Marianna Henriksson: Affektien historiaa ja nykyisyyttä taiteidenvälisesti
Tohtorintutkinnon otsikko: Liikahduksia – 1600-luvun musiikin affektien historiaa ja nykyisyyttä cembalistin monitaiteisessa työskentelyssä
- Taiteelliset osiot arvioinut lautakunta: Kati Hämäläinen, Assi Karttunen, Eero Hämeenniemi, Claudio Astronio, Eeva Muilu (1.konsertti), Juhani Liimatainen (2. konsertti), Ari Tenhula (3. konsertti)
- Tutkielman tarkastajat: Tanssitaiteen tohtori Kirsi Monni, Doctor of Philosophy Sanna Raninen
- Tarkastustilaisuuden valvoja: Musiikin tohtori Laura Wahlfors
Tarkastustilaisuuden ohjelma
Tilaisuuden avaus
Lectio praecursoria
Musiikkiesitykset
Lausunto taiteellisesta opinnäytteestä
Lausunto tutkielmasta
Keskustelu
Loppulausunnot
Yleisön kysymykset
Tilaisuuden päätös
Tutkinnon taiteelliset opinnäytteet
- Anna Mustonen & Marianna Henriksson: Di anima et di corpo (2015)
- Marianna Henriksson & Anna Mustonen: Maria-vesper (2018) Katso tallenne
- Marianna Henriksson, Verneri Pohjola & Tuomas Norvio: AD OLIO (2016)
- Marianna Henriksson: Frammenti del discorso amoroso (Levytys, 2018) Kuuntele äänite
- Marianna Henriksson: Mesotonico – uutta ja vanhaa musiikkia keskisävelviritteiselle cembalolle (resitaali, 2023)
Tutkielman tiivistelmä
Liikahduksia – 1600-luvun musiikin affektien historiaa ja nykyisyyttä cembalistin monitaiteisessa työskentelyssä
Tämän taiteellisen tutkimuksen lähtökohtana on 1600-luvun musiikin affektiivisuuden ajatteleminen materiaalina nykyesitykselle. Se nostaa esiin historiallisten affekti- ja passiokäsitteiden – galenistisen affektiteorian – sovellusmahdollisuuksia taiteidenvälisessä, erityisesti vanhan musiikin ja uuden tanssin välisessä työskentelyssä. Tutkimuksen myötä cembalistin työskentely laajenee ja syvenee kohti musiikkiesityksen moninaisten affektiivisten merkitysten hahmottelua ja kohti kokonaisvaltaisesti keholliseksi miellettyä esiintyjän työtä.
Tutkimuskokonaisuus rakentui monipuolisesta cembalistin taiteellisesta työskentelystä, oman cembalistisen praktiikan reflektoinnista, koreografi Anna Mustosen kanssa tehdyistä esityksistä ja työpajoista, kollegoiden haastatteluista sekä affekteja ja passioita käsittelevään kirjallisuuteen tutustumisesta. Tutkielma hyödyntää tätä aineistoa nostaen rinnalle myös valikoiman affekteja ja passioita käsitteleviä 1500–1600-lukujen (ja muutamia varhaisempia) lähteitä sekä otteita historiallisia affekteja ja passioita käsittelevästä nykytutkimuksesta.
Historiallisten affektiteorioiden avaama käsitys affekteista vaikutti cembalistin työskentelyyn monella eri tasolla yksityisestä harjoittelusta yhteistyöhön ja esityskokonaisuuksien ajatteluun. Tutkielma kuvaa tätä prosessia laajenevien kehien metaforan avulla. Taiteellisista tuotoksista tutkielma käsittelee erityisesti Di anima et di corpo– ja Maria-vesper-esityksiä.
Affektien ja passioiden käsitteet ovat olleet erittäin tärkeitä aikamme historialliseen tietämiseen perustuvan esittämiskäytännön (historically informed performance, HIP) muodostamassa suhteessa historialliseen musiikkiin. Musiikkia ensisijaisesti partituurianalyysin näkökulmasta lähestyvä tutkimus on tullut luoneeksi barokkimusiikin affekteista osin rationaalisesti ja tekstuaalisesti painottuneen kuvan, mitä käsillä oleva tutkielma valottaa kriittisesti. Tutkielma asemoituu viime vuosikymmeninä virinneeseen kehollistuneempien affektien paradigmaan ja esittelee affektit ensisijaisesti välisyydessä, hetkellisyydessä ja elävien kehojen todellisuudessa tapahtuvina.
Marianna Henriksson
Cembalisti Marianna Henriksson opiskeli Sibelius-Akatemiassa (MuM 2010) ja Berliinin Universität der Künstessä (Konzertexamen 2012). Hän esiintyy useiden yhtyeiden jäsenenä ja solistina sekä Suomessa että ulkomailla. Debyyttisoololevy Frammenti del discorso amoroso ilmestyi vuonna 2018 ja valittiin Ylen Vuoden levy -ehdokkaaksi 2018. Henriksson työskentelee erityisen mielellään useiden musiikinlajien ja taiteidenvälisyyden parissa. Koreografi Anna Mustosen kanssa hän on toteuttanut varhaisbarokin musiikkia ja uutta tanssia yhteen tuovia esityksiä, kuten Monteverdin Maria-vesperin (2018) ja Barbara Strozzin musiikin ympärille kietoutuneen Eros -näyttämöteoksen (2022). Henrikssonin yhteistyö koreografi Anna Mustosen kanssa palkittiin esittävän taiteen valtionpalkinnolla 2018. Henrikssonin monipuoliseen muusikon työhön ovat tähän mennessä kuuluneet myös esimerkiksi uuden cembalomusiikin kantaesitykset ja -levytykset, kansanmusiikkisovitukset, breakdance-shown maailmankiertueelle osallistuminen sekä soittaminen oopperaproduktioissa Monteverdistä Stravinskyn kautta Saariahoon. Hän on myös liidannut soittimen äärestä esityksiä oopperanäyttämöllä, kuten vuonna 2024 toteutetut Francesca Caccinin Alcinan saari -oopperan ja Aleksi Barrièren ohjaaman Earthrise -musiikkiteatteriteoksen Kansallisoopperan Alminsalissa. Vuoden 2023 alusta hän on toiminut Suomalaisen barokkiorkesterin jaetussa taiteellisessa johdossa.
Lisätietoja
Marianna Henriksson
henriksson.marianna@gmail.com
- Taiteelliset osiot arvioinut lautakunta: Kati Hämäläinen, Assi Karttunen, Eero Hämeenniemi, Claudio Astronio, Eeva Muilu (1.konsertti), Juhani Liimatainen (2. konsertti), Ari Tenhula (3. konsertti)
- Tutkielman tarkastajat: Tanssitaiteen tohtori Kirsi Monni, Doctor of Philosophy Sanna Raninen
- Tarkastustilaisuuden valvoja: Musiikin tohtori Laura Wahlfors
Tarkastustilaisuuden ohjelma
Tilaisuuden avaus
Lectio praecursoria
Musiikkiesitykset
Lausunto taiteellisesta opinnäytteestä
Lausunto tutkielmasta
Keskustelu
Loppulausunnot
Yleisön kysymykset
Tilaisuuden päätös
Tutkinnon taiteelliset opinnäytteet
- Anna Mustonen & Marianna Henriksson: Di anima et di corpo (2015)
- Marianna Henriksson & Anna Mustonen: Maria-vesper (2018) Katso tallenne
- Marianna Henriksson, Verneri Pohjola & Tuomas Norvio: AD OLIO (2016)
- Marianna Henriksson: Frammenti del discorso amoroso (Levytys, 2018) Kuuntele äänite
- Marianna Henriksson: Mesotonico – uutta ja vanhaa musiikkia keskisävelviritteiselle cembalolle (resitaali, 2023)
Tutkielman tiivistelmä
Liikahduksia – 1600-luvun musiikin affektien historiaa ja nykyisyyttä cembalistin monitaiteisessa työskentelyssä
Tämän taiteellisen tutkimuksen lähtökohtana on 1600-luvun musiikin affektiivisuuden ajatteleminen materiaalina nykyesitykselle. Se nostaa esiin historiallisten affekti- ja passiokäsitteiden – galenistisen affektiteorian – sovellusmahdollisuuksia taiteidenvälisessä, erityisesti vanhan musiikin ja uuden tanssin välisessä työskentelyssä. Tutkimuksen myötä cembalistin työskentely laajenee ja syvenee kohti musiikkiesityksen moninaisten affektiivisten merkitysten hahmottelua ja kohti kokonaisvaltaisesti keholliseksi miellettyä esiintyjän työtä.
Tutkimuskokonaisuus rakentui monipuolisesta cembalistin taiteellisesta työskentelystä, oman cembalistisen praktiikan reflektoinnista, koreografi Anna Mustosen kanssa tehdyistä esityksistä ja työpajoista, kollegoiden haastatteluista sekä affekteja ja passioita käsittelevään kirjallisuuteen tutustumisesta. Tutkielma hyödyntää tätä aineistoa nostaen rinnalle myös valikoiman affekteja ja passioita käsitteleviä 1500–1600-lukujen (ja muutamia varhaisempia) lähteitä sekä otteita historiallisia affekteja ja passioita käsittelevästä nykytutkimuksesta.
Historiallisten affektiteorioiden avaama käsitys affekteista vaikutti cembalistin työskentelyyn monella eri tasolla yksityisestä harjoittelusta yhteistyöhön ja esityskokonaisuuksien ajatteluun. Tutkielma kuvaa tätä prosessia laajenevien kehien metaforan avulla. Taiteellisista tuotoksista tutkielma käsittelee erityisesti Di anima et di corpo– ja Maria-vesper-esityksiä.
Affektien ja passioiden käsitteet ovat olleet erittäin tärkeitä aikamme historialliseen tietämiseen perustuvan esittämiskäytännön (historically informed performance, HIP) muodostamassa suhteessa historialliseen musiikkiin. Musiikkia ensisijaisesti partituurianalyysin näkökulmasta lähestyvä tutkimus on tullut luoneeksi barokkimusiikin affekteista osin rationaalisesti ja tekstuaalisesti painottuneen kuvan, mitä käsillä oleva tutkielma valottaa kriittisesti. Tutkielma asemoituu viime vuosikymmeninä virinneeseen kehollistuneempien affektien paradigmaan ja esittelee affektit ensisijaisesti välisyydessä, hetkellisyydessä ja elävien kehojen todellisuudessa tapahtuvina.
Marianna Henriksson
Cembalisti Marianna Henriksson opiskeli Sibelius-Akatemiassa (MuM 2010) ja Berliinin Universität der Künstessä (Konzertexamen 2012). Hän esiintyy useiden yhtyeiden jäsenenä ja solistina sekä Suomessa että ulkomailla. Debyyttisoololevy Frammenti del discorso amoroso ilmestyi vuonna 2018 ja valittiin Ylen Vuoden levy -ehdokkaaksi 2018. Henriksson työskentelee erityisen mielellään useiden musiikinlajien ja taiteidenvälisyyden parissa. Koreografi Anna Mustosen kanssa hän on toteuttanut varhaisbarokin musiikkia ja uutta tanssia yhteen tuovia esityksiä, kuten Monteverdin Maria-vesperin (2018) ja Barbara Strozzin musiikin ympärille kietoutuneen Eros -näyttämöteoksen (2022). Henrikssonin yhteistyö koreografi Anna Mustosen kanssa palkittiin esittävän taiteen valtionpalkinnolla 2018. Henrikssonin monipuoliseen muusikon työhön ovat tähän mennessä kuuluneet myös esimerkiksi uuden cembalomusiikin kantaesitykset ja -levytykset, kansanmusiikkisovitukset, breakdance-shown maailmankiertueelle osallistuminen sekä soittaminen oopperaproduktioissa Monteverdistä Stravinskyn kautta Saariahoon. Hän on myös liidannut soittimen äärestä esityksiä oopperanäyttämöllä, kuten vuonna 2024 toteutetut Francesca Caccinin Alcinan saari -oopperan ja Aleksi Barrièren ohjaaman Earthrise -musiikkiteatteriteoksen Kansallisoopperan Alminsalissa. Vuoden 2023 alusta hän on toiminut Suomalaisen barokkiorkesterin jaetussa taiteellisessa johdossa.
Lisätietoja
Marianna Henriksson
henriksson.marianna@gmail.com