Musiikinopiskelijoiden ja muusikon ammatissa työskentelevien hyvinvointi -tutkimusryhmä

Esittely

MuM, Psyykkinen valmentaja Anni Jääskeläinen kehittää psyykkistä suorituskykyä tukevaa valmennusta kandidaatintutkintoaan tekeville instrumenttiopiskelijoille. MuM, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti Johanna Engelbarth puolestaan kehittää valmennusta, jolla tuetaan valmistumisen ja työelämään siirtymisen vaihetta positiivisen psykologian keinoin. MuM Eerika Halonen tutkii kanttorien työhyvinvointia erityisesti työn merkityksellisyyden ja työn täyttymyksen näkökulmista. MuM Jussi-Pekka Piirainen kehittää itsesäätelyyn perustuvaa uranhallintakoulutusta työelämässä oleville muusikoille, joiden työ koostuu useista erilaisista tehtävistä ja ammattirooleista. MuM, VTM Päivi Rissasen tutkimus kohdistuu orkesterimuusikoiden kokemuksiin orkestereiden toimintakulttuurista ja muusikoiden johtajuudesta.

Kunkin tutkijan projektista on tarkempi kuvaus alla.

Tutkijat ja tutkimusprojektit

Tuire Kuusi

Tuire Kuusi on tutkinut musikaalisuuden periytymistä, esiintymisen vaikutusta muusikon geenien ilmentymiseen, muusikkojen kuolinsyitä, kanttorien ja muiden kirkon työntekijöiden hyvinvointia, musiikin alalta valmistuneiden (maisterit, tohtorit) työllistymistä sekä taidealan tohtorintutkintoa suorittavien hyvinvointikokemuksia (katso julkaisut). 

Johanna Engelbarth

Olen väitöskirjatutkija, jonka intohimona on edistää taiteilijoiden hyvinvointia ja työelämävalmiuksia. Tohtorintutkimuksessani kehitän positiivisen ja ratkaisukeskeisen psykologian interventioihin perustuvaa valmennuskokonaisuutta, joka tukee valmistuvien opiskelijoiden siirtymistä ammattiin. Valmennuksen kulmakivinä ovat kasvun mielentila, luonteenvahvuudet, itsemyötätunto, resilienssi ja keho–mieli-yhteys, jotka tarjoavat konkreettisia työkaluja ammatillisen ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Valmennusta testataan valmistuvilla maisteriopiskelijoilla ja vastavalmistuneilla heidän työelämänsä alussa. Tavoitteena on osoittaa, miten positiivisen ja ratkaisukeskeisen psykologian yhdistäminen voi tukea muusikoiden työhyvinvointia, työllistymistä ja resilienssiä.

Musiikki ja psykologia ovat keskeisessä roolissa sekä taustassani että työssäni. Olen toiminut pitkään ammattimuusikkona (laulajana) ja musiikkipedagogina, ja jatkan edelleen aktiivisesti näissä rooleissa. Käytännön kokemukseni taiteen ja koulutuksen kentältä on antanut minulle syvällisen ymmärryksen muusikoiden arjesta, haasteista ja työelämän vaatimuksista. Lisäksi olen ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja psykologian opiskelija, ja sovellan näitä taitoja erityisesti taiteilijoiden hyvinvoinnin ja työelämävalmiuksien tukemiseen. Taiteen ja psykologian yhdistäminen tutkimuksessani ja työssäni tarjoaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan taiteilijoiden tukemiseen uransa eri vaiheissa. Työskentelen myös kouluttajana, valmentajana ja terapeuttina keskittyen erityisesti luovien alojen ammattilaisten tarpeisiin. Olen sitoutunut kehittämään kestäviä ja vaikuttavia ratkaisuja, jotka auttavat taiteilijoita kukoistamaan niin luovassa työssä kuin henkilökohtaisessa elämässään.

Eerika Halonen

Kanttorien laaja-alainen työnkuva sisältää paitsi musiikillisen, myös sosiaalisen ja hengellisen työn ulottuvuuden. Kanttorien työhyvinvointia on kartoitettu säännöllisesti osana kirkon alan AKI-jäsenliittojen kyselytutkimuksia (tuorein Tervo-Niemelä 2023). Jäsenliiton teettämä tutkimus ei kuitenkaan syvenny syihin, joista tulokset johtuvat, tai pohdi, millä toimenpiteillä työhyvinvointia voitaisiin kehittää. Projektini tavoitteena onkin tutkia kanttoreiden työn merkityksellisyyttä sekä työn täyttymystä (Martela ja Pessi 2018; Rosso ym. 2010) ja löytää niitä resilienssi- ja kuormitustekijöitä, joita kanttorit kohtaavat ja kokevat työssään. Työn merkityksellisyyttä ja täyttymystä tarkastelen paitsi jokaisen yksilön ainutlaatuisena kokemuksena, johon vaikuttavat esimerkiksi hyvä työyhteisö, yhteinen missio tai päämäärät sekä työelämän odotukset ja muutokset, myös organisaatiotasolla, jolloin kohteena on se, miten organisaatio ymmärtää ja arvostaa kanttorin monimuotoista työnkuvaa ja tukee kanttorin työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Esitän konkreettisia keinoja, jotka luovat kanttorin työhön merkityksellisyyttä.

Tutkimuksen näkökulma on monitieteellinen. Tutkimuksen teoreettisen taustan muodostavat työn imu (Schaufeli ja Bakker 2004; Hakanen mm. 2018), työn merkityksellisyys (Rosso ym. 2010; Lips-Wiersma ja Wright 2012; Martela ja Pessi 2018; Martela ja Riekki 2018) sekä työn intensiivistyminen (Rosa 2013; Kubicek ym. 2015). Lisäksi työn merkityksellisyyttä ja täyttymystä tarkastellaan tässä tutkimuksessa Rosan (2019) resonanssiteorian kautta.

Toteutan tutkimuksen vuosina 2025–2029. Tutkimusaineiston kerään määrällisiä ja laadullisia menetelmiä hyödyntäen vuoden 2026 aikana. Käytän tutkimuksessani Vocational meaning survey -kyselyä, joka mittaa työn merkityksellisyyttä ja täyttymystä (Rantanen ym. 2022). Suoritan haastattelut teemahaastatteluina ja analysoin ne teoriasidonnaisesti edellä mainittuihin teorioihin pohjautuen.

Tutkimuksen tulokset antavat tietoa koulutuksen järjestäjille, kanttoreille ja esihenkilöille. Tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan antaa muun muassa toimenpidesuosituksia, joilla otetaan aiempaa paremmin huomioon kanttorin työnkuva ja työssä jaksaminen. Kanttori kohtaa työssänsä eri musiikillisten toimijoiden verkostoitumisen, mikä lisää tutkimuksen nivoutumista muusikkojen työhyvinvointitutkimukseen. Tuloksia on mahdollista hyödyntää myös laajemmin työhyvinvointitutkimuksessa.

Anni Jääskeläinen

Tavoitteena on tutkia, millaiset työskentelytavat tukevat kandivaiheessa olevien opiskelijoiden psyykkisten taitojen harjoittelua. Osana tohtoriprojektia kehitän tutkimustietoon pohjautuvan, musiikinopiskelua ja muusikon uraa tukevan psyykkisen valmennuksen mallin mm. oppilaitosten käyttöön. Valmennusmalli perustuu psyykkisten taitojen tunnistamiselle ja niiden harjoittamiselle. Psyykkisiä taitoja ovat mm. tunne- ja vuorovaikutustaidot, motivaatio ja tavoitteenasettelu, keskittymisen ja vireystilan säätelyn taidot, itseluottamus ja itsepuhe sekä itsemyötätuntotaidot.

Tutkimuskysymyksenä on, miten suorituskyvyn psykologiaan pohjautuva valmennuskokonaisuus tukee musiikinopiskelijoiden hyvinvoinnin ja suorituskyvyn kehittymistä. Tutkimuksessani tarkastelen, miten säännöllinen ja ohjattu psyykkisten perustaitojen harjoittelu parantaa opiskelijan hyvinvointia, tukee oppimista ja lisää työelämävalmiuksia. Teoreettisena viitekehyksenä ovat suorituskyvyn psykologia sekä itsemääräämisteoria. 

Jussi-Pekka Piirainen

Tutkimukseni tarkastelee muusikoiden urahallintaitojen kehittämistä. Muusikot rakentavat monimutkaisia työuria, joissa esiintyminen, säveltäminen, opettaminen ja yrittäjyys yhdistyvät monirooliseksi uraportfolioksi. Aiempi tutkimus on osoittanut, että muusikot hyötyvät urahallintataidoista rakentaessaan uraportfolioita. Nämä tutkimukset eivät kuitenkaan ole tarkastelleet riittävästi, miten muusikot hallitsevat useita samanaikaisia rooleja kokonaisuutena.

Tutkimukseni teoreettinen viitekehys nojaa rooliteorioihin ja sosio-kognitiiviseen urateoriaan, joiden pohjalta olen luonut mukautetun moniroolisen urahallinnan (MRU) mallin. Tutkimuskysymys on, miten moniroolisen työuran hallintaan kehitetty malli voi auttaa muusikoita hallinnoimaan useaa roolia työelämässä. Tavoitteena on testata ja validoida MRU-malli, sekä tuottaa käytännön työkaluja muusikoiden uranhallinnan tueksi.

Tutkimuksen vaikuttavuus ulottuu musiikkialan ammattilaisista taide- ja kulttuurialan toimijoihin, koulutusorganisaatioihin ja kulttuuripoliittisiin päättäjiin. Oletan, että malli auttaa muusikoita kehittämään itsenäisiä urahallintataitoja terveemmän ja kestävämmän uran luomiseksi. Tulokset voivat parantaa taiteilijoiden työhyvinvointia, tukea opetussuunnitelmien kehittämistä ja ohjata kulttuuripoliittisia ratkaisuja. Tulokset voivat auttaa myös muiden esittävien taiteiden ja luovien alojen ammattilaisia, ja ne voivat tuoda uusia näkemyksiä portfoliouran, uran itsehallinnan ja itsesäätelyn tutkimuksen aloille.

Yleisesti monialaisuus ja portfolioura työelämässä ovat kasvava trendi pätkätyön, freelanceriuden ja alustateollisuuden myötä. Ihmiset haluavat autonomiaa ja arvoihin pohjautuvaa työelämää, mikä johtaa kasvavaan tarpeeseen kehittää itsenäisiä urahallintataitoja ja oman työn ohjauksen taitoja.

Päivi Rissanen

Väitöskirjassani tutkin suomalaisten orkestereiden toimintakulttuuria. Tutkimukseni keskiössä on orkesterimuusikoiden keskinäinen johtajuus sekä sen suhde muusikon psykologisiin perustarpeisiin ja psykologisen turvallisuuden kokemuksiin. Nämä osa-alueet – johtajuus, psykologiset perustarpeet ja psykologinen turvallisuus − ovat tutkitusti yhteydessä työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvointiin ja työn laatuun.

Tutkimukseni pääkysymys on, minkälaista on suomalaisten orkestereiden sisäinen johtajuus.

Sinfoniaorkesteri on työpaikkana erittäin vaativa ja konservatiivinen, ja orkesteriympäristön tuottaman psykososiaalisen stressin on todettu heikentävän työhyvinvointia. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että orkesterimuusikot ja etenkin orkesterihierarkian alimmalla tasolla toimivat ns. rivimuusikot kokevat työssään arvostuksen, sosiaalisen tuen ja taiteellisen autonomian puutetta. Hierarkkisessa ja vaativassa työympäristössä heillä on vain vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa työtehtävien ja työnkuvien sisältöön, saati työolosuhteisiin ja työn vaatimuksiin. Lisäksi sosiaalinen vuorovaikutus työajan puitteissa on niukkaa johtuen työn luonteesta ja organisaation rakenteesta. Orkestereiden sisäinen haavoittuvuus tuli näkyväksi koronaviruspandemian myötä, ja on kiistatonta, että orkesterimuusikoiden työympäristön kehittämiseen on panostettava aiempaa enemmän.

Tutkimukseni perustuu itseohjautuvuusteoriaan ja psykologisen turvallisuuden teoreettiseen viitekehykseen, jotka ovat keskeisiä toimintakulttuurin tutkimuksessa. Työhyvinvoinnin ja motivaation edellytyksenä on työympäristö, jossa yksilö voi toimia omaehtoisesti, hyödyntää kykyjään ja kokea yhteisöllisyyttä. Psykologisesti turvallinen ilmapiiri, jossa yksilöt tuntevat kuuluvansa joukkoon ja voivat turvallisesti oppia, luoda uutta ja haastaa, on niin ikään keskeinen osa työhyvinvointia. Johtamiskäytännöt ovat olennaisia sekä kolmen psykologisen perustarpeen että psykologisen turvallisuuden toteutumiselle.

Väitöstutkimuksessani pyrin löytämään niitä orkestereiden toimintakulttuuriin ja muusikoiden keskinäiseen johtamiseen liittyviä tekijöitä, joihin konkreettisesti vaikuttamalla voidaan kehittää orkestereiden toimintaa ja parantaa muusikoiden työhyvinvointia. Tuloksia hyödynnetään myös taideoppilaitosten työelämätaitojen koulutuksessa.

Julkaisut

• Jääskeläinen, A. Mental skills for a musician! – Psychological skills coaching program. Esitelmä. International Symposium on Performance Sciences, Shanghai, 31.10.2025
• Rissanen, P. Suomalaisten orkestereiden toimintakulttuuriin liittyvien tutkimustulosten julkituomisen eettiset kysymykset. Esitelmä. SibA Research Days, Helsinki, 25.3.2025
• Kuusi, T., Ojala, J. & Pyhältö K. (2025). Taidealan väitöstutkijoiden kokemukset hyvinvoinnista ja siihen kytkeytyvistä tekijöistä. Helsinki: DocMus Research Publications 25. Luettavissa osoitteessa https://taju.uniarts.fi/server/api/core/bitstreams/dfd86a29-e597-4863-8958-d27d44d88fed/content
• Kuusi, T., Tervo-Niemelä, K. & Viertiö, S. (2024). Factors influencing psychological distress of workers in the Finnish Evangelical Lutheran Church. BMC Public Health. Doi 10.1186/s12889-024-18165-x. Luettavissa osoitteessa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032212622
• Kuusi, T., Viertiö, S., Helenius, A., Tervo-Niemelä, K. (2022). Health and Well-Being of Church Musicians during the COVID-19 Pandemic – Experiences of Health and Work-Related Distress from Musicians of the Evangelical Lutheran Church in Finland. International Journal of Environmental Research and Public Health 19, 9866. https://doi.org/10.3390/ijerph19169866
• Pohjannoro, U., Kuusi, T. & Ojala, J. (2020). Vuosina 2012–2019 valmistuneet musiikin tohtorit työelämässä. Akateeminen urapolku vai ”mukava lisä”. Sibelius-Akatemian selvityksiä ja raportteja 22. Helsinki: Sibelius-Akatemia.
• Nair, P. S., Kuusi, T., Ahvenainen, M., Philips, A.K. & Järvelä, I. (2019). Music-performance regulates microRNAs in professional musicians. PeerJ7:e6660 https://doi.org/10.7717/peerj.6660
• Kuusi, T., Haukka, J., Myllykangas, L. & Järvelä, I. (2019). The causes of death of professional musicians in the classical genre. Medical Problems of Performing Artists 34, 92–97.  https://doi.org/10.21091/mppa.2019.2016
• Rissanen, P. (2019). Taiteilija vai työläinen? Sinfoniaorkesterin rivimuusikoiden identiteettien rakentuminen haastattelupuheessa. Julkaisematon pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/302929
• Oikkonen, J., Kuusi, T., Peltonen, P., Raijas, P., Ukkola-Vuoti, L., Karma, K., Onkamo, P. & Järvelä, I. (2016) Creative activities in music – A genome-wide linkage analysis. PlosONE 11.  DOI:10.1371/journal.pone.0148679
• Kanduri, C., Kuusi, T., Ahvenainen, M., Philips, A.K., Lähdesmäki, H. & Järvelä, I. (2015). The effect of music performance on the transcriptiome of professional musicians. Scientific Reports, 5: 9506. DOI: 10.1038/srep09506
• Kuusi, T. (2015). Musical training and musical ability: Effect on chord discrimination. Psychology of Music 43 (2) 291–301. DOI: 10.1177/0305735613511504
• Järvelä, I. & Kuusi, T. (2014). Geenitutkimukset, musiikki ja musikaalisuus. Trio 3 (1), 6–16.
• Kuusi, T. (2012). Musiikin tohtori työelämässä. Kysely Sibelius-Akatemian Solistiselta osastolta ja DocMus-yksiköstä valmistuneille tohtoreille. Sibelius-Akatemian selvityksiä ja raportteja 15. Helsinki: Sibelius-Akatemia.
• Kuusi, T. & Valkeila, R. (2008). Intohimona musiikki. Työllistymiskysely Sävellyksen ja musiikinteorian osastolta valmistuneille. Helsinki: Sibelius-Akatemia.