Siltamat: Ilmajoki – kapinasta kulttuuriin
Taideyliopiston Seinäjoen yksikön järjestämässä Siltama-tapahtumassa kirjailija Johanna Valkama sekä musiikin tohtori Päivi-Liisa Hannikainen johdattavat kuulijat Ilmajoen historiaan kahden kulttuurivaikuttajan Salomon Hanneliuksen sekä Jaakko Ilkan jalanjäljissä.
Johanna Valkama: Keskiajalta uuteen aikaan – Ilmajoen renessanssi nuijasodan jälkimainingeissa
Johanna Valkaman Katariinanpyörä-romaani (Otava) aloitti kolmiosaisen Ilkkalan Susanna -kirjasarjan, jossa seurataan nuorta ja neuvokasta leskeä nuijasodan jälkeisissä kuohuissa. Valkama lumosi lukijat jo rautakauden Pohjolaan sijoittuvilla romaaneillaan. Uuteen sarjaansa hän on ammentanut inspiraatiota pohjalaisista sukujuuristaan. Valkama on sukua nuijasodan päällikölle Jaakko Ilkalle, jonka nuori, määrätietoinen leski nousee uuden sarjan päähenkilöksi. Tule kuulemaan historiallisen romaanin taustatyöstä ja siitä, kuinka nuijasodan kohtalot ja 1600-luvun alun kulttuuriperintö vaikuttavat edelleen 2000-luvulla.
Päivi-Liisa Hannikainen: Ilmajoen kirkkoherra, hovisaarnaaja Salomon Hannelius – Suomen ja Pohjanmaan musiikkikulttuurin suuri persoona 1700-luvulta
Ilmajoen laajan seurakunnan pitkäaikainen kirkkoherra, Hannukselan talonpoikaiskodissa kasvanut Salomon Hannelius (1722-1796) jätti huomattavan jäljen Suomen ja Pohjanmaan musiikkikulttuuriin. Hanneliuksen määrätietoisin ottein alueelle saatiin 1. urut ja osaavia urkureita, jotka kaupunginmuusikkoperinteen tapaan soittivat urkumusiikin lisäksi alueellaan myös maallista musiikkia eri juhlatilaisuuksissa. Samalla kirkkoherra mahdollisti sekä musiikin opetustoiminnan että uusien musiikillisten vaikutteiden välittymisen Ilmajoella ja lähiseuduilla.
Hanneliuksen säveltämät kolme juhlakantaattia ansaitsevat huomion yhä tänään, vaikka nuotit ovat valitettavasti kadonneet. Paljon teoksista silti tiedetään! Runoilijan lahjoilla varustettu kirkkoherra myös saarnasi kauniisti musiikin vaikutuksista ja tuki monin tavoin musiikillisesti lahjakkaiden lastensa harrastuksia.
Tänäänkin ilmajokelaisen musiikkikulttuurin kirjo on rikas, ja sitä se oli jo 1700-luvulla. Varhaisia merkittäviä toimijoita ovat Salomon Hannelius, Ilmajoen urkurit ja jo näiden työvuosina Ilmajoella kasvanut ja asunut viulupelimanni Samuel Rinda-Nickola. Milloin ja miten näiden vaikuttajien polut ovat aikakaudella kohdanneet, on parhaillaan selvityksen kohteena.
Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.
Tapahtuman järjestäjänä toimii Taideyliopiston Seinäjoen yksikkö ja rahoittajana Seinäjoen yliopistokeskus.
Tervetuloa!
Taideyliopiston Seinäjoen yksikön järjestämässä Siltama-tapahtumassa kirjailija Johanna Valkama sekä musiikin tohtori Päivi-Liisa Hannikainen johdattavat kuulijat Ilmajoen historiaan kahden kulttuurivaikuttajan Salomon Hanneliuksen sekä Jaakko Ilkan jalanjäljissä.
Johanna Valkama: Keskiajalta uuteen aikaan – Ilmajoen renessanssi nuijasodan jälkimainingeissa
Johanna Valkaman Katariinanpyörä-romaani (Otava) aloitti kolmiosaisen Ilkkalan Susanna -kirjasarjan, jossa seurataan nuorta ja neuvokasta leskeä nuijasodan jälkeisissä kuohuissa. Valkama lumosi lukijat jo rautakauden Pohjolaan sijoittuvilla romaaneillaan. Uuteen sarjaansa hän on ammentanut inspiraatiota pohjalaisista sukujuuristaan. Valkama on sukua nuijasodan päällikölle Jaakko Ilkalle, jonka nuori, määrätietoinen leski nousee uuden sarjan päähenkilöksi. Tule kuulemaan historiallisen romaanin taustatyöstä ja siitä, kuinka nuijasodan kohtalot ja 1600-luvun alun kulttuuriperintö vaikuttavat edelleen 2000-luvulla.
Päivi-Liisa Hannikainen: Ilmajoen kirkkoherra, hovisaarnaaja Salomon Hannelius – Suomen ja Pohjanmaan musiikkikulttuurin suuri persoona 1700-luvulta
Ilmajoen laajan seurakunnan pitkäaikainen kirkkoherra, Hannukselan talonpoikaiskodissa kasvanut Salomon Hannelius (1722-1796) jätti huomattavan jäljen Suomen ja Pohjanmaan musiikkikulttuuriin. Hanneliuksen määrätietoisin ottein alueelle saatiin 1. urut ja osaavia urkureita, jotka kaupunginmuusikkoperinteen tapaan soittivat urkumusiikin lisäksi alueellaan myös maallista musiikkia eri juhlatilaisuuksissa. Samalla kirkkoherra mahdollisti sekä musiikin opetustoiminnan että uusien musiikillisten vaikutteiden välittymisen Ilmajoella ja lähiseuduilla.
Hanneliuksen säveltämät kolme juhlakantaattia ansaitsevat huomion yhä tänään, vaikka nuotit ovat valitettavasti kadonneet. Paljon teoksista silti tiedetään! Runoilijan lahjoilla varustettu kirkkoherra myös saarnasi kauniisti musiikin vaikutuksista ja tuki monin tavoin musiikillisesti lahjakkaiden lastensa harrastuksia.
Tänäänkin ilmajokelaisen musiikkikulttuurin kirjo on rikas, ja sitä se oli jo 1700-luvulla. Varhaisia merkittäviä toimijoita ovat Salomon Hannelius, Ilmajoen urkurit ja jo näiden työvuosina Ilmajoella kasvanut ja asunut viulupelimanni Samuel Rinda-Nickola. Milloin ja miten näiden vaikuttajien polut ovat aikakaudella kohdanneet, on parhaillaan selvityksen kohteena.
Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.
Tapahtuman järjestäjänä toimii Taideyliopiston Seinäjoen yksikkö ja rahoittajana Seinäjoen yliopistokeskus.
Tervetuloa!