Hanna Chorell: Laulajuutta laajentamassa – taiteellinen tutkimus laulukonsertoinnin performansseista
- Arviointilautakunta: puheenjohtaja MuT Päivi Järviö, MuT Assi Karttunen, FT Milla Tiainen
- Opintojen vastuullinen ohjaaja: professori Anne Kauppala
- Tutkielmaohjaaja: MuT Laura Wahlfors
- Tilaisuuden valvoja: professori Anne Kauppala
Ohjelma
Tilaisuuden avaus
Lectio praecursoria
Musiikkiesitykset lection aikana:
Franz Schubert: Gute Nacht, 1/Op. 89, D. 911
Samuel Barber: The Monk and His Cat, 8/Op. 29
Hanna Rantala, sopraano & Kirill Kozlovski, piano
Minna Leinonen: Tunteja, tunteita
Hanna Rantala, sopraano
Lausunto opin- ja taidonnäytteestä
Keskustelu
Loppulausunnot
Yleisön kysymykset
Tilaisuuden päätös
Tutkimuksen tiivistelmä
Taiteen tekeminen luo maailmaan erilaisia tarinoita ja esityksiä. Ne toistavat, vahvistavat tai haastavat yhteiskunnan rakenteita, kuten musiikkikulttuuria, ihmiskuvaa ja sukupuolihierarkioita. Oopperalaulajalle, joka toisaalta elää nyky-yhteiskunnan ilmiöissä ja toisaalta laulaa vähintään sata vuotta vanhaa ohjelmistoa, esitetyt tarinat saattavat aiheuttaa arvoristiriitoja. Vanha ohjelmisto tuo mukanaan aikansa arvoja, jotka eivät välttämättä vastaa esimerkiksi laulajan omaa tasa-arvokäsitystä. Tämän tutkimuksen tehtävänä on etsiä keinoja sovittaa tätä ristiriitaa laulajan näkökulmasta. Tutkimuksen pääväite on, että toimijuutta kasvattamalla laulajan on mahdollista sovittaa ammatillinen toiminta arvoihinsa sopivammaksi. Tutkimukseni on taiteellista tutkimusta, jolloin keskiössä on oma taiteellinen toimintani lyyrisenä sopraanona ja sen ristiriidat. Syvennyn siis etenkin laulumusiikin naisrepresentaatioihin. Etsin keinoja laajentaa laulajan taiteellista toimijuutta ja ratkoa arvoristiriitaa feministisen maailmankatsomuksen ja ammatillisessa toiminnassa kohtaamani naiskuvan välillä.
Oopperalaulajan työelämään kuuluu oopperassa laulamisen lisäksi konsertointia, jossa laulaja voi ottaa enemmän vastuuta esityksistään, kasvattaa toimijuuttaan. Tutkimuksen keskeisin osa on neljän konsertin sarja, jonka avulla tarkastelen konsertissa tapahtuvia sukupuolen esityksiä. Nostan esiin ohjelmistosuunnittelun, sukupuolittuneen esittämistradition sekä laulajan ruumiillisuuden ja äänenkäytön. Ehdotan näiden avulla keinoja vaikuttaa konsertoinnin sukupuoliperformansseihin.
Konserttien lisäksi tutkimukseen kuuluu kaksi vertaisarvioitua artikkelia. Niistä ensimmäisessä esittelen Roland Barthesin lauluajatteluun perustuvan barthesilaisen laulun käsitteen, eli taiteellisen menetelmän, jonka avulla laulaja voi tietoisesti vaikuttaa ruumiillisuuden kuulumiseen laulamisessaan. Toinen artikkeli kertoo ensimmäisestä tohtorikonsertistani ja avaa, minkälainen esitys Schubertin Winterreise-laulusarja oli koronapandemian vaikutuksesta. Lisäksi artikkeli näyttää tavan soveltaa Karen Baradin toimijuusrealismia laulamisen taiteelliseen tutkimiseen. Toimijuusrealismin soveltaminen lauluntutkimiseen tarkoittaa, että konsertti on perinteisesti ajatellun esityksen lisäksi performanssi, jossa muun muassa musiikkiteos, laulajuus, sukupuoli ja konsertti-instituutio yhteismuotoutuvat performatiivisiksi materiaalis-diskursiivisiksi ilmiöiksi. Niiden analysointi lisää ymmärrystä konsertoinnin sukupuoliperformansseista ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa niihin. Tutkimus esittelee keinon laajentaa laulajuutta, josta erityisesti osoituksena on tutkimushanketta varten tilattu, vuonna 2024 kantaesitetty Minna Leinosen säveltämä Rakkaat-monodraama Milka Luhtaniemen librettoon. Teos vetää yhteen tutkimuksen teemoja ohjelmistosuunnittelun, äänenkäytön, konsertoinnin ja sukupuoliperformanssien suhteen ja päivittää laulukonsertoinnin naiskuvaa nykyaikaan.
Tutkimuksen taiteelliset osiot
- Schubert: Winterreise, pianisti Kirill Kozlovskin kanssa. Sibelius-Akatemian R-talon konserttisali, Helsinki 23.11.2021.
- Why do they shut me out of Heaven? (Did I sing too loud?), pianisti Keval Shah’n ja viulisti Maria Puusaaren kanssa. Sibelius-Akatemian R-talon konserttisali 1.6.2022.
- Vokaliisi – ihmisäänen rajoilla, pianisti Kirill Kozlovskin ja viulisti Aleksi Kotilan kanssa. Helsingin Musiikkitalon Camerata-sali 16.3.2023.
- Rakkaat. Monodraama sopraanolle, pianolle ja elektroniikalle. Minna Leinosen säveltämä tilausteos, jonka libreton kirjoitti Milka Luhtaniemi. Kantaesityksen ohjasi Riikka Oksanen, esityksessä olivat itseni lisäksi pianisti Fanny Söderström ja ääniteknikko Maija Turunen. Musiikkitalon Camerata-sali 8.3.2024.
Hanna Chorell
Hanna Chorell, taitelijanimeltään Hanna Rantala, on Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksesta valmistunut oopperalaulaja. Häntä on kuultu Suomen Kansallisoopperan lavalla yli 30 eri roolissa, ja hän kuului Kansallisoopperan vakituiseen solistikuntaan kaudet 2011–2015. Kaudet 2024-2026 hän työskentelee kuoro- ja solistitehtävissä Suomen Kansallisoopperan oopperalaulajana. Hänen viimeisimpinä rooleinaan siellä ovat olleet Mona Kummel Kuusiston Jää-oopperassa ja Donna Anna Mozartin Don Giovannissa. Viime vuosien oopperarooleihin kuuluvat myös barokkioopperadebyytti Cleonillana Vivaldin Ottone in Villa -oopperassa (Opera Box) sekä Tapio Tuomelan Karvalakkioopperan kantaesitys Piijana. Savonlinnan Oopperajuhlilla hän on laulanut useana kesänä. Siellä häntä on kuultu muun muassa Gildana (Verdi: Rigoletto) ja Paminana (Mozart: Taikahuilu). Tanskan kuninkaallisessa oopperassa hän on laulanut niin ikään Gildan, sekä Sophien Straussin Ruusuritarista. Muita merkittäviä rooleja hänen urallaan ovat olleet Anne Trulove (Stravinsky: Hulttion tie), Susanna (Mozart: Figaron häät), nimirooli Janacekin Ovelassa Ketussa, sekä Adele (Strauss: Lepakko). Oopperan lisäksi hänen ohjelmistoonsa kuuluvat sopraanosoolot orkesterisäestyksellisissä teoksissa kuten Bach: Johannes-passio, Orff: Carmina Burana, Mozart: Requiem ja Händel: Messias, Sibelius: Luonnotar, sekä laaja valikoima yksinlauluja, muun muassa Schubertin Winterreise -laulusarja.
Syksystä 2020 lähtien Chorell on tehnyt laulukonsertoinnin sukupuolittuneita esittämiskäytäntöjä ja sukupuoliperformansseja tarkastelevaa taiteellista tohtorintutkintoa Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulussa. Tutkimusprojektin aikana hän on syventänyt osaamistaan muun muassa tutustumalla paremmin nykylaulumusiikkiin mm. Joan la Barbaran mestarikurssilla, jossa esitettiin John Cagen Song Books. Osana tutkimustaan hän tilasi säveltäjä Minna Leinoselta ja runoilija-dramaturgi Milka Luhtamäeltä monodraaman Rakkaat, jonka kantaesitys oli maaliskuussa 2024. Chorellin tutkimusta on rahoittanut Koneen säätiö kolmivuotisella työskentely- ja hankeapurahalla. Monodraaman Rakkaat rahoitukseen ovat osallistuneet lisäksi Taiteen edistämissäätiö, Suomen säveltäjien Sibelius-rahasto sekä Sibelius-Akatemian tukisäätiö.
Lisätietoa
Hanna Chorell
hanna.chorell@uniarts.fi
- Arviointilautakunta: puheenjohtaja MuT Päivi Järviö, MuT Assi Karttunen, FT Milla Tiainen
- Opintojen vastuullinen ohjaaja: professori Anne Kauppala
- Tutkielmaohjaaja: MuT Laura Wahlfors
- Tilaisuuden valvoja: professori Anne Kauppala
Ohjelma
Tilaisuuden avaus
Lectio praecursoria
Musiikkiesitykset lection aikana:
Franz Schubert: Gute Nacht, 1/Op. 89, D. 911
Samuel Barber: The Monk and His Cat, 8/Op. 29
Hanna Rantala, sopraano & Kirill Kozlovski, piano
Minna Leinonen: Tunteja, tunteita
Hanna Rantala, sopraano
Lausunto opin- ja taidonnäytteestä
Keskustelu
Loppulausunnot
Yleisön kysymykset
Tilaisuuden päätös
Tutkimuksen tiivistelmä
Taiteen tekeminen luo maailmaan erilaisia tarinoita ja esityksiä. Ne toistavat, vahvistavat tai haastavat yhteiskunnan rakenteita, kuten musiikkikulttuuria, ihmiskuvaa ja sukupuolihierarkioita. Oopperalaulajalle, joka toisaalta elää nyky-yhteiskunnan ilmiöissä ja toisaalta laulaa vähintään sata vuotta vanhaa ohjelmistoa, esitetyt tarinat saattavat aiheuttaa arvoristiriitoja. Vanha ohjelmisto tuo mukanaan aikansa arvoja, jotka eivät välttämättä vastaa esimerkiksi laulajan omaa tasa-arvokäsitystä. Tämän tutkimuksen tehtävänä on etsiä keinoja sovittaa tätä ristiriitaa laulajan näkökulmasta. Tutkimuksen pääväite on, että toimijuutta kasvattamalla laulajan on mahdollista sovittaa ammatillinen toiminta arvoihinsa sopivammaksi. Tutkimukseni on taiteellista tutkimusta, jolloin keskiössä on oma taiteellinen toimintani lyyrisenä sopraanona ja sen ristiriidat. Syvennyn siis etenkin laulumusiikin naisrepresentaatioihin. Etsin keinoja laajentaa laulajan taiteellista toimijuutta ja ratkoa arvoristiriitaa feministisen maailmankatsomuksen ja ammatillisessa toiminnassa kohtaamani naiskuvan välillä.
Oopperalaulajan työelämään kuuluu oopperassa laulamisen lisäksi konsertointia, jossa laulaja voi ottaa enemmän vastuuta esityksistään, kasvattaa toimijuuttaan. Tutkimuksen keskeisin osa on neljän konsertin sarja, jonka avulla tarkastelen konsertissa tapahtuvia sukupuolen esityksiä. Nostan esiin ohjelmistosuunnittelun, sukupuolittuneen esittämistradition sekä laulajan ruumiillisuuden ja äänenkäytön. Ehdotan näiden avulla keinoja vaikuttaa konsertoinnin sukupuoliperformansseihin.
Konserttien lisäksi tutkimukseen kuuluu kaksi vertaisarvioitua artikkelia. Niistä ensimmäisessä esittelen Roland Barthesin lauluajatteluun perustuvan barthesilaisen laulun käsitteen, eli taiteellisen menetelmän, jonka avulla laulaja voi tietoisesti vaikuttaa ruumiillisuuden kuulumiseen laulamisessaan. Toinen artikkeli kertoo ensimmäisestä tohtorikonsertistani ja avaa, minkälainen esitys Schubertin Winterreise-laulusarja oli koronapandemian vaikutuksesta. Lisäksi artikkeli näyttää tavan soveltaa Karen Baradin toimijuusrealismia laulamisen taiteelliseen tutkimiseen. Toimijuusrealismin soveltaminen lauluntutkimiseen tarkoittaa, että konsertti on perinteisesti ajatellun esityksen lisäksi performanssi, jossa muun muassa musiikkiteos, laulajuus, sukupuoli ja konsertti-instituutio yhteismuotoutuvat performatiivisiksi materiaalis-diskursiivisiksi ilmiöiksi. Niiden analysointi lisää ymmärrystä konsertoinnin sukupuoliperformansseista ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa niihin. Tutkimus esittelee keinon laajentaa laulajuutta, josta erityisesti osoituksena on tutkimushanketta varten tilattu, vuonna 2024 kantaesitetty Minna Leinosen säveltämä Rakkaat-monodraama Milka Luhtaniemen librettoon. Teos vetää yhteen tutkimuksen teemoja ohjelmistosuunnittelun, äänenkäytön, konsertoinnin ja sukupuoliperformanssien suhteen ja päivittää laulukonsertoinnin naiskuvaa nykyaikaan.
Tutkimuksen taiteelliset osiot
- Schubert: Winterreise, pianisti Kirill Kozlovskin kanssa. Sibelius-Akatemian R-talon konserttisali, Helsinki 23.11.2021.
- Why do they shut me out of Heaven? (Did I sing too loud?), pianisti Keval Shah’n ja viulisti Maria Puusaaren kanssa. Sibelius-Akatemian R-talon konserttisali 1.6.2022.
- Vokaliisi – ihmisäänen rajoilla, pianisti Kirill Kozlovskin ja viulisti Aleksi Kotilan kanssa. Helsingin Musiikkitalon Camerata-sali 16.3.2023.
- Rakkaat. Monodraama sopraanolle, pianolle ja elektroniikalle. Minna Leinosen säveltämä tilausteos, jonka libreton kirjoitti Milka Luhtaniemi. Kantaesityksen ohjasi Riikka Oksanen, esityksessä olivat itseni lisäksi pianisti Fanny Söderström ja ääniteknikko Maija Turunen. Musiikkitalon Camerata-sali 8.3.2024.
Hanna Chorell
Hanna Chorell, taitelijanimeltään Hanna Rantala, on Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksesta valmistunut oopperalaulaja. Häntä on kuultu Suomen Kansallisoopperan lavalla yli 30 eri roolissa, ja hän kuului Kansallisoopperan vakituiseen solistikuntaan kaudet 2011–2015. Kaudet 2024-2026 hän työskentelee kuoro- ja solistitehtävissä Suomen Kansallisoopperan oopperalaulajana. Hänen viimeisimpinä rooleinaan siellä ovat olleet Mona Kummel Kuusiston Jää-oopperassa ja Donna Anna Mozartin Don Giovannissa. Viime vuosien oopperarooleihin kuuluvat myös barokkioopperadebyytti Cleonillana Vivaldin Ottone in Villa -oopperassa (Opera Box) sekä Tapio Tuomelan Karvalakkioopperan kantaesitys Piijana. Savonlinnan Oopperajuhlilla hän on laulanut useana kesänä. Siellä häntä on kuultu muun muassa Gildana (Verdi: Rigoletto) ja Paminana (Mozart: Taikahuilu). Tanskan kuninkaallisessa oopperassa hän on laulanut niin ikään Gildan, sekä Sophien Straussin Ruusuritarista. Muita merkittäviä rooleja hänen urallaan ovat olleet Anne Trulove (Stravinsky: Hulttion tie), Susanna (Mozart: Figaron häät), nimirooli Janacekin Ovelassa Ketussa, sekä Adele (Strauss: Lepakko). Oopperan lisäksi hänen ohjelmistoonsa kuuluvat sopraanosoolot orkesterisäestyksellisissä teoksissa kuten Bach: Johannes-passio, Orff: Carmina Burana, Mozart: Requiem ja Händel: Messias, Sibelius: Luonnotar, sekä laaja valikoima yksinlauluja, muun muassa Schubertin Winterreise -laulusarja.
Syksystä 2020 lähtien Chorell on tehnyt laulukonsertoinnin sukupuolittuneita esittämiskäytäntöjä ja sukupuoliperformansseja tarkastelevaa taiteellista tohtorintutkintoa Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulussa. Tutkimusprojektin aikana hän on syventänyt osaamistaan muun muassa tutustumalla paremmin nykylaulumusiikkiin mm. Joan la Barbaran mestarikurssilla, jossa esitettiin John Cagen Song Books. Osana tutkimustaan hän tilasi säveltäjä Minna Leinoselta ja runoilija-dramaturgi Milka Luhtamäeltä monodraaman Rakkaat, jonka kantaesitys oli maaliskuussa 2024. Chorellin tutkimusta on rahoittanut Koneen säätiö kolmivuotisella työskentely- ja hankeapurahalla. Monodraaman Rakkaat rahoitukseen ovat osallistuneet lisäksi Taiteen edistämissäätiö, Suomen säveltäjien Sibelius-rahasto sekä Sibelius-Akatemian tukisäätiö.
Lisätietoa
Hanna Chorell
hanna.chorell@uniarts.fi