Studia Generalia: Lehti puusta variseepi
Suomalainen koululauluperinne
Koululauluperinteestä puhuttaessa monelle tulee ensimmäisenä mieleen oman kansakouluajan laulutunnit. Suomalaisen koululauluperinteen juuret löytyvät kuitenkin kaukaa uskonpuhdistuksen ajalta, jolloin laulu oli uskonnon ja latinan ohella koulun pääaineita. Koululaulun korkeasta tasosta kertovat Piae Cantiones -laulut, joista suosituimmat siirtyivät virsikirjan myötä kirkkokansan käyttöön jumalanpalveluksissa.
Kansakoululaitoksen käynnistyminen maassamme 1860-luvulla avasi aivan mahdollisuudet laulun harrastamiseen. Uno Cygnaeuksen ehdotuksesta laulusta tuli kansakoulun pakollinen aine. Laulunopetuksen tarkoituksena oli oppilaan uskonnollisen, isänmaallisen ja esteettisen tunteen kehittäminen. Siksi koulussa opeteltiin erilaisia lauluja: kansanlauluja, vuodenaikain lauluja, kotiin ja kotiseutuun liittyviä lauluja, maakuntalauluja, joululauluja, virsiä, hengellisiä lauluja jne.
Vanha kansakoululaitos tunnettiinkin ”laulavana kouluna”, joka antoi oppilaille lauluvaraston elämää varten. Tästä syystä opettajaksi aikovalta vaadittiin hyvä laulutaito. Koululauluperinteen merkittävin anti oli myös siinä, että niiden myötä opittiin suomalainen arvomaailma.
Reijo Pajamon luennolla käydään läpi suomalaisen koululauluperinteen historiallinen kaari. Sen lomassa kajautellaan rakkaita nuoruusvuosina opittuja koululauluja.
Tietokirjailija, FT Reijo Pajamo (s. 1938 Sortavalassa) on Sibelius-Akatemian emeritusprofessori. Pajamo on työskennellyt kirkkomuusikkona Helsingin seurakuntayhtymässä, musiikkitieteen professorina Jyväskylän yliopistossa ja Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osaston johtajana ja kirkkomusiikin professorina. Hän on toiminut virsikirjakomitean musiikkiasiantuntijana sekä Kirkkomusiikki-lehden päätoimittajana.
Pajamo on kirjoittanut useita teoksia hymnologiasta, Suomen musiikin historiasta, joululauluista, koululauluista ja maakuntalauluista sekä tutkinut erityisesti suomalaista veisuu- ja lauluperinnettä.
Muutokset ovat mahdollisia.
Lisätiedot: Jan Lehtola, jan.lehtola@uniarts.fi
Koululauluperinteestä puhuttaessa monelle tulee ensimmäisenä mieleen oman kansakouluajan laulutunnit. Suomalaisen koululauluperinteen juuret löytyvät kuitenkin kaukaa uskonpuhdistuksen ajalta, jolloin laulu oli uskonnon ja latinan ohella koulun pääaineita. Koululaulun korkeasta tasosta kertovat Piae Cantiones -laulut, joista suosituimmat siirtyivät virsikirjan myötä kirkkokansan käyttöön jumalanpalveluksissa.
Kansakoululaitoksen käynnistyminen maassamme 1860-luvulla avasi aivan mahdollisuudet laulun harrastamiseen. Uno Cygnaeuksen ehdotuksesta laulusta tuli kansakoulun pakollinen aine. Laulunopetuksen tarkoituksena oli oppilaan uskonnollisen, isänmaallisen ja esteettisen tunteen kehittäminen. Siksi koulussa opeteltiin erilaisia lauluja: kansanlauluja, vuodenaikain lauluja, kotiin ja kotiseutuun liittyviä lauluja, maakuntalauluja, joululauluja, virsiä, hengellisiä lauluja jne.
Vanha kansakoululaitos tunnettiinkin ”laulavana kouluna”, joka antoi oppilaille lauluvaraston elämää varten. Tästä syystä opettajaksi aikovalta vaadittiin hyvä laulutaito. Koululauluperinteen merkittävin anti oli myös siinä, että niiden myötä opittiin suomalainen arvomaailma.
Reijo Pajamon luennolla käydään läpi suomalaisen koululauluperinteen historiallinen kaari. Sen lomassa kajautellaan rakkaita nuoruusvuosina opittuja koululauluja.
Tietokirjailija, FT Reijo Pajamo (s. 1938 Sortavalassa) on Sibelius-Akatemian emeritusprofessori. Pajamo on työskennellyt kirkkomuusikkona Helsingin seurakuntayhtymässä, musiikkitieteen professorina Jyväskylän yliopistossa ja Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osaston johtajana ja kirkkomusiikin professorina. Hän on toiminut virsikirjakomitean musiikkiasiantuntijana sekä Kirkkomusiikki-lehden päätoimittajana.
Pajamo on kirjoittanut useita teoksia hymnologiasta, Suomen musiikin historiasta, joululauluista, koululauluista ja maakuntalauluista sekä tutkinut erityisesti suomalaista veisuu- ja lauluperinnettä.
Muutokset ovat mahdollisia.
Lisätiedot: Jan Lehtola, jan.lehtola@uniarts.fi