Musii­kin­tut­ki­muk­sen val­ta­kun­nal­li­nen toh­to­ri­kou­lu­tus­ver­kos­to (Mu­To­Ve)

Koordinoimme yliopistojen välistä yhteistyöverkostoa monitieteisen tutkimuksen edistämiseksi.

Verkosto jatkaa vuoden 2015 lopussa päättyneen Musiikintutkimuksen tohtoriohjelman työtä. Sen toiminnan tarkoituksena on yhdistää voimat musiikin ja sitä ympäröivän kulttuurisen todellisuuden monitieteisen tutkimuksen edistämiseksi. Verkostoon kuuluvat tohtoriopiskelijat ovat jatko-opiskelijoita jossain verkoston partneriyliopistossa. Omia tohtorikoulutuspaikkoja ei verkostolla ole tarjolla.

Verkostoa koordinoiva Taideyliopiston Historiafoorumi järjestää vuosittain valtakunnallisen väitöstutkijoiden tapahtuman, jonka ajankohta ja toteutus koordinoidaan suhteessa muihin musiikintutkimuksen tapahtumiin. Hakuilmoitus julkaistaan verkoston sähköpostilistalla muto@lists.uniarts.fi.

Edeltävä toiminta

Verkostomuotoista yhteistyötä tehtiin musiikin ja muun esittävän taiteen tohtorikoulutuksessa 1990-luvulta lähtien vuosikymmenien ajan opetusministeriön tai Suomen Akatemian rahoituksella. Tutkijakoulujen ja -ohjelmien tähtäin on ollut vastata alan jatko-opiskelijoiden koulutustarpeisiin tavalla, joka täydentää verkostoon kuuluvien yliopistojen omaa tarjontaa.

Tohtorikoulutusverkostojen toimintaparadigmassa yhdistyivät tieteellinen ja taiteellinen näkökulma musiikin ja näyttämötaiteen tutkimuksessa. Taiteellisessa tutkimuksessa ihanteena nähtiin tutkiva taiteilija/taiteileva tutkija, jonka työssä teoreettinen perehtyminen ja tutkimusmenetelmien hallinta yhdistyvät omakohtaisessa luovassa toiminnassa kehittyneeseen musiikin ja näyttämötaiteen ymmärtämiseen.

Tieteellisesti suuntautuneiden verkostossa toimineiden tutkijoiden kosketuspinta taiteen tekemiseen oli teoreettinen. Dialogi taiteellisesti ja tieteellisesti orientoituneiden opiskelijoiden ja ohjaajien välillä toimi erinomaisesti ja tuotti uudenlaista osaamista niin taiteen kuin tutkimuksenkin saralle.

Musiikin ja näyttämötaiteen tohtorikoulutusverkostojen näkökulma tutkimuskohteisiinsa on ollut historiallinen, kulttuurinen ja tulkinnallinen, ja taiteellinen toiminta on nähty yhtä lailla tiedon lähteenä kuin perinteisemmin tutkimuksen kohteenakin.

Toimintamuotoina ovat olleet koko verkoston yhteiset kokoontumiset (vähintään yksi vuodessa, yleensä useampiakin) sekä työryhmätyöskentely erityiskysymysten ja tutkimussuuntausten mukaisesti.

Väittelemään valmistautuvia on tuettu ns. nippupäivin (käsikirjoituksen käsittely harjoitusväitöksen tyyppisesti). Myös rahoitusta on ollut alkuvuosikymmeninä tarjolla: palkattujen tutkijanpaikkojen lisäksi rahoitettiin ulkomaanmatkoja esimerkiksi konferensseihin, opinto- tai arkistomatkoihin kansainvälistymisen helpottamiseksi sekä erilaisia pienempiä tarpeita (kielentarkastus, ohjausmatkat, aineistonkeräysmatkat)

Ensimmäisenä verkostona aloitti vuonna 1995 VEST, Valtakunnallinen Esittävän taiteen tutkijakoulu. Fokus oli esittämisen tutkimisessa. Toiminnassa oli mukana musiikkitieteen ja teatterintutkimuksen laitoksia. Toiminta oli Sibelius-Akatemian koordinoimaa. Esittäviksi taiteiksi luettiin musiikki ja näyttämötaiteet (teatteri, tanssi ja ooppera), joita ensisijaisesti yhdistää esiintyvän ihmisen ja yleisön samanaikainen fyysinen läsnäolo. Taiteellisten ja tieteellisten lähestymistapojen lomittaisuus ja yhdistäminen oli toiminnan punainen lanka. Tutkimuksissa painottuivat kehollisuus ja esiintyvän taiteilijan toiminta, taiteellisen toiminnan kenttää jäsentävät institutionaaliset kehykset sekä näiden ja yleisön kohtaamisissa muotoutuvat kulttuuriset merkitykset.

Vuonna 2003 VESTin rinnalla aloitti Kamupop, kansanmusiikin ja populaarimusiikin tutkijakoulu. Toiminta järjestettiin Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmän ja Tampereen yliopiston etnomusikologian oppiaineen toimesta SibAn koordinoimana. Pääpaino oli kansanmusiikin ja populaarimusiikin suomalaisessa historiassa ja sen soivassa tulkinnassa.

Molemmissa tohtorikouluissa oli voimakkaasti mukana taiteilijalähtöisyys, esittäminen ja historiantutkimus. Vuonna 2007 nämä yhdistyivät yhdeksi tohtorikouluksi, jolloin toimintaa organisoimaan saatiin viideksi vuodeksi päätoiminen koordinaattori johtoryhmän tueksi. Mukana olivat kaikki Suomen yliopistot, joissa musiikintutkimusta ja/tai teatterintutkimusta tarjottiin, lukuun ottamatta Oulun ja Lapin yliopistoja.

Vuoden 2011 tohtoriohjelmahaussa syntyi kaksi koulua, nyt tohtoriohjelmien nimellä:

  • TAhTO, koordinointi Teatterikorkeakoululla (vetäjänä Esa Kirkkopelto) – fokuksena taiteellinen tutkimus
  • MuTo, koordinointi Sibelius-Akatemia (vetäjänä Vesa Kurkela) – musiikintutkimus laajasti ymmärrettynä

Tämän rahoituksen opetusministeriö veti pois seuraavana vuonna 2012. Muutaman vuoden ajan mukana olleet seitsemän yliopistoa paikkasivat rahoitusvajetta omien tohtorikoulutettaviensa osalta sekä osapanostuksella koordinointikuluihin. Nyttemmin MuToVe-toiminta on ollut täysin Taideyliopiston Sibelius-Akatemian resursoimaa. Sen fokuksena on ollut musiikin ja sitä ympäröivän kulttuurisen todellisuuden monitieteinen tutkimus, joka voi kohdistua musiikilliseen ja musiikkia tekevään tutkimuskohteeseen puhtaan tieteellisestä näkökulmasta tai tapahtua vuorovaikutuksessa taiteellisen toiminnan kanssa.

Verkoston toimintamuodot

Tohtorikoulut ja -ohjelmat ovat toimintavuosikymmentensä mittaan järjestäneet aktiivisesti erilaisia kansallisia ja kansainvälisiä seminaari- ja symposiumtapahtumia. Alla olevaan listaan on kuitenkin kirjattu ainoastaan toistuvat, enemmän tai vähemmän säännölliset toimintamuodot.

MuToVe-talvi/syyskoulu

Tohtorikoulutusverkosto on järjestänyt vuosittain Järvenpään Kallio-Kuninkalassa kolmipäiväisen syyskoulun tai talvikoulun. Tämä seminaari on ollut suunnattu kaikille suomalaisiin yliopistoihin affilioituneille musiikintutkimuksen alan tohtorikoulutettaville. Hakuaika on vuosittain keväällä (syyskoulu) tai syyskaudella (talvikoulu kevättalvella). Päätökset osallistujista tekee Musiikintutkimuksen tohtorikoulutusverkoston johtoryhmä.

Tapahtuma toteutetaan vapaamuotoisena seminaarityyppisenä tapahtumana, jossa tohtorikoulutettavat esittelevät jotakin väitösprojektinsa alalukua tai muuta lyhyttä tekstiä (enintään 20 sivua) ja saavat tekstistään vertaispalautetta. Talvikouluun osallistuu Suomen eri yliopistoista myös alan tutkijoita, yliopisto-opettajia ja professoreita, joiden kanssa tohtorikoulutettavilla on mahdollisuus sopia kahdenkeskisiä ohjaustapaamisia tapahtuman ajalle. Ohjelmaan kuuluu myös vierailuluentoja musiikintutkimuksen alan asiantuntijoilta.

Talvikouluun liittyviin kysymyksiin vastaa verkoston koordinaattori Marianne Mieskolainen (marianne.mieskolainen@uniarts.fi).

Nippupäivät

Verkosto järjestää yhteistyössä yliopistojen kanssa jäsenilleen niin sanottuja nippupäiviä. Nippupäivä on tarkoitettu palautetilaisuudeksi väitöstutkijalle, joka on aikeissa jättää käsikirjoituksensa esitarkastukseen ja toivoo tekstistä kommentteja ennen sen lähettämistä arvioitsijoille.

Tapahtumaan pyydetään erillinen dosenttitasoinen opponentti, joka perehtyy käsikirjoitukseen etukäteen ja esittää siitä kysymyksiä nippupäiväkokoontumisessa. Yleensä mukana on myös muita verkostolaisia seuraamassa nippupäivää ja esittämässä yleisökysymyksiä. Tilaisuuden avoimuus ja muodollisuuden aste ovat kuitenkin sovittavissa joustavasti ao. väitöstutkijan toivomusten mukaan.

Nippupäiviä on järjestetty tyypillisesti verkoston vuosittaisen talvi-/syyskoulun liepeillä tai yhteydessä, mutta myös muina ajankohtina sopimuksen mukaan. Jos olet kiinnostunut nippupäivämahdollisuudesta, otathan yhteyttä omaan ohjaajaasi sekä verkoston koordinaattoriin (marianne.mieskolainen@uniarts.fi) hyvissä ajoin ennen suunniteltua nippupäiväajankohtaa. Nippupäivien opponenteille maksetaan palkkio kommentoinnista ja tapahtumaan osallistumisesta.

’Fraktiot’

Tohtoriohjelman piirissä toimi useita erityiskysymyksiin tai -aloihin keskittyviä ’fraktioita’ eli työryhmiä. Rahoitustilanteen parantuessa näistä mahdollisimman monen toiminta käynnistetään uudestaan.

Fraktioiden toimintaan ovat kuuluneet säännölliset seminaarikokoontumiset, joissa on käsitelty joko yhteisesti sovittuja tieteellisiä tekstejä tai osallistujien tutkimusraporttien osia. Myös virtuaalikokoontumisia on joidenkin fraktioiden kohdalla käytetty toimintaa täydentämässä.

Artikkelityöpaja

Ryhmä on kuulunut Sibelius-Akatemian opetusohjelmaan mutta ollut avoin myös muiden yliopistojen opiskelijoille ja post-doceille, joille tutkimusartikkelin kirjoittaminen oman alan julkaisuun on ajankohtaista. Metodinen painopiste on ollut musiikinhistorian tutkimuksessa. Työskentelyssä keskitytään tutkimusartikkeleiden lukemiseen, toisten eri työvaiheessa olevien tekstien rakentavaan kommentointiin ja oman tutkimusartikkelin kirjoittamiseen esim. Musiikki-lehdessä tapahtuvaa julkaisemista varten. Sen vetäjänä on toiminut professori Anne Kauppala.

Benjamin-lukupiiri

Walter Benjamin -lukupiirissä tohtoriopiskelijat jakoivat näkemyksiä ja ideoita Benjaminin teksteistä; piirin tarkoitus on ollut tutustua tarkemmin Benjaminin aura-käsitteeseen. Piiri kokoontui Helsingissä.

Gender-fraktio

Sukupuolentutkimuksen kysymyksiin musiikintutkimuksessa keskittynyt fraktio. Vetäjinä toimivat professori John Richardson ja FL (nyk. FT) Anna-Elena Pääkkölä.

Merleau-Ponty -lukupiiri

Lukupiiri toimi lukuvuonna 2012–13 Itä-Suomen yliopistossa ja verkossa. Ryhmä käsitteli siihen osallistuvien tohtoriopiskelijoiden työlle keskeistä Maurice Merleau-Pontyn teosta Phenomenology of Perception. Jokaisella fraktion kokoontumiskerralla käsiteltiin vähintään yksi kirjan osio, jonka kaikki osallistujat lukivat ja joku osallistujista sovitusti esitteli. Lukupiirityöskentelyssä otettiin yhdessä selvää ja syvennettiin tietoja Merleau-Pontyn ajatuksista.

Metodologiafraktio

Ryhmä toimi kevätlukukaudella 2013 käsitellen diskurssianalyysia musiikintutkimuksessa. Fraktion on ollut tarkoitus laajentaa aluettaan ja puida metodologisia kysymyksiä yleisemminkin. Ryhmän vetäjänä on toiminut professori Tarja Rautiainen-Keskustalo.

Musiikki ja aikamaantiede

Ryhmä aloitti toimintansa Itä-Suomen yliopistossa ja verkossa syksyllä 2013. Käsiteltävänä ovat olleet aikamaantieteen ja rytmianalyysin kysymykset. Vetäjinä toimivat professori Helmi Järviluoma ja verkoston tohtoriopiskelija, FM (nyk. FT) Salli Anttonen.

Pop-fraktio

Ryhmä käsitteli musiikin yhteyksiä ja kosketuspintoja yhteiskunnan eri alueisiin – esimerkiksi kulutukseen, mediaan, talouteen tai politiikkaan. Monessa käsiteltävässä väitöstekstissä oli kyse populaarimusiikiksi luokitelluista musiikinlajeista. Nimestään huolimatta ryhmä voi kuitenkin yhtä hyvin perehtyä mitä tahansa musiikin osa-aluetta tutkimuskohteenaan pitävään työhön. Vetäjinä professori Heikki Uimonen (SibA) sekä VTT Kaarina Kilpiö (SibA).

Teknofraktio

Ryhmän kohteina olivat sointiväri, musiikkiteknologian tutkimuksen kysymykset sekä audiovisuaalisuus. Vetäjinä toimivat dosentti Susanna Välimäki ja professori John Richardson.

Matkatuki

Rahoitettuina kausina tohtoriohjelma tuki ohjelman rahoituksella työskentelevien tohtorikoulutettavien kansainvälistymistä matka-avustuksin. Avustusta saattoi hakea konferenssi- ja seminaarimatkoihin ulkomaille 600 euron vuotuiseen ylärajaan saakka.

Myös muulla rahoituksella työskentelevillä ohjelman piirissä toimivilla opiskelijoilla (ns. statusopiskelijoilla) oli mahdollisuus hakea avustusta ulkomaanmatkoihinsa. Matkastipendin saamisen edellytyksinä olivat konferessiin hyväksytty esitelmä sekä se, että konferessimatkan toteutuminen edistäihakijan väitöskirjatyötä ja tutkijanuraa.

Johtoryhmä

Verkostoa johtaa partneriedustajien ryhmä ja johtoryhmän puheenjohtajana toimii professori Markus Mantere ohjelmaa koordinoivasta Taideyliopiston Historiafoorumista (markus.mantere@uniarts.fi).

Johtoryhmän muut jäsenet ovat

Johannes Brusila, professori (Åbo Akademi, Musikvetenskap)
Susanna Välimäki, apulaisprofessori (Helsingin yliopisto, Musiikkitiede)
Tarja Rautiainen-Keskustalo, professori (Tampereen yliopisto, Viestinnän, median ja teatterin yksikkö)
John Richardson, professori (Turun yliopisto, Musiikkitiede)
Annika Tammela, FT yliopistonopettaja, musiikin tutkija (Jyväskylän yliopisto, Musiikkitiede
Pekka Suutari, professori (Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos)
Kristiina Ilmonen, professori (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, kansanmusiikki & MuTri)

Verkoston yhteystiedot

Hankkeen nimi

Musii­kin­tut­ki­muk­sen val­ta­kun­nal­li­nen toh­to­rin­kou­lu­tus­ver­kos­to (Mu­To­Ve)

Yhteistyökumppanit

  • Taideyliopiston Historiafoorumi ja Sibelius-Akatemia
  • Helsingin yliopisto
  • Itä-Suomen yliopisto
  • Jyväskylän yliopisto
  • Oulun yliopisto
  • Tampereen yliopisto
  • Turun yliopisto
  • Åbo Akademi

Yhteyshenkilöt

Markus Mantere markus.mantere@uniarts.fi
Marianne Mieskolainen marianne.mieskolainen@uniarts.fi

 

Tohtorikoulutusverkosto tiedottaa pääasiallisesti sähköpostilistansa muto[at]lists.uniarts.fi välityksellä.
Pyydä listan jäseneksi liittämistä osoitteessa https://lists.uniarts.fi/listinfo/muto.