Tuulia Tuovinen: Lasten osallisuuden politiikka musiikkiopistoissa
- Vastaväittäjä: Margaret Barrett
- Opintojen vastuullinen ohjaaja: Heidi Westerlund
- Tilaisuuden valvoja: Heidi Westerlund
Tilaisuus on englanninkielinen.
Ohjelma
Tilaisuuden avaus
Lectio Praecursoria
Vastaväittäjän lausunto
Väitöskirjan tarkastus
Vastaväittäjän loppulausunto
Yleisön kysymykset
Tilaisuuden päätös
Väitöskirjan tiivistelmä
Osallistava hallinto ja julkisten palvelujen yhteiskehittäminen ovat vakiinnuttaneet kansalaisten osallistumisen kansallisten strategioiden ja politiikkikehysten lähtökohdaksi moninaisissa konteksteissa. Huolimatta vahvasta kansallisesta sitoutumisesta demokraattisiin arvoihin ja osallistumisen periaatteisiin, lapset ja nuoret jäävät Suomessa usein ilman asemaa tasavertaisina yhteistyökumppaneina politiikkaprosesseissa. Tämä poissulkeminen muodostaa merkittävän ristiriidan julkilausuttujen demokraattisten periaatteiden ja niiden käytännön toteutumisen välillä myös koulutuksen hallinnossa, jossa esimerkiksi opetussuunnitelman perusteiden laatimisen kuitenkin nähdään perustuvan julkishallinnon ja eri sidosryhmien väliseen yhteistyöhön. Tämä tutkimus vastaa tähän haasteeseen koulutuspoliittisten tavoitteiden käytännön toteutumisessa tarkastelemalla lasten osallisuutta ja julkisten palvelujen yhteiskehittämistä osana taiteen perusopetuksen musiikkioppilaitoksia. Lapsinäkökulmaisen tutkimuksen monitieteiseen kenttään sijoittuva opettajatutkimus hyödyntää metodologisia lähestymistapoja kehittävästä työntutkimuksesta ja kulttuurihistoriallisesta toiminnan teoriasta. Tutkimusta ohjasivat kolme keskeistä kysymystä: Miten lapset ja nuoret yhteiskehittävät musiikkiopistokäytäntöjä silloin, kun opettaja tukee heidän toimijuuttaan ja päätöksentekoaan? Millaisia institutionaalisia dynamiikkoja ja demokraattisia mahdollisuuksia yhteiskehitetyissä politiikkaprosesseissa syntyy? Millä tavoin oppilaiden kanssa toteutettu musiikkiopiston käytäntöjen yhteiskehittäminen voi edistää laajempaa ymmärrystä osallistavasta hallinnosta ja osallisuudesta musiikkikasvatuksessa?
Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu videoiduista ryhmätunneista osana formatiivista interventiota, jossa 25 musiikkiopisto-oppilasta (ikäjakauma 9–15- vuotta) suunnittelivat ja toteuttivat omia projektejaan vertaisryhmissä opettajatutkijan ohjauksessa. Interventio toteutettiin kahdessa musiikkioppilaitoksessa kahdentoista kuukauden aikana. Ryhmätuntien videotallenteita täydennettiin oppilashaastatteluilla, oppilaiden ja opettajan välisillä keskusteluilla viestintäsovelluksessa (WhatsApp), sekä opettajatutkijan tutkimuspäiväkirjalla. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös musiikkiopiston ohjausjärjestelmää kansallisten opetussuunnitelman perusteiden ja valtakunnallisten arviointien kautta. Analyysi toteutettiin useiden iteratiivisten vaiheiden kautta diffraktiivista metodologiaa hyödyntäen. Tutkimuseettisten periaatteiden mukaisesti tutkimukseen osallistumisesta varmistettiin suostumus huoltajilta ja oppilailta.
Tutkimustulokset osoittavat, että lasten osallisuutta musiikkiopistoissa voidaan vahvistaa tukemalla heidän toimijuuttaan merkityksellisyyden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja pystyvyyden kokemusten kautta. Tämä edellyttää huomion kiinnittämistä yksilölliseen taitojen kehittämiseen sekä oppilaiden välisiin horisontaalisiin ja sosio-spatiaalisiin suhteisiin musiikin tekemisessä. Oppilaiden mahdollisuudet vaikuttaa heille merkityksellisiin asioihin toivat esiin sen, kuinka yksilölliset tarpeet kietoutuvat sosiaalisiin suhteisiin. Musiikkipainotteiset luokat tarjosivat oppilaille tärkeitä vertaisverkostoja ja sosiaalista tukea. Tutkimus osoittaa, että osallisuuden edistäminen edellyttää julkisten palvelujen saatavuuden ja lasten päätöksentekoon osallistumisen lisäksi myös lapsiin ja heidän musiikilliseen oppimiseensa liitettyjen käsitysten ja kehysten uudelleentarkastelua.
Vaikka musiikkiopistojen historialliset tehtävät ja institutionaaliset sidonnaisuudet ovat muodostaneet musiikkiopisto-opintoihin lineaarisen etenemisen odotuksia ammattiopintojen vaatimusten näkökulmasta, tämä tutkimus esittää, että ilman lasten suoraa osallistumista laaditut ja toteutetut politiikat tekevät heidän osallisuuden kokemuksistaan sattumanvaraisia. Lasten toimijuuden ymmärtäminen osana erilaisia suhteita edellyttää myös musiikillisen kehityksen uudelleen tarkastelua. Kokonaisuutena tutkimus esittää, että lasten kanssa toimimalla ja heidän näkökulmiaan ymmärtämällä on mahdollista palauttaa taiteen merkityksenantoja inhimillisen olemassaolon peruskysymyksiin.
Tuulia Tuovinen
Tuulia Tuovinen (MMus, LRAM) on klarinetisti ja klarinetinsoitonopettaja, joka suoritti klarinettidiplominsa esittävistä taiteista Lontoon Royal Academy of Musicissa vuonna 2003. Valmistuttuaan hän on toiminut eri musiikkiopistoissa Suomessa yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Suomessa Tuovinen on opiskellut Päijät-Hämeen konservatoriossa sekä Tampereen konservatoriossa. Opetus- ja tutkimustyönsä ohessa Tuovinen on perustanut vuonna 2016 yhdistyksen PopUp ry:n, jonka kautta hän on käynnistänyt ja johtanut useita lasten taidekasvatuksen kehittämishankkeita.
Lisätietoja
Tuulia Tuovinen
tuulia.tuovinen@uniarts.fi
- Vastaväittäjä: Margaret Barrett
- Opintojen vastuullinen ohjaaja: Heidi Westerlund
- Tilaisuuden valvoja: Heidi Westerlund
Tilaisuus on englanninkielinen.
Ohjelma
Tilaisuuden avaus
Lectio Praecursoria
Vastaväittäjän lausunto
Väitöskirjan tarkastus
Vastaväittäjän loppulausunto
Yleisön kysymykset
Tilaisuuden päätös
Väitöskirjan tiivistelmä
Osallistava hallinto ja julkisten palvelujen yhteiskehittäminen ovat vakiinnuttaneet kansalaisten osallistumisen kansallisten strategioiden ja politiikkikehysten lähtökohdaksi moninaisissa konteksteissa. Huolimatta vahvasta kansallisesta sitoutumisesta demokraattisiin arvoihin ja osallistumisen periaatteisiin, lapset ja nuoret jäävät Suomessa usein ilman asemaa tasavertaisina yhteistyökumppaneina politiikkaprosesseissa. Tämä poissulkeminen muodostaa merkittävän ristiriidan julkilausuttujen demokraattisten periaatteiden ja niiden käytännön toteutumisen välillä myös koulutuksen hallinnossa, jossa esimerkiksi opetussuunnitelman perusteiden laatimisen kuitenkin nähdään perustuvan julkishallinnon ja eri sidosryhmien väliseen yhteistyöhön. Tämä tutkimus vastaa tähän haasteeseen koulutuspoliittisten tavoitteiden käytännön toteutumisessa tarkastelemalla lasten osallisuutta ja julkisten palvelujen yhteiskehittämistä osana taiteen perusopetuksen musiikkioppilaitoksia. Lapsinäkökulmaisen tutkimuksen monitieteiseen kenttään sijoittuva opettajatutkimus hyödyntää metodologisia lähestymistapoja kehittävästä työntutkimuksesta ja kulttuurihistoriallisesta toiminnan teoriasta. Tutkimusta ohjasivat kolme keskeistä kysymystä: Miten lapset ja nuoret yhteiskehittävät musiikkiopistokäytäntöjä silloin, kun opettaja tukee heidän toimijuuttaan ja päätöksentekoaan? Millaisia institutionaalisia dynamiikkoja ja demokraattisia mahdollisuuksia yhteiskehitetyissä politiikkaprosesseissa syntyy? Millä tavoin oppilaiden kanssa toteutettu musiikkiopiston käytäntöjen yhteiskehittäminen voi edistää laajempaa ymmärrystä osallistavasta hallinnosta ja osallisuudesta musiikkikasvatuksessa?
Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu videoiduista ryhmätunneista osana formatiivista interventiota, jossa 25 musiikkiopisto-oppilasta (ikäjakauma 9–15- vuotta) suunnittelivat ja toteuttivat omia projektejaan vertaisryhmissä opettajatutkijan ohjauksessa. Interventio toteutettiin kahdessa musiikkioppilaitoksessa kahdentoista kuukauden aikana. Ryhmätuntien videotallenteita täydennettiin oppilashaastatteluilla, oppilaiden ja opettajan välisillä keskusteluilla viestintäsovelluksessa (WhatsApp), sekä opettajatutkijan tutkimuspäiväkirjalla. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös musiikkiopiston ohjausjärjestelmää kansallisten opetussuunnitelman perusteiden ja valtakunnallisten arviointien kautta. Analyysi toteutettiin useiden iteratiivisten vaiheiden kautta diffraktiivista metodologiaa hyödyntäen. Tutkimuseettisten periaatteiden mukaisesti tutkimukseen osallistumisesta varmistettiin suostumus huoltajilta ja oppilailta.
Tutkimustulokset osoittavat, että lasten osallisuutta musiikkiopistoissa voidaan vahvistaa tukemalla heidän toimijuuttaan merkityksellisyyden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja pystyvyyden kokemusten kautta. Tämä edellyttää huomion kiinnittämistä yksilölliseen taitojen kehittämiseen sekä oppilaiden välisiin horisontaalisiin ja sosio-spatiaalisiin suhteisiin musiikin tekemisessä. Oppilaiden mahdollisuudet vaikuttaa heille merkityksellisiin asioihin toivat esiin sen, kuinka yksilölliset tarpeet kietoutuvat sosiaalisiin suhteisiin. Musiikkipainotteiset luokat tarjosivat oppilaille tärkeitä vertaisverkostoja ja sosiaalista tukea. Tutkimus osoittaa, että osallisuuden edistäminen edellyttää julkisten palvelujen saatavuuden ja lasten päätöksentekoon osallistumisen lisäksi myös lapsiin ja heidän musiikilliseen oppimiseensa liitettyjen käsitysten ja kehysten uudelleentarkastelua.
Vaikka musiikkiopistojen historialliset tehtävät ja institutionaaliset sidonnaisuudet ovat muodostaneet musiikkiopisto-opintoihin lineaarisen etenemisen odotuksia ammattiopintojen vaatimusten näkökulmasta, tämä tutkimus esittää, että ilman lasten suoraa osallistumista laaditut ja toteutetut politiikat tekevät heidän osallisuuden kokemuksistaan sattumanvaraisia. Lasten toimijuuden ymmärtäminen osana erilaisia suhteita edellyttää myös musiikillisen kehityksen uudelleen tarkastelua. Kokonaisuutena tutkimus esittää, että lasten kanssa toimimalla ja heidän näkökulmiaan ymmärtämällä on mahdollista palauttaa taiteen merkityksenantoja inhimillisen olemassaolon peruskysymyksiin.
Tuulia Tuovinen
Tuulia Tuovinen (MMus, LRAM) on klarinetisti ja klarinetinsoitonopettaja, joka suoritti klarinettidiplominsa esittävistä taiteista Lontoon Royal Academy of Musicissa vuonna 2003. Valmistuttuaan hän on toiminut eri musiikkiopistoissa Suomessa yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Suomessa Tuovinen on opiskellut Päijät-Hämeen konservatoriossa sekä Tampereen konservatoriossa. Opetus- ja tutkimustyönsä ohessa Tuovinen on perustanut vuonna 2016 yhdistyksen PopUp ry:n, jonka kautta hän on käynnistänyt ja johtanut useita lasten taidekasvatuksen kehittämishankkeita.
Lisätietoja
Tuulia Tuovinen
tuulia.tuovinen@uniarts.fi