Vuosikatsaus lahjoittajille ja kumppaneille 2023
Taiteen koulutus ja tutkimus vahvistui lahjoittajien tuella ja yhteistyössä säätiökumppaneiden kanssa.
Taideyliopisto 10 vuotta
Taideyliopisto vietti 10-vuotisjuhlaa vuonna 2023. Taideyliopisto syntyi, kun Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyivät yhdeksi yliopistoksi. Kymmenessä vuodessa Taideyliopisto on vahvistanut asemaansa taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisenä edelläkävijänä ja Suomen halutuimpana opiskelupaikkana.
Rehtorin tervehdys
Hyvä lahjoittaja ja kumppani,
Suuntautuminen taiteen ammattilaiseksi ei ole nuorelle ihmiselle helppo valinta. Työelämä ei tarjoa yliopistotutkinnon suorittaneelle taiteilijalle valmista urapolkua, jota kulkea. Taiteilijan ammatti vaatii siksi erityisen paljon uskoa, rohkeutta ja palavaa halua toteuttaa omaa taiteellista kutsumustaan. Oma näkemys, tahto ja osaaminen ei kuitenkaan vielä riitä. Se, että joku uskoo ja osoittaa tukensa, on nuorelle taiteilijalle ratkaisevan tärkeää.
Olemme kiitollisia sinulle mahdollisuuksien tarjoamisesta nuorille. Taideyliopiston ja sen tukisäätiöiden saamat lahjoitukset auttavat heitä ottamaan rohkeasti ensiaskeliaan taiteen ammattilaisina.
Lahjoittajien merkitys Taideyliopistolle on elintärkeä. Lahjoitukset antavat meille mahdollisuuksia panostaa taiteen ja taiteilijaksi kasvamisen kannalta tärkeisiin teemoihin ja sisältöihin. Taiteellisen ajattelun kehittyminen ja kukoistaminen vaatii kypsymistä, aikaa sekä tilaa kokeiluihin. Henkistä ilmapiiriämme uhkaavien vastakkainasetteluiden ja näköalattomuuden keskellä olemme riippuvaisia näistä kypsymisen ja kehityksen hedelmistä. Ne ovat sivistyksemme ja kulttuurimme perusta ja kehitysvoima.
Lahjoitukset antavat meille mahdollisuuksia panostaa taiteen ja taiteilijaksi kasvamisen kannalta tärkeisiin teemoihin ja sisältöihin.
Lahjoituksesta käynnistynyt voima voi vaikuttaa pitkälle taiteen ja kulttuurin tulevaisuuteen. Säveltäjä Kaija Saariahon miljoonalahjoitus uusien konserttisaliurkujen rakentamiseksi Musiikkitaloon sai mukaan muita lahjoittajia ja mahdollistaa nyt urkumusiikin uuden kukoistuksen. Kirjoittamisen koulutus käynnistyi Taideyliopistossa lahjoitusvaroilla ja tuo osaltaan uutta elinvoimaa heikentyneeseen lukemisen ja kirjoittamisen kulttuuriin Suomessa. Musiikkiteatterikoulutus on saamassa vihdoin yliopistostatuksen Taideyliopistossa – kiitos säätiöiltä saamiemme huomattavien lahjoitusten.
Kiitos sinulle tukijamme siitä, että tuellasi rohkaiset nuoria ja luot taiteelle tulevaisuutta.
Kaarlo Hildén, rehtori
Sydämellinen kiitos taiteen tukijoille
Anita ja Olavi Seppäsen muistosäätiö, Helsingin Kaupunki, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Koneen säätiö, Konstsamfundet, Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiö, Lisi Wahls stiftelse, Louise ja Göran Ehrnrootin säätiö, Mauno Pudas -säätiö, Niilo Helanderin säätiö, Otavan Kirjasäätiö, Outi ja Jan Vapaavuoren säätiö, Pro Musica Säätiö, Saastamoisen säätiö, Stiftelsen Emilie och Rudolf Gesellius fond, Stiftelsen Tre Smeder, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Svenska litteratursällskapet i Finland, Waldemar von Frenckells stiftelse, William Thurings stiftelse.
Taiteen koulutus ja tutkimus vahvistuu
Orkesterikoulutus kehittyy suomalais-skotlantisena yhteistyönä
Sibelius-Akatemian ja Royal Conservatoire of Scotlandin (RCS) kolmivuotinen kumppanuus tähtää orkesterikoulutuksen kehittämiseen ja yhteistyöhön monella eri tasolla. Oppilaitokset oppivat toisiltaan esimerkiksi siitä, miten orkesteriopinnot ja tuotanto on organisoitu. Klassisen musiikin instrumenttiopiskelijat pääsevät konsertoimaan osana toisen oppilaitoksen sinfoniaorkesteria. Keväällä 2023 parikymmentä Sibelius-Akatemian jousisoitinopiskeljaa osallistui Glasgow’ssa RCS:n sinfoniaorkesterin opintojaksolle. Vierailu huipentui konserttiin Glasgow’n kaupungintalolla. Edellisenä vuonna RCS:n vaskipuhaltajat vierailivat Suomessa ja osallistuivat Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin harjoituksiin ja konserttiin. Skotlannista oppia ovat käyneet hakemassa myös kapellimestariopiskelijat.
Yhteistyöhanketta tukee Jane ja Aatos Erkon säätiö.
Opiskelijamme valmistuvat kansainvälistyville työmarkkinoille ja tavoitteemme on kasvattaa heitä navigoimaan globaalissa työympäristössä.
Musiikkiteatteri vahvistuu professuurilla ja maisterikoulutuksella
Waldemar von Frenckellin säätiö on tehnyt Taideyliopiston Teatterikorkeakoululle yli puolen miljoonan euron viisivuotisen lahjoituksen, joka mahdollistaa määräaikaisen musiikkiteatterin professuurin perustamisen. Lahjoitusprofessuurilla vahvistetaan ja kehitetään suomen- ja ruotsinkielistä musiikkiteatterin koulutusta, mikä on ollut jo pitkään Taideyliopiston tavoitteena.
Taideyliopistossa tehdään parhaillaan selvitystyötä musiikkiteatterin maisteriohjelman käynnistämisestä. Suunnitelmana on käynnistää koulutus vuonna 2026. Maisterikoulutuksella on teatterikentällä suuri tarve, sillä ala kasvaa voimakkaasti ja ammattitaitoisista esiintyjistä ja tekijöistä on Suomessa pula. Taideyliopistossa voi opiskella kaikkia musiikkiteatterissa tarvittavia erityisosaamisen alueita: sävellystä, lavastusta, valo- ja äänisuunnittelua, koreografiaa, soittamista, käsikirjoittamista, tanssia, laulua ja näyttelijäntaidetta.
Koulutuksen valmistelutyötä tukee Svenska Litteratursällskapet (SLS) Pacius-rahastosta.
Menestystä Suomen Akatemian rahoitushauissa
Suomen Akatemian valitsi yliopistotutkija Tuulikki Laeksen akatemiatutkijaksi ja myönsi 850 000 euron tutkimusrahoituksen hänen hankkeelleen ”Poliittisuus ja julkinen pedagogiikka musiikin korkeakoulutuksessa”. Nelivuotinen tutkimushanke toteutetaan kansainvälisten kumppanien kanssa pohjoismaisissa musiikkiyliopistoissa.
Akatemiatutkijan rahoituksen sai myös kuvataiteen tohtori Tuula Närhinen, jonka tutkimus käsittelee sitä, miten kuvat rakentavat käsityksemme todellisuudesta. Tutkimushanke tarkastelee kuvan tekniikoiden fyysismateriaalisia, tietoteoreettisia ja kulttuurisia reunaehtoja.
Professori Heidi Westerlundin tutkimushanke Nepalin musiikkikulttuurin sukupuolisen tasa-arvon politiikasta sai lähes 600 000 euron rahoituksen Suomen Akatemian kehitystutkimuksen DEVELOP2-haussa. Westerlundin hanke arvioitiin toiseksi parhaaksi kaikkiaan 85 hakemuksen joukossa. Hanke toteutetaan Taideyliopiston ja Kathmandun yliopiston yhteistyönä.
Koneen säätiöltä rahoitusta musiikintutkimukselle
Kulttuurisen musiikintutkimuksen professori Antti-Ville Villénin työryhmä tutkii musiikkiperinnön moninaisuutta Suomessa Koneen säätiön 430 000 euron apurahan turvin. Tutkimus tarkastelee sitä, miten tietoa musiikin menneisyydestä ja käsityksiä musiikkiperinnöstä tuotetaan nyky-Suomessa. Poikkitieteinen hanke pyrkii lisäämään kulttuurienvälistä ymmärrystä ja yhteiskunnallista moniarvoisuutta.
Koneen säätiö on myöntänyt 430 000 euron rahoituksen myös musiikkiteknologian professori Jan Schacherin tutkimukselle ”How to Live Together in Sound? Towards Sonic Democracy.” Tutkimuksen keskiössä on elinympäristömme äänimaailma ja kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa siihen. Koneen säätiön syksyn 2023 yleishaussa Taideyliopiston tutkijat saivat rahoitusta kaikkiaan 1,2 miljoonaa euroa.
Tutkimuspaviljonki avasi yleisölle taiteellista tutkimusta
Taideyliopiston Tutkimuspaviljonki esittelee taiteellisen tutkimuksen ajankohtaisia suuntia ja tekijöitä. Vuonna 2023 Tutkimuspaviljonki toi tutkivaa taidetta yleisön koettavaksi Suomenlinnassa ja Musiikkitalossa. Teemallisesti tapahtumaa määrittävät globaalit haasteet, kuten ekologinen kestävyyskriisi ja geopoliittiset jännitteet.
Tutkimuspaviljonki toteutettiin Niilo Helanderin säätiön tuella.
Stipendejä Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksen opiskelijoille
Mauno Pudas -säätiö myönsi vuonna 2023 apurahoja Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksen opiskelijoille, jotka tähtäävät musiikin ammattilaisiksi. Säätiö tukee apurahoilla lahjakkaita nuoria, joilla ei ole välttämättä taloudellisia mahdollisuuksia esimerkiksi instrumentin hankkimiseen.
Nuorisokoulutus on valtakunnallista, musiikillisesti erityislahjakkaille nuorille tarkoitettua tavoitteellista koulutusta, joka antaa valmiuksia musiikkialan korkeakouluopintoihin. Nuorisokoulutukseen valitaan vuosittain 20-30 alle 18-vuotiasta opiskelijaa.
Taide lisää hyvinvointia
Unelmana saada draaman ja tanssin opetus peruskouluun.
Uutissivut tarjoavat yhä synkempää luettavaa koulumaailmasta: lapset ja nuoret voivat huonosti, kiusaaminen lisääntyy ja opettajat uupuvat. Esittävien taiteiden tarjoamat taidot, jotka perustuvat vuorovaikutukseen, kommunikaatioon ja fyysiseen aktiivisuuteen, voivat auttaa kehityksen kääntämisessä positiivisempaan suuntaan.
Tanssi on erittäin matemaattista, joten tässä on valtavasti mahdollisuuksia. Draamapedagogiikan keskittymisharjoituksia voidaan hyödyntää myös matemaattisen osaamisen lisäämiseksi.
Peruskouluissa opetettavat taideaineet ovat kuvataide, musiikki ja käsityö. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu on mukana pilottihankkeessa, jonka kunnianhimoinen tavoite on saada myös esittävät taiteet osaksi esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmia. Hanke pyrkii edistämään oppimista ja hyvinvointia kouluissa sekä lujittamaan taiteen asemaa koulumaailmassa yleisestikin. Esittävien taiteiden eri muodoista keskitytään tanssiin ja teatteriin.
Hankkeessa ovat kumppaneina Teatterikorkeakoulun teatteri- ja tanssipedagogiikan koulutukset, Åbo Akademin ja Helsingin yliopiston opettajankoulutukset sekä ammattikorkeakoulu Novian esittävien taiteiden pedagogiikka. Hanke toteutetaan ruotsinkielisessä kouluympäristössä Pohjanmaalla Maalahden kunnassa vuosina 2024-2026. Pilottiin osallistuu esikouluryhmä sekä ryhmät neljänneltä ja seitsemänneltä luokalta. Toisen lukuvuoden aikana toiminta laajenee useampiin ruotsinkielisiin kouluihin.
Scenkonst med i lärande (SMIL) hankkeen rahoitus tulee Svenska Kulturfondenin SKAPA-rahastosta. Toiveena on käynnistää vastaavanlainen projekti myös suomeksi.
Taiteet apuna matematiikan oppimisessa
Teatteri ja tanssi sisällytetään hankkeessa osaksi opetusta itsenäisinä taideaineina mutta myös menetelminä tavallisten kouluaineiden opetuksessa. Opetus hyödyntää muun muassa näyttelijän työkalupakin eri tekniikoita, kuten vuorovaikutusharjoituksia, roolipelejä ja tarinankerrontaa. Kehitettäviä taitoja ovat luovuus, kriittinen ajattelu, identiteetin rakentaminen sekä kyky kommunikoida.
Myös matematiikan kaltaiselle oppiaineelle esittävillä taiteilla on tarjottavaa, sanoo SMIL-hankkeen projektipäällikkö Nina Dahl-Tallgren Åbo Akademista.
Hankkeessa tehdään laadullista tutkimusta. Tutkijat ja taidepedagogit vierailevat koulussa viikottain. Tutkimuksessa vertaillaan kahta oppilasryhmää, joista toisen opetus hyödyntää esittäviä taiteita, kun taas toinen jatkaa entiseen tapaan. Hanke on myös intensiivistä täydennyskoulutusta opettajille, joiden on opeteltava hyödyntämään taiteen menetelmiä opetuksessa. Tähän he saavat valmentavaa tukea taidepedagogeilta.
Tavoitteena inhimillisen pääoman kasvattaminen
SMIL-hankkeen on määrä valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä. Silloin tiedämme, millaisia vaikutuksia esittävien taiteiden painottamisella opetuksessa on ollut. Tulosten pohjalta laaditaan ehdotus siitä, miten tanssi ja teatteri voidaan integroida koulujen esi- ja perusopetukseen.
Hankkeen tavoitteet ulottuvat kuitenkin opetussuunnitelmaa pidemmälle. Dahl-Tallgren ja Teatterikorkeakoulun varadekaani Ville Sandqvist korostavat taiteen merkitystä inhimillisen pääoman ja hyvinvoinnin lisäämisessä. ”Työskentelemme luodaksemme lapsillemme ja nuorillemme tulevaisuuden. Heidän on saatava kehittää niitä taitoja, joita he tarvitsevat hallitakseen niin itseään kuin elämäänsä tässä maailmassa.”
Vuoden 2023 kohokohtia
Taideyliopisto mukaan eurooppalaiseen musiikin ja taiteen yliopistoallianssiin
Euroopan komissio tukee syksyllä 2023 käynnistynyttä eurooppalaisten taideyliopistojen allianssia kahdeksalla miljoonalla eurolla. Allianssiin liittyneet yliopistot sitoutuvat rakentamaan keskenään tiiviimpää yhteistyötä, parantamaan taidekoulutuksen ja tutkimuksen laatua, tuloksia ja kansainvälistä kilpailukykyä. Taideyliopiston kumppaneita hankkeessa ovat Norjan musiikkikorkeakoulu, Bukarestin kansallinen musiikkiyliopisto, Pariisin kansallinen musiikki- ja tanssikonservatorio, Katalonian musiikkikorkeakoulu, Wienin musiikki- ja esittävien taiteiden yliopisto, Haagin taideyliopisto – Kuninkaallinen konservatorio sekä Belgradin taideyliopisto. Allianssi koskettaa noin 9000 taidealan opiskelijaa sekä yli 4000 akateemista, tutkimus- ja hallintohenkilöstöä edustavaa toimijaa ympäri Euroopan.
Kuvataideakatemia juhli 175-vuotiasta koulutusta
Kuvataideakatemia sai alkunsa vuonna 1848 Taideyhdistyksen piirustuskoulusta ja on yksi Suomen vanhimmista oppilaitoksista. Taideyhdistys oli oman aikansa trendikkäimpiä ajatuspajoja, jonka tärkein tehtävä oli luoda puitteet taide-elämälle Suomessa. Yhdistys tuki nuorten taiteilijoiden esiinnousua, ja suomalaista mielenmaisemaa olisikin mahdotonta kuvitella ilman piirustuskoulussa 1800-luvulla opiskelleita taiteilijoita: Helene Schjerfbeck, Albert Edelfelt, Pekka Halonen, Akseli Gallén-Kallela, Ellen Thesleff. Tämän päivän Kuvataideakatemia rakentuu monista erilaisista taidekäsityksistä ja moninaisista ajallisuuksista. Maailma tulee näkyväksi eri puolilta Suomea ja maapalloa tulevien opiskelijoiden teosten kautta.
Kuvataideakatemia juhlisti merkkivuottaan julkaisemalla yli 300 teosta käsittävän taidekokoelmansa. Juhlavuoden näyttely kunnioitti akatemian pitkäaikaisen rehtorin, professori Lauri Anttilan (1938-2022) elämäntyötä. Anttila oli taiteellisen tutkimuksen edelläkävijä, taiteilijakoulutuksen uudistaja ja arvostettu opettaja.
40 vuotta jazzin ja kansanmusiikin koulutusta
Sibelius-Akatemia oli 1980-luvulla suuren ja kauaskantoisen asian äärellä, kun se otti jazzin ja kansanmusiikin osaksi koulutustarjontaansa. Oli kansainvälisestikin poikkeuksellista, että klassisen musiikin instituutio alkoi opettaa jazzia. Koulutukselle oli Suomessa selkeä tarve ja Sibelius-Akatemia onkin tuottanut käytännössä kaikki viime vuosikymmenten merkittävät suomalaiset jazzmuusikot. Akatemialla on ollut merkittävä rooli myös siinä, että suomalainen kansanmusiikki on luonut nahkansa uudelleen ja Suomeen on syntynyt kansanmusiikin ammattilaisten kenttä.
Teatterikorkeakoulun uudeksi dekaaniksi professori Otso Huopaniemi
Teatterikorkeakoulun dekaanina aloitti 1.8.2023 professori, teatteritaiteen tohtori Otso Huopaniemi. Huopaniemi on kansainvälisesti suuntautunut esitystaiteilija, näytelmäkirjailija, dramaturgi ja tutkija, joka on työskennellyt Teatterikorkeakoulussa dramaturgian ja näytelmän kirjoittamisen professorina sekä kansainvälisen Comparative Dramaturgy and Performance Research -ohjelman johtajana.
Suomalaisen taidekoulutuksen maine on erinomainen
Tyytyväiset opiskelijat
Taideyliopiston opiskelijat ovat tyytyväisiä opintoihinsa valtakunnallisen opiskelijakyselyn mukaan.
Suomen halutuimpia opiskelupaikkoja
6,3% hakijoista sai opiskelupaikan. Suosituimmat koulutusohjelmat olivat: näyttelijäntaide, kuvataide ja musiikkiteknologia.
Suomen kansainvälisimpiä yliopistoja
31% uusista opiskelijoista tulee Suomen ulkopuolelta. 75% kansainvälisistä opiskelijoista on edelleen Suomessa vuoden kuluttua valmistumisesta.
Maailman kärkeä
Sibelius-Akatemia sijalla 25 maailmanlaajuisesti yli 2 200 esittävien taiteiden yliopiston joukossa (QS World University Ranking).
Taideyliopisto vuonna 2023
- 2 000 tutkinto-opiskelijaa
- 320 ylempää korkeakoulututkintoa
- 189 alempaa korkeakoulututkintoa
- 1 300 esitystä, konserttia ja näyttelyä
- 11 tohtorintutkintoa
Taideyliopiston peruspääoma on 94 miljoonaa
Inflaation kiihtyminen ja kiinteiden kustannusten nousu ovat tuoneet Taideyliopiston taloudelliseen tilanteeseen haasteita. Henkilöstö- ja tilakulujen osuus yliopiston kustannuksista on suurempi kuin yliopistoilla keskimäärin. Julkisen talouden heikentyneet näkymät ja yliopistojen uusi rahoitusmalli luovat lisäpaineita Taideyliopistolle, joka on myös muita yliopistoja riippuvaisempi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksesta. Talouden tasapainoa voidaan parantaa tulevina vuosina karsimalla kuluja ja pyrkimällä lisäämään täydentävää yksityistä rahoitusta.
Taideyliopiston pääoman markkina-arvo oli vuoden 2023 lopussa 94 miljoonaa euroa. Sijoitusvuosi 2023 oli kokonaisuutena hyvin vaihteleva, mutta vuoden viimeiset kuukaudet nostivat tuoton kuitenkin positiiviseksi. Taideyliopiston sijoitussalkun tuotto oli 4,7 prosenttia eli 4,3 miljoonaa euroa. Yliopistolla on sijoitusammattilaisista koostuva neuvoa-antava sijoituskomitea, joka toimii hallituksen ja rehtorin alaisena asiantuntijaelimenä yliopiston varojen hoidossa. Sijoittamisessa noudatetaan hallittua riskinottoa, hyviä riskienhallintatapoja ja vastuullisen sijoittamisen periaatteita.
Sijoitusomaisuuden tuottoja käytetään yliopiston strategisten tavoitteiden toteuttamiseen. Vuonna 2023 sijoitustoiminnan tuottoja nostettiin 3 miljoonaa euroa. Tuottoja ohjattiin muun muassa kirjoittamisen koulutukseen, ruotsinkielisen taidepedagogiikan opetuksen vahvistamiseen sekä uuden opetussuunnitelman edellyttämään kehittämistyöhön. Monialaisen tutkimuksen kehittämiseksi ja vahvistamiseksi perustettiin koko Taideyliopiston yhteinen Tutkimusinstituutti.
Taideyliopiston tukisäätiöt
Tukisäätiöiltä yli 700 000 euroa Taideyliopiston opiskelijoille ja toiminnan kehittämiseen
Taideyliopiston yhteydessä toimivat tukisäätiöt myöntävät apurahoja opiskelijoille ja avustavat taloudellisesti yliopiston toiminnan kehittämisessä. Tukisäätiöiden varat kertyvät pääosin yksityishenkilöiden testamenteista ja lahjoituksista sekä sijoitustuotoista. Tukisäätiöt järestivät yhteistyössä Taideyliopiston kanssa kaksi yleisötilaisuutta testamenttilahjoittamisesta vuonna 2023. Tilaisuudet herättivät mielenkiintoa ja johtivat uusien testamenttien tekemiseen.
Sibelius-Akatemian tukisäätiö
Sibelius-Akatemian tukisäätiö tukee musiikin opiskelua ja koulutusta. Säätiö jakoi apurahoja, stipendejä ja muuta tuke yhteensä 650 000 euroa vuonna 2023. Yli 300 musiikin opiskelijaa sai henkilökohtaisen apurahan tai stipendin. Apurahat kohdistuvat muun muassa mestarikursseihin, kilpailuihin ja soittimien kunnostamiseen. Säätiö tuki myös Sibelius-Akatemian hankkeita, kuten kansainvälisiä vaihtoja, Nuoret taiteilijat -konserttisarjaa ja Barokkiakatemiaa. Tuottoja varattiin lisäksi tulevina vuosina järjestettäviin pianokilpailuihin.
Sibelius-Akatemian tukisäätiön pääoman markkina-arvo oli vuoden 2023 lopulla 26,4 miljoonaa euroa. Tukisäätiö on sitoutunut vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin ja sijoitusomaisuutta analysoidaan ympäristövastuun, yhteiskuntavastuun sekä hyvän hallintotavan näkökulmasta. Vuoden 2023 aikana Sibelius-Akatemian tukisäätiö vastaanotti kaksi uutta testamenttia.
Sibelius-Akatemian tukisäätiön hallitukseen kuuluivat: Mammu Kaario (puheenjohtaja), Tom von Weymarn (varapuheenjohtaja), Emilie Gardberg, Eeva Ahdekivi, Jorma Ollila ja Tapio Oksanen.
Taideyliopiston tukisäätiö
Taideyliopiston tukisäätiö tukee kuvataiteen ja esittävien taiteiden opiskelua ja koulutusta. Vuonna 2023 Kuvataideakatemian rahastosta myönnettiin henkilökohtainen apuraha tai stipendi 46 kuvataiteilijalle, yhteensä noin 35 000 euroa. Teatterikorkeakoulun rahastosta myönnettiin henkilökohtainen apuraha tai stipendi 88 esittävien taiteiden opiskelijalle tai valmistuvalle maisterille, yhteensä 51 000 euroa.
Taideyliopiston tukisäätiön sijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2023 lopulla 1,1 miljoonaa euroa. Tukisäätiö on sitoutunut vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin ja seuraa sen toteutumista säännöllisesti.
Taideyliopiston tukisäätiön hallitukseen kuuluivat: Heikki Lehtonen (puheenjohtaja), Kaarlo Hildén (varapuheenjohtaja), Leif Jakobsson, Teijamari Jyrkkiö ja Mikael Karkkonen.
Lisätietoja tukisäätiöiden toiminnasta ja lahjoittamisesta:
Asiamies Anni Pokki, Sibelius-Akatemian tukisäätiö ja Taideyliopiston tukisäätiö
050 476 6961 ja anni.pokki@uniarts.fi
Suomenlinnan residenssi tarjoaa kuvataiteilijalle hienot puitteet työskentelyyn
Taideyliopiston tukisäätiön Kuvataideakatemian rahastosta myönnetään vastavalmistuneelle lahjakkaalle kuvataiteilijalle vuosittain stipendi työskentelyyn Suomenlinnan taiteilijaresidenssissä. Stipendin mahdollistaa yksityishenkilön Kuvataideakatemialle tekemä testamenttilahjoitus. Stipendi kattaa työhuoneen vuokran, ylläpitokulut sekä residenssiorganisaatio HIAPin palvelut vuoden ajalle.
Kesästä 2023 alkaen Suomenlinnan residenssitaiteilijana on työskennellyt kuvataiteilija Verneri Salonen. Suomenlinna avasi Saloselle uuden mahdollisuuden taiteen tekemiseen. Salosen mukaan saari tarjoaa taiteelliseen työskentelyyn rauhaa, jota turistitkaan eivät häiritse. Salonen kehuu Suomenlinnan esteettisesti kaunista ympäristöä, vanhoja puita ja 1700-luvulta peräisin olevaa rakennushistoriaa. Kauneuden lisäksi Salonen arvostaa saaren yhteisöllisyyttä: lähellä asuu paljon toisia taiteilijoita eri puolilta maailmaa.
Täällä teen vain töitä. Velvollisuudet ja arkinen hulina jäävät mantereelle. Tämä paikka antaa mahdollisuuden keskittyä vain taiteeseen.