa niiden keräämään yksityiseen pääomaan. Yhtä kerättyä euroa kohtaan valtio myönsi vastinrahaa 0,96 euroa. Valtion vastinrahan kanssa Taideyliopiston pääoma kasvoi 6,9 miljoonaa euroa.
Opiskelijamäärään suhteutettuna Taideyliopisto keräsi toiseksi eniten lahjoituksia heti Hankenin jälkeen.
Kiitos taiteen tukijoille
Sydämellinen kiitos keräykseen lahjoittaneille taiteen tukijoille:
Heikki Herlin, Koneen säätiö, Otavan Kirjasäätiö, Saastamoisen säätiö.
Algol Oy, Kansakunta Oy, Konstsamfundet, Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiö, Lisi Wahls stiftelse, Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö, Moomin Characters Oy Ltd, Planmeca Oy, Pro Musica Säätiö, Stiftelsen Emilie och Rudolf Gesellius fond, Stiftelsen Tre Smeder, Svenska kulturfonden, William Thurings stiftelse.
Sekä lukuisat lahjoituksia tehneet yksityishenkilöt ja yritykset.
Vuoden 2022 kohokohtia
Kovatasoisessa Sibelius-viulukilpailussa kolme Taideyliopiston opiskelijaa
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia ja Sibelius-Seura järjestivät toukokuussa 12. kansainvälisen Jean Sibelius -viulukilpailun. Kilpailu esitteli kenties historiansa korkeatasoisimman kattauksen viulunsoiton tähtihetkiä. Kilpailuun osallistui kolme Sibelius-Akatemian viulunsoiton opiskelijaa: Kasmir Uusitupa, Otto Antikainen ja Andrián Ibanez-Resjan. Voittajaksi valittiin eteläkorealainen Inmo Yang.
Sibelius-viulukilpailua seurasi ennennäkemättömän suuri yleisö: verkkolähetyksiä ja tallenteita katsottiin YLE Areenan kautta maailmanlaajuisesti yli 2 miljoonaa kertaa.
Kuvan Kevät ensimmäistä kertaa Myllyssä
Kuvan Kevät on suomalaisen kuvataiteen loppukevään perinteinen näyttelytapaus. Taideyliopiston Kuvataideakatemian maisteriopiskelijoiden kevätnäyttely nähtiin vuonna 2022 ensimmäistä kertaa uudessa Mylly-rakennuksessa Sörnäisissä. Näyttelyssä oli töitä 40 opintojaan viimeistelevältä kuvataiteilijalta.
Taidepisteessä avattiin taiteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta
Taideyliopiston kampuksilla järjestetty yhteiskunnallinen Taidepiste-keskustelusarja toi vuosina 2020–2022 yhteen taiteen ja yhteiskunnan eri alojen asiantuntijoita. Keskustelut käsittelivät ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä monialaisesti ja taiteellisen ajattelun kautta. Yleisölle avoimia tilaisuuksia järjestettiin yhteensä 25 ja niitä seurasi kaikkiaan yli 20 000 katsojaa kampuksilla ja YouTuben kautta.
Taidepiste-tapahtumat järjestettiin Louise ja Göran Ehrnroothin säätiön tuella.
Vuoden alumnit Dalia Stasevska, Adel Abidin ja Paula Vesala inspiroivat esimerkillään
Taideyliopiston Vuoden 2022 alumnit Dalia Stasevska, Adel Abidin ja Paula Vesala ovat työllään ja toiminnallaan esimerkkejä siitä, miten taide ja taiteilijat vaikuttavat yhteiskunnassa.
Dramaturgi, näyttelijä ja muusikko Paula Vesala teki koronakriisin aikana omalla näkyvyydellään kulttuurikentän äänen kuuluvaksi päättäjille. Edunvalvonnan, mielenilmausten ja somevaikuttamistyön lisäksi Vesala tuki taloudellisesti niitä alan tekijöitä, jotka putosivat kriisissä ohi kaikkien turvaverkkojen.
Mediataiteilija Adel Abidinin työt ovat olleet esillä merkittävissä näyttelyissä maailmanlaajuisesti. Abidin on vahvistanut taidekenttää rohkeasti pandemia-aikana esimerkiksi Musical Manifest 2022 -videoinstallaatiollaan, joka käsittelee identiteettiä, valtaa, pelkoa ja kliseitä. Abidinin mielestä taiteilijan tärkein rooli yhteiskunnassa on sen muuttaminen.
Kapellimestari Dalia Stasevska toimii Sinfonia Lahden ylikapellimestarina, kansainvälisen Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana ja BBC:n sinfoniaorkesterin päävierailijana. Stasevska on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja kuuluu Sibelius-Akatemian yhteiskunnallisten vaikuttajien sparrausryhmään. Stasevska kävi näkyvää julkista keskustelua rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Taideyliopisto mukana Kaija Saariahon 70-vuotisjuhlavuodessa
Taideyliopiston kunniatohtorin ja Sibelius-Akatemian alumnin, säveltäjä Kaija Saariahon juhlavuosi huipentui lokakuussa valtakunnalliseen Kaija Saariaho 70 -tapahtumien sarjaan. Musiikkitalon konserteissa kuultiin läpileikkaus Saariahon rikkaasta kamarimusiikkituotannosta sekä hänen sooloteoksiaan Sibelius-Akatemian opiskelijoiden ja opettajien esittäminä. Saariaho oli myös vieraana Taideyliopiston Taidepiste-keskustelusarjassa Musiikkitalossa.
Taide lisää hyvinvointia
Health, Narrative and the Arts – kaunokirjallisuuden avulla parempaa terveydenhuoltoa
Lääkärit, sosiaalityöntekijät ja sairaanhoitajat kuuntelevat työssään päivittäin tarinoita. Jotta potilasta voitaisiin auttaa, tulee hänen ensin tulla kuulluksi. Se taas vaatii ammattitaitoa ja keskittymistä. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Health, Narrative and the Arts -hankkeessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset pohtivat potilastyötä kaunokirjallisuuteen ja kirjoittamiseen keskittyvillä kursseilla. Osallistujien kokemuksista tehdään tieteellistä tutkimusta.
Kurssit on suunniteltu sote-ammattilaisille kansainvälisten kertomuksellisen lääketieteen ja terveyshumanististen koulutusten inspiroimina. Kertomuksellinen lääketiede lähtee havainnosta, jonka mukaan taito kuunnella potilaiden kertomuksia on välttämätöntä heidän auttamisekseen. Biolääketieteellisestä osaamisesta on eniten apua, jos lääkäri osaa kuunnella ja tulkita potilaidensa kertomuksia ja toimia niiden perusteella.
”Kaunokirjallisuuden lukeminen ja reflektiivinen kirjoittaminen voi auttaa kuuntelemaan ja kohtaamaan potilaita. Se taas johtaa parempaan potilaskokemukseen”, sanoo kursseilla opettava lääkäri Sonja Sulkava.
Taito kuunnella potilaiden kertomuksia on välttämätöntä heidän auttamisekseen.
Hankkeen sisällöstä vastaa kirjailija ja psykologi Jussi Valtonen, joka työskentelee Teatterikorkeakoulun kirjoittamisen maisteriohjelman professorina. Valtosen mukaan psykologin tai lääkärin työssä ihmisten kuuntelu on paljon moniulotteisempaa kuin voisi kuvitella ja siksi kertomuksellisille taidoille on aidosti tarvetta.
Empatiaa potilaan kohtaamiseen
”Sillä on terveysvaikutuksia, että ihminen kohdataan terveydenhuollossa ihmisenä, häntä kuunnellaan ja hän tulee nähdyksi kokonaisvaltaisemmin kuin vain sairautensa kautta. Tutkimusten mukaan empaattisempi ja läsnäolevampi potilassuhde vaikuttaa myönteisesti myös paranemisprosessiin”, sanoo kurssilla opettava kirjailija Joonas Kallonen.
Teatterikorkeakoulun kursseilla opettavat terveydenhuollon ja taiteen ammattilaiset. Sulkava ja Kallonen kouluttautuivat muiden opettajien kanssa Columbian yliopiston narratiivisen lääketieteen kurssilla. Opettaessaan Sulkava huomasi, kuinka kurssilla käsitelty teoria muuttui käytännöksi ja kuinka hyvin harjoitteet toimivat suomalaisessa sote-ryhmässä.
Monenlaiset sote-koulutukset käyneelle jää tämä koulutus mieleen kaikkein antoisimpana. Lisää tällaisia ennakkoluulottomia lähestymistapoja ammatilliseen kehittymiseen.
Osallistujilta saatu positiivinen palaute osoittaa, että sote-ammattilaisille suunnatuille kertomuksellisen osaamisen kursseille on suuri tarve. Koulutuksen kehittämistä jatketaan muun muassa yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Osallistujien kokemuksista tehdään tieteellistä tutkimusta. Tuloksista laaditaan parhaillaan artikkelikäsikirjoituksia vertaisarvioitavaksi ja julkaistavaksi.
Health, Narrative and the Arts -hanketta tukee Jenny ja Antti Wihurin rahasto.
Taiteen koulutus ja tutkimus vahvistuu
Kirjoittaminen uutena koulutusalana Taideyliopistoon
Kirjoittaminen on aina ollut yksi merkittävimmistä kulttuurin muodoista Suomessa. Kirjoittamisesta tuli viime syksynä osa Taideyliopiston koulutuskokonaisuutta, kun kirjoittamisen maisteriohjelma vakiintui osaksi Teatterikorkeakoulun opetustarjontaa. Maisteriohjelmaa pilotoitiin aiemmin Otavan Kirjasäätiön ja Otava-konsernin rahoituksella. Syksystä lähtien kirjoittamista on voinut opiskella Taideyliopistossa myös kandidaattiohjelmassa.
Kirjoittamisen opiskelu muodostuu lukemisesta, kirjoittamisesta ja ryhmässä keskustelemisesta. Laaja kurssitarjonta sisältää kursseja proosasta ja lyriikasta, mutta myös muista kirjoittamisen lajeista, kuten digitaalisille alustoille ja taiteesta kirjoittamisesta. Koulutuksen punaisena lankana ovat opiskelijoiden omat kirjoitushankkeet, joita he edistävät osana opintojaan. Maisteriohjelmasta valmistuneista osa on julkaissut opinnäytteeseensä pohjautuvan teoksen.
Kirjoittamisen koulutusta ovat tukeneet Otava-konserni, Otavan Kirjasäätiö ja Heikki Herlin.
Kuvataiteilijoiden kansainvälistymiseen tukea Saastamoisen säätiöltä
Kuvataiteen kansainväliset verkostot -ohjelma tarjoaa kansainvälistymisen mahdollisuuksia Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelijoille, alumneille ja tutkijoille. Tavoitteena on syventää ymmärrystä ja valmiuksia kansainvälisenä taiteilijana toimimiselle.
Ohjelmaan kuuluvat alumniresidenssit, mentorointiohjelma, vierailijaprofessuurit, keynote-luennot sekä vaihto-ohjelma taiteellisen tutkimuksen tohtoriopiskelijoille ja tutkijoille. Alumneille suunnatut kansainväliset residenssijaksot tukevat kuvataiteilijoiden jatko-opintoja residenssikeskuksissa Maastrichtissa, New Yorkissa, Torontossa, Lontoossa ja Skotlannissa. Mentorointiohjelmassa opiskelijat pääsevät dialogiin pitkään alalla toimineiden kansainvälisten taideammattilaisten kanssa.
Ohjelma tuo Kuvataideakatemiaan eturivin taiteilijoita ja taiteen asiantuntijoita luennoimaan. Keynote-luennon puhujaksi kutsutaan vuosittain kansainvälisesti merkittävä ja laajasti tunnettu taidealan toimija. Vuonna 2022 luennon piti brittiläinen taiteilija, professori ja tutkija Sonia Boyce, joka on voittanut Venetsian biennaalin arvostetun Kultaisen leijonan.
Kuvataiteen kansainväliset verkostot -ohjelma toteutetaan yhteistyössä Saastamoisen säätiön kanssa.
Sibelius Summer Academy – huipputason kursseja ja konsertteja
Sibelius Summer Academy on kesäkurssikokonaisuus, joka tuo yhteen alansa johtavia taiteilijoita ja opiskelijoita Sibelius-Akatemiasta ja maailmalta. Kesäakatemia tutustuttaa myös kansainvälisiä musiikin opiskelijoita opiskeluun Suomessa sekä tarjoaa yleisölle konsertteja ja avoimia luentoja.
Kesällä 2022 kursseilla opettivat muun muassa Grammy-palkitun Theatre of Voices -lauluyhtyeen ammattilaiset ja kansainväliset lied-spesialistit.
Kesäakatemia ja siihen kytkeytyvä kansainvälinen vierailijaohjelma on Sibelius-Akatemian koulutuksen kehittämisen kansainvälinen kärkihanke.
Kansainvälistä vierailijaohjelmaa ja Sibelius Summer Academyn toimintaa tukevat Jane ja Aatos Erkon säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.
Taideyliopiston tutkimukselle Suomen Akatemialta toinen profiloitumisrahoitus
Taideyliopisto on valinnut tutkimuksensa kärjiksi taidealojen yliopistopedagogiikan ja taiteilijoiden koulutuksen tutkimuksen. Suomen Akatemia on myöntänyt profilaatioalueeseen 750 000 euron rahoituksen vuosille 2021–2026. Rahoitus sai jatkoa, kun Suomen Akatemia myönsi 2,2 miljoonan euron tuen vuosille 2023–2028. Rahoituksella kehitetään eteenpäin taiteilijapedagogiikan tutkimuksellista perustaa.
Taiteilijapedagogiikka tutkii ammattitaiteilijoiden koulutusta
Taiteilijakoulutuksen tutkimus taiteilijalähtöisesti on tunnustettu kansainvälisesti uutena ja nousevana taideyliopistoja kiinnostavana tutkimusalana. Taideyliopiston Kuvataideakatemiaan perustettiin tiettävästi alan ensimmäinen professuuri maailmassa vuonna 2021. Tehtävään valittiin brittiläinen Magnus Quiafe Manchester School of Artista. Quaife ryhmineen tutkii, miten taiteilijat kouluttavat tulevia taiteilijoita, mitä on taiteilijoiden harjoittama pedagogiikka ja minkälaista teoriaa tällainen alan kokemuksellisiin käytäntöihin nojaava opetus tuottaa.
Taiteilijapedagogiikan tutkimusalue täydentää Taideyliopiston muita tutkimuksen painopistealueita, joita ovat taidekasvatuksen ja taiteiden historian tutkimus sekä taiteellinen tutkimus.
Taiteilijapedagogiikan viisivuotisen professuurin vuosina 2021–2025 rahoittaa Saastamoisen säätiö.
Miljoonalahjoitus kulttuurienvälisen vuoropuhelun vahvistamiseen
Yhdysvaltalainen lahjoittaja Elsa Brule on tehnyt miljoonan dollarin lahjoituksen Sibelius-Akatemian Global Music -koulutusohjelmalle. Suomensukuisen Elsa Brulen kiinnostus tukea ohjelmaa syttyi vuonna 2021 Suomen-vierailulla, jonka aikana hän tutustui Sibelius-Akatemiaan. Brule halusi kohdentaa lahjoituksen vähemmistökielten ja -musiikin ylläpitämiseen sekä siltojen rakentamiseen saamelaisten ja Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurien välille.
Outi ja Jan Vapaavuoren säätiöltä kuvataidepalkinto
Outi ja Jan Vapaavuoren säätiö jakaa joka toinen vuosi 5 000 euron suuruisen palkinnon Kuvataideakatemiasta valmistuneelle nuorelle kuvataiteen maisterille, joka on opinnoissaan osoittanut erityistä kyvykkyyttä tai uudistanut kuvataiteen ilmaisua. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2022 ja sen saajaksi valittiin Iiri Poteri, joka työskentelee valokuvan, mediataiteen, performanssin sekä installaation parissa.
Kiitos lahjoittajille
Taideyliopisto kiittää lahjoittajia ja yhteistyökumppaneita tuesta taiteen koulutukselle ja tutkimukselle:
- Anita ja Olavi Seppäsen säätiö
- Elsa Brule
- Jane ja Aatos Erkon säätiö
- Jenny ja Antti Wihurin rahasto
- Koneen säätiö
- Konstsamfundet
- Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiö
- Lisi Wahls stiftelse
- Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö
- Niilo Helanderin säätiö
- Nordean Taidesäätiö
- OP Ryhmän Taidesäätiö
- Otavan Kirjasäätiö
- Outi ja Jan Vapaavuoren säätiö
- Pro Musica Säätiö
- Saastamoisen säätiö
- Stiftelsen Emilie och Rudolf Gesellius fond
- Stiftelsen Tre Smeder
- Suomen Kulttuurirahasto
- Svenska kulturfonden
- Svenska litteratursällskapet i Finland, William Thurings stiftelse
Tukisäätiöiden vuosi 2022
Taideyliopiston yhteydessä toimii kaksi tukisäätiötä, jotka tukevat apurahoilla taiteen opiskelua ja avustavat taloudellisesti yliopistoa toiminnan kehittämisessä. Tukisäätiöt jakoivat vuonna 2022 apurahoja ja avustuksia yhteensä yli 700 000 euroa.
Tukisäätiöt ottavat vastaan lahjoituksia ja testamenttilahjoituksia. Säätiöt eivät tehneet aktiivista varainhankintaa valtion vastinrahakampanjan aikana vuosina 2020–2022, jolloin varoja kerättiin Taideyliopiston pääoman kasvattamiseen. Tukisäätiöiden tunnettuutta pyritään aktiivisesti kasvattamaan tulevina vuosina taiteen tukijoiden keskuudessa lahjoitusten kartuttamiseksi.
Vuonna 1931 perustetun Sibelius-Akatemian tukisäätiön omaisuus on kertynyt pääosin testamenttilahjoituksista. Säätiön pääoman markkina-arvo oli vuoden 2022 lopussa 24,9 miljoonaa euroa. Sijoitusomaisuuden tuotoista tuetaan musiikin opiskelua ja koulutusta. Tukisäätiöllä on 19 rahastoa. Vuonna 2022 Sibelius-Akatemian tukisäätiön varallisuus kasvoi yhdellä testamenttilahjoituksella.
Vuonna 2022 jaettiin opiskelijoiden opintoja edistäviin tarkoituksiin apurahoina 194 000 euroa. Apurahoja myönnettiin muun muassa koesoittoihin, instrumenttien huoltokustannuksiin sekä kansainvälisiin ja kotimaisiin mestarikursseihin. Sibelius-Akatemian toimintaan, kuten kansainvälisiin vaihtoihin ja osastojen kehitystoimintaan, kohdennettiin noin 260 000 euroa. Vuosina 2022 ja 2023 järjestettäviin pianokilpailuihin varattiin kokonaisuudessaan Maj Lindin ja Helmi Vesan testamenttirahastojen tuotot, yhteensä 246 700 euroa.
Taideyliopiston tukisäätiö on perustettu vuonna 2018 tarkoituksena tukea erityisesti kuvataiteiden ja esittävien taiteiden opiskelua ja koulutusta. Tukisäätiöllä on kolme rahastoa: Kuvataideakatemian rahasto, Teatterikorkeakoulun rahasto ja yleinen rahasto. Säätiön pääoman markkina-arvo oli vuoden 2022 lopussa 1,2 miljoonaa euroa. Tukisäätiö jakoi ensimmäiset apurahansa vuonna 2021. Vuonna 2022 säätiö jakoi stipendeinä Teatterikorkeakoulun ja Kuvataideakatemian opiskelijoille yhteensä 35 300 euroa. Lisäksi Kuvataideakatemian rahastosta myönnettiin kaksi 1 000 euron palkintoa sekä 5400 euron työhuonestipendi.
Maj Lindin perintö siivittää pianisteja maailmalle
Joka viides vuosi järjestettävän Maj Lind -pianokilpailun rahoittaa Sibelius-Akatemian tukisäätiö Maj Lindin nimikkorahastosta. Tukisäätiö sai vuonna 1942 musiikinharrastaja Maria (Maj) Lindiltä huomattavan testamenttilahjoituksen pianistien kehittämiseksi. Lahjoitusvaroilla järjestettiin ensimmäinen Maj Lind -kilpailu toisen maailmansodan päätyttyä vuonna 1945. Kilpailulla oli alusta lähtien suuri merkitys suomalaiselle pianomusiikille. Se antoi nuorille taiteilijoille uusia mahdollisuuksia, ja toi yleisölle iloa ja toivoa sotavuosien jälkeen.
Sibelius-Akatemia on järjestänyt Maj Lind -pianokilpailun vuodesta 2002 lähtien kansainvälisenä viiden vuoden välein. Vuonna 2022 kilpailuun pääsi Sibelius-Akatemiasta mukaan kolme pianistia: David Munk-Nielsen, Arttu Ollikainen ja Aleksei Zaitsev. Munk-Nielsen ylsi hienosti finaaliin ja sai kilpailun kolmannen palkinnon. Kilpailun voittoon taituroi puolalainen Piotr Pawlak.